ARVO-hanke vahvistaa luonnon monimuotoisuutta Espoon kaupunkisuunnittelussa

ARVO-hanke vahvistaa luonnon monimuotoisuutta Espoon kaupunkisuunnittelussa

Kasvavassa kaupungissa luonnon monimuotoisuuden turvaaminen edellyttää, että viherrakenne huomioidaan järjestelmällisesti jo maankäytön suunnittelun alkuvaiheessa. ARVO-hankkeessa kehitetty alueellinen viherkerroin auttaa arvioimaan luontoarvoja ja ekosysteemipalveluja sekä vertailemaan suunnitteluratkaisujen vaikutuksia.

Luontoviisautta kasvavaan kaupunkiin

Espoo tavoittelee luonnon kokonaisheikentymättömyyttä vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteena on sovittaa yhteen kaupungin kasvu, toimiva ekologinen verkosto sekä luontotyyppien, lajiston, vesistöjen ja kaupunkiluonnon hyvinvointi. ARVO-hanke on tukenut tätä Luontoviisas Espoo -työtä tuomalla maankäytön suunnitteluun tutkittuun tietoon perustuvia arviointimenetelmiä.

Vuosina 2023–2025 toteutetussa hankkeessa kehitettiin alueellista viherkerrointa tiiviisti rakennettujen kaupunkien tarpeisiin. Työkalu tarkastelee yksittäistä tonttia laajempaa aluetta ja auttaa tunnistamaan viherrakenteen määrän, laadun ja monihyötyisyyden. Espoossa menetelmää pilotoitiin Vaskitsanmäessä, Nupurinkalliossa ja Leppävaaran keskustassa.

Viherrakenne tuottaa monia hyötyjä

Monimuotoinen viherrakenne ylläpitää elinympäristöjä ja ekologisia yhteyksiä, viivyttää ja puhdistaa hulevesiä, lieventää tulvariskejä, viilentää kaupunkiympäristöä ja sitoo hiiltä. Samalla se tukee asukkaiden terveyttä, virkistystä ja viihtyvyyttä. Alueellisen viherkertoimen avulla nämä ekologiset, sosiaaliset ja taloudelliset hyödyt voidaan tehdä näkyviksi ja ottaa mukaan kaavoituksen sekä muun päätöksenteon perusteluihin.

Luonnon monimuotoisuuden tarkempaa arviointia tukee LUMO-arvo. Sen avulla tunnistetaan suunnittelualueen luontoarvojen määrä ja laatu nykytilassa sekä arvioidaan, miten ne muuttuvat suunnitelman toteutuessa. Tarkastelu tukee lieventämishierarkiaa: luontohaitat pyritään ensisijaisesti välttämään, sen jälkeen minimoimaan ja vasta viime kädessä hyvittämään.

Yhteinen tieto parantaa suunnittelun laatua

ARVO-hankkeen keskeinen hyöty on myös yhteisen käsitteistön ja toimintatapojen vahvistaminen. Kun kaavoittajat, maisema-arkkitehdit, ekologit, rakennuttajat ja päätöksentekijät käyttävät samoja määritelmiä ja arviointiperusteita, suunnitelmien tavoitteet välittyvät selkeämmin toteutukseen. Samalla viherrakenteen resurssitarpeita voidaan perustella läpinäkyvästi ja luonnon monimuotoisuus huomioida johdonmukaisemmin eri suunnitteluvaiheissa.

Jatkossa menetelmien kehittämisessä korostuvat luontotyyppiluokitusten tarkentaminen, hulevesiratkaisujen arviointi sekä paikkatiedon ja maastossa tehtävien luontokartoitusten parempi yhteensovittaminen. ARVO-hankkeen tulokset muodostavat käytännön perustan pitkäjänteiselle työlle, jossa Espoon kasvua, ilmastonmuutokseen sopeutumista ja luonnon monimuotoisuuden vahvistamista tarkastellaan yhtenä kokonaisuutena.

Lisätietoa ARVO-hankkeesta täältä

Kati Kontio & Maria Hirvonen
Espoon ympäristöyhdistyksen hallituksen jäsenet

Lähteet

• ​Green Building Council Finland. 2024. ARVO – Viherrakenteen arviointi ja vahvistaminen kaupunkien maankäytön suunnittelussa. Green Building Council Finland.
• ​Kaczorowska, A. & Pont, M. P. 2019. Modelling urban environments to promote ecosystem services and biodiversity: Case of Stockholm. International Journal of E-Planning Research, 8(3), 1–12.
• ​Lyytimäki, J. & Hakala, H. 2008. Ympäristön tila ja suojelu Suomessa. Helsinki: Gaudeamus.
• ​Lähde, E., Piirainen, P. & Hautamäki, R. 2024. Viherrakenteen monitoiminnallisuutta arvioimassa alueellisen viherkertoimen avulla. Yhdyskuntasuunnittelu, 61(2), 122–143. Journal.fi.
• ​Pursiainen, A. 2024. Henkilökohtainen haastattelu 25.7.2024.
• ​Salonen, A. 2024. Mitä hyvinvointimurros tarkoittaa kaupunkiympäristölle. Kaupunkivihreän seminaari 21.3.2024. Green Building Council Finland.
• ​Uimonen, L. 2020. Arkkitehdin luontotieto: Luonnon monimuotoisuus kaupunkisuunnittelussa. Tampere: Tampereen yliopisto. Trepo.