Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Espoon yhdistys

Espoo
Navigaatio päälle/pois

Viherlaakson arvometsä pilattiin – Espoon luonnonhoidon toimintamallissa vakavia puutteita

Hakkuun jäljiltä pinoissa oli haapaa, tervaleppää, keloa sekä koivua (kuvassa). Lintujen luontaisten kolo-, suoja- ja ravintopuita eivät korvaa ikään kuin lohduksi asennetut linnunpöntöt. Kuva: Virpi Sahi
Espoon kaupungin törkeät harvennushakkuut pilasivat Viherlaakson ja Karakallion välisen arvometsän alkuvuonna 2016. Samaan aikaan kaupunki uudistaa luonnonhoitonsa periaatteita ja ohjeistusta. Kohentamista kaipaavat mm. arvokkaiden metsäkohteiden tunnistaminen ja turvaaminen ja osallistamiskäytännöt.

Hakkuun jäljiltä pinoissa oli haapaa, tervaleppää, keloa sekä koivua (kuvassa). Lintujen luontaisten kolo-, suoja- ja ravintopuita eivät korvaa ikään kuin lohduksi asennetut linnunpöntöt. Kuva: Virpi Sahi

Viherlaaksoon puolisen vuotta sitten muuttanut biologi Tiina Parkkima oli ilahtunut uuden asuinalueensa lähimetsien tarjoamista viheralueista ja metsäluonnosta pähkinäpensaslehtoineen ja palokärkineen. Hän olikin hämmästynyt kun tärkeäksi muodostunut lähimetsä olikin joutunut rankan käsittelyn kohteeksi.

Metsätyökoneiden jäljet surettavat Tiina Parkkimaa entisessä mielipaikassa. Kuva: Tiina Parkkima

– Alueen luonto- ja virkistysarvot ovat kiistattomat, ja biologina ihmettelen näin rankalla kädellä toteutettua metsänhoitoa, jossa luontoarvoja, kuten liito-oravan elinympäristöä ja metsäluonnon monimuotoisuudelle tärkeitä järeitä puita on selkeästi hävinnyt, Parkkima suree.

Espoossa kaupungin metsänkäsittelyä ohjaava asiakirja on Espoon luonnonhoidon toimintamalli, jonka yleisiin tavoitteisiin kuuluvat ”puuston terveys ja elinvoimaisuus” tai ”monimuotoisuuden turvaaminen”.

– Käytännössä puuston terveyden ja elinvoimaisuuden nimissä pilataan monimuotoisia metsiä, pohtii Espoon ympäristöyhdistyksen puheenjohtaja Virpi Sahi.

– Esimerkiksi Viherin tapauksessa aivan turhaan avattiin näkymät yli koko metsäkuvion niin, että autotie ja talot ammottavat yliharvennetun metsän läpi. ”Luonnonhoidon” nimissä on poistettu monimuotoisuuden kannalta tärkeää puustoa kuten haapaa, tervaleppää, keloa ja muuta lahopuuta. Lisäksi on heikennetty uhanalaisia luontotyyppejä kuten saniaiskorpea, Sahi analysoi.

Nyt tehdyt hakkuut liittyvät Viherlaakso – Karakallion luonnon- ja maisemanhoitosuunnitelmaan 2002-2032, joka on nähtävillä vain Espoon kaupungin kaupunkitekniikan asiakaspalvelussa.

Espoon luonnonhoidon vanhentunutta toimintamallia päivitetään tänä vuonna.  Luonnonhoidon kipupisteet nousevat esiin säännöllisesti, kun kaupunki laatii luonnon- ja maisemanhoidon suunnitelmia tai vuosittaisia metsätyöohjelmia. Espoon ympäristöyhdistyksen tavoitteena onkin vaikuttaa toimintamalliin, jotta arvokkaiden metsäkohteiden tunnistaminen ja turvaaminen, vieraslajien torjunta ja osallistamiskäytännöt kohenisivat.

Katso kuvia:

Lue lisää:

Lisätiedot:

Virpi Sahi, puheenjohtaja, Espoon ympäristöyhdistys ry
virpi.sahi (at) sll.fi, puh. 050 308 24 57

Espoon ympäristöyhdistyksen verkkouutinen 22.6.2016
www.sll.fi/espoo