Metsät ja suot

Luontokato etenee. Suuret hakkuumäärät ovat vaarantaneet metsissä sekä lajiston ja luontotyyppien monimuotoisuuden että hiilinielujen tulevaisuuden. Uudenmaan metsäpinta-ala pienenee mm. rakentamisen takia lähes 1500 jalkapallokentällisen vuosivauhdilla. Suurin osa soista on ojitettu metsätalouskäyttöön tai raivattu pelloksi.

Metsiä ja soita on suojeltu aivan liian vähän. Talousmetsien hoito on liian yksipuolista ja aiheuttaa metsäluonnon köyhtymistä. Rakentaminen uhkaa taajamien metsiä ja erilaisten vihreän siirtymän hankkeiden lisääntyessä yhä useammin myös syrjäisiä metsäalueita. Tarvitaan lisää suojelualueita, kestävämpiä metsätalouden menetelmiä ja soiden ennallistamista. Maankäytön suunnittelussa on aika ottaa luontokadon torjunta vakavasti.

Piiri toimii luonnon puolesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ottaa jatkuvasti kantaa kaavoitukseen ja muihin luontoa uhkaaviin hankkeisiin. Piiri vaikuttaa myös erityisesti kuntien metsänhoidon käytäntöihin mm. tekemällä luontoselvityksiä, suojelualoitteita ja lausuntoja sekä järjestämällä koulutuksia.

Piiri päivitti metsätavoitteensa syyskokouksessa 2024.

Kuntien metsät

Kuntien omistamissa metsissä on paljon mahdollisuuksia parantaa sekä luonnon tilaa että kuntalaisten hyvinvointia. Kuntien metsät ovat tärkeitä viihtyvyydelle, koska ne sijaitsevat enimmäkseen siellä missä ihmiset asuvat, taajama-alueilla ja niiden läheisyydessä. Huomattava osa kuntien metsistä onkin kaavoitettu virkistysalueiksi. Metsätaloudesta saatavat hakkuutulot ovat kunnissa usein marginaalisia verrattuna metsäluonnon tilan parantamisesta ja virkistyskäytöstä saataviin hyötyihin. Suojelusta kunta voi saada myös valtiolta korvausta.