Lausunto Sipoon M5 Danielsbackan asemakaavan luonnoksesta

LAUSUNTO 24.8.2026

Sipoon kunta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Sipoon M5 Danielsbackan asemakaavan luonnoksesta

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tutustunut Sipoon M5 Danielsbackan asemakaavan luonnoksen aineistoihin ja haluaa kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin.

Metsiin kaavoittaminen ei ole tätä päivää

Kaavan lähtökohta on huono eikä edusta 2020-luvun yhteiskunnallisia tavoitteita. Kokonaisen asuinalueen kaavoittaminen täysin rakentamattomalle metsäalueelle on vanhentunutta ajattelua. Suomi on sitoutunut omilla päätöksillään ja osana EU:ta hillitsemään ilmastonmuutosta ja luontokatoa ja tavoitteet koskevat myös Sipoota. Luonnon hiilinielujen ja -varastojen suojeleminen on välttämätön osa Suomen ilmastopolitiikkaa ja metsäkato etenee edelleen varsinkin ihmistoiminnan hallitsemalla Uudellamaalla kestämätöntä vauhtia. Silti Danielsbackan kaavaselostuksessa ei mainita kertaakaan sanaa hiili eikä kaavaselostuksen lyhyessä ”Energia- ja ilmastovaikutukset” -kappaleessakaan kuvata lainkaan kaavan vaikutuksia luonnon hiilinieluihin ja -varastoihin. Näistä on esitettävä laskelmat osana kaavaehdotuksen aineistoa.

Uudenmaan liitto on tuottanut hiilensidontaa kuvaavan aineiston [LINKKI], jonka avulla kaavan vaikutuksia sekä puuston hiilivarastoon että maaperän hiilensidonnan potentiaaliin on mahdollista arvioida.

Maisemavaikutukset

Kaavan suunnittelualuetta on laajennettu aikaisemman kaavahankkeen jälkeen. Laajennusalue sijoittuu merkittävältä osin maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön (Sipoonjokilaakson kulttuurimaisema) alueelle, joka on merkitty myös alueella voimassa olevaan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavaan. Kaava-aineistoon sisältyvä maisemaselvitys kattaa kuitenkin vain metsään sijoittuvan aikaisemman kaavarajauksen eikä vaikutuksia maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuurimaisemaan ole lainkaan arvioitu. Kaavassa sijoitettaisiin merkittävä määrä rakentamista maakunnallisesti arvokkaaseen avoimeen maisematilaan, nykyisen toiminnassa olevan hevostilan päälle. Kaavan on perustuttava kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin (alueidenkäyttölaki 9 §). Nyt kaavaratkaisu on esitetty jo ennen arviointia, mikä ei edusta hyvää suunnittelutapaa ja hallintoa.

Maakuntakaava

Kaavaselostuksessa väitetään, että ”Uusimaa-kaavassa 2050 suunnittelualue on merkitty taajamatoimintojen laajenemisalueeksi sekä osin pohjavesialueeksi.” (s. 27) Suunnittelualueella ei kuitenkaan ole mitään merkintöjä Uusimaa 2050 -kaavassa, koska suunnittelualue ei kuulu kyseisen maakuntakaavan alueeseen. Sen sijaan Danielsbackan alueella on voimassa Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaava – Östersundomin alue. Danielsbackan kaava-alueelle ei ole osoitettu maakuntakaavassa käyttötarkoitusta. Alue ei kuulu Söderkullan alueen ”Taajamatoimintojen kehittämisvyöhykkeen” rajaukseen.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa Danielsbackan suunnittelualuetta koskevat merkinnät ”Maakunnallisesti merkittävä kulttuuriympäristö” ja ”Pohjavesialue”. Lisäksi kaava-alueen läheisyyteen on maakuntakaavassa merkitty ”Viheryhteystarve”.

Maakuntakaavan maakunnallisesti merkittävän kulttuuriympäristön kuvauksen mukaan

”Ominaisuusmerkinnällä osoitetaan kulttuuriympäristön vaalimisen kannalta maakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöt, jotka käsittävät sekä maisema- että rakennetun kulttuuriympäristön alueita.

Alueilla, joille on aluevarausmerkinnällä osoitettu käyttötarkoitus, ensisijaisen maankäyttömuodon määrittelee aluevarausmerkintä.”

Suunnittelumääräyksen mukaan:

”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa, rakentamisessa ja käytössä on otettava huomioon maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön vaaliminen.

Kulttuuriympäristöä kehitettäessä on sen arvot otettava huomioon ja sovitettava yhteen maakuntakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen mukaisen maankäytön kanssa.”

Siten asemakaava on todennäköisesti vähintään arvokkaan kulttuuriympäristön osalta maakuntakaavan vastainen.

Kuva. Kaava-alueen suurpiirteinen sijainti (oranssinpunainen ympyrä) ilmakuvalla, jossa näkyy voimassaolevan Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavan merkinnät. Ote Uudenmaan liiton karttapalvelusta.

Uudenmaan 2. vaihemaakuntakaavassa suunnittelualueen yhteyteen on merkitty viheryhteystarve, jota koskevassa suunnittelumääräyksessä todetaan:

”Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on huolehdittava siitä, että merkinnällä osoitettu yhteys säilyy tai toteutuu tavalla, joka turvaa virkistys- ja ulkoilumahdollisuudet, alueen maisemaa-arvot, arvokkaiden luontokohteiden säilymisen sekä lajiston liikkumismahdollisuudet.

Viheryhteyden mitoituksessa on kiinnitettävä huomiota yhteyden merkitykseen ekologisen verkoston osana sekä seudullisten ja paikallisten virkistystarpeiden yhteensovittamiseen siten, että olemassa olevat virkistykseen varatut tai siihen soveltuvat rakentamattomat alueet varataan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa mahdollisuuksien mukaan virkistyskäyttöön.”

Danielsbackan kaava-alue tukee osaltaan nykyisellään jo huomattavasti heikentynyttä metsäistä yhteyttä Sipoonlahden länsipuolisilta rannikon metsäalueilta pohjoiseen. Kaava-alueen lounaispuolella liikkuu Uuden Porvoontien poikki usein hirvieläimiä. Kaava heikentäisi toteutuessaan maakuntakakaavan ekologisen yhteyden toimivuutta merkittävästi.

Kaavamerkinnöistä ja -määräyksistä

VL-4 -lähivirkistysalue. Kaavamäääräys kuuluu:

”Alueen ympäristöä tulee hoitaa pääosin luonnontilaisena. Puiden kaataminen on sallittu kulkureittien ja alueen virkistyskäyttöä palvelevien rakenteiden toteuttamiseksi, sekä lähivirkistysalueen ja siihen rajautuvien tonttien turvallisuuden parantamiseksi.”

→ Kaavamääräyksen tavoite on erittäin hyvä. Tutkitusti ihmiset suosivat vikristyskäytössä vanhapuustoisia ja luonnontilaisia metsiä. Kirjaus on kuitenkin osittain epämääräinen – hoito ja luonnontilaisuus ovat toisensa poissulkevia käsitteitä. Kaavamääräys kannattaisi korjata muotoon ”Alueen ympäristö säilytetään luonnontilassa. Puiden kaataminen on sallittu kulkureittien ja alueen virkistyskäyttöä palvelevien rakenteiden toteuttamiseksi, sekä lähivirkistysalueen ja siihen rajautuvien tonttien turvallisuuden parantamiseksi.”

Kaavaselostuksessa kappaleessa 5.3.2 Muut alueet, Lähivirkistysalue (VL-4, VL) todetaan:

”Alueen maastonmuotoja voidaan muokata sijoittamalla alueelle esim. ylijäämämassoja.” Tämä mainita on syytä poistaa (vähintään kaavamerkinnän VL-4 osalta). Virkistysalueet on kaavamääräyksen mukaisesti paras säilyttää mahdollisimman luonnontilaisina.

Luo-5 – Luonnon monimuotoisuuden kannalta erityisen tärkeä alue. Kaavamäääräys kuuluu:

”Merkinnällä osoitetuilla alueilla tulee niille kohdistuvissa toimenpiteissä ja toimenpiteiden suunnittelussa ottaa huomioon alueen erityiset luontoarvot.”

→ Kaavamääräykseen on syytä kirjata selkeä luontoarvojen heikentämiskielto. Parempi muotoilu olisi: ”Merkinnällä osoitetuilla alueilla luontoarvojen heikentäminen on kielletty. Alueella saa tehdä vain reittien ja tonttien turvallisuuden edellyttämiä toimenpiteitä.”

EV-2 – Suojaviheralue. Kaavaselostuksen mukaan:

”Alue on puskurina Massbyntien ja Uuden Porvoontien risteysalueen sekä rivitalojen ja muiden kytkettyjen asuinrakennusten korttelialueen välillä.”

Alueen kaavamääräys kuuluu:

”Maisemointitoimenpiteet ovat sallittuja alueella. Alueelle tulee täydennysistuttaa suojametsä lehti- ja havupuista. Suojametsä tulee pitää hoito- ja uudistustoimenpiteillä elinvoimaisena niin, että sen suojamerkitys säilyy.”

→ Kuitenkin kaavakartalla EV-2 alueen leveys on 10 metriä tai alle. Siihen mahtuu käytännössä ehkä noin 2 puuriviä. ”Suojametsästä” puhuminen on tässä yhteydessä aikamoista liioittelua ja EV-aluetta on syytä leventää. Tämä sikäli mikäli maakuntakaavan vastaisesti maakunnallisesti arvokkaan kulttuuriympäristön merkinnän alueelle aiotaan jatkaa rakentamisalueen suunnittelua.

Hulevedet

Lähimmillään vain n. 170 metrin päässä suunnittelualueesta sijaitsee Natura-ohjelmassa suojeltu Sipoonjoki. Natura-alueen suojelun perusteena olevien luontoarvojen heikentämiskielto (LSL 34 §) koskee myös suojelualueen ulkopuolisia hankkeita. Hulevesien laatu on varmistettava myös rakentamisvaiheessa. Alue edellyttää suurten korkeuserojen vuoksi mittavia maanrakennus- ja louhintaoperaatiota, joista voi aiheutua mm. ravinne- ja kiintoainespäästöjä ojaverkoston kautta Sipoonjokeen. Tämä on estettävä ennaltaehkäisevästi kaavamääräyksissä. Myös louhinnoissa käytettyjen räjähdysaineiden typpipitoiset jäämät on huomioitava. Merkittävää louhintaa edellyttävän suuren kaava-alueen toteuttaminen metsäalueelle näin lähelle Natura-aluetta edellyttää luonnonsuojelulain 35 § mukaisen Natura-arvioinnin tekemistä.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, p. 045 114 0088, uusimaa@sll.fi

Helsingissä 24.8.2026,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija