Klubi-ilta: Kohtuullisuus keittiössä

Keskiviikkona 21.10. Kohtuusklubin klubi-illassa keskusteltiin kohtuullisuudesta keittiössä. Aihe oli selkeästi kiinnostava, sillä mukaan inspiroivaan ja antoisaan keskusteluun osallistui 14 ihmistä.

Keittiön kuuma peruna

Kahden tunnin aikana puhutti runsaasti ehkä se keittiön kuumin peruna, eli kohtuullinen ruoka ja ruokavaliot. Pohdimme mitä kohtuullinen ruokavalio tarkoittaa ja millaisia erilaisia tapoja on olla esimerkiksi vegaani tai kasvissyöjä. Mainituksi tulivat käsitteet juustovegaani ja osa-aikavegaani. Ne korostavat, että vegaanius voi olla monimuotoista ja kokonaisuuteen nähden myös joustavaa. Osa-aika- tai juustovegaani voi syödä vaikka pizzansa lehmänjuustolla tai hävikkivaarassa olevaa kalaa.

Esiin nousi myös näkökulma, jossa kotiin ei osteta eläinperäistä ruokaa, mutta kylässä syödään sitä mitä tarjotaan. Toisaalta joku voi haluta vaikuttaa yleiseen tietoisuuteen tai ravintoloiden valikoimiin erityisesti niin, että syö kasviperäisesti kotona ja erityisesti kodin ulkopuolella. Todettiin, että tämä kaikki voi myös vaihdella elämäntilanteen ja kulloistenkin resurssien mukaan – kohtuullinen kasvipohjainen syöminen voi siis olla hyvin monimuotoista.

Lihankorvikkeet porttiteoriana

Vaihdoimme ajatuksia myös ruokateollisuuden tuottamasta kasviperäisestä ruoasta. Tarvitsemmeko jalostettuja kasviperäisiä versioita esimerkiksi nakeista, leikkeleistä ja muista perinteisistä lihatuotteista? Toisaalta kasviversioidut valmisteet nähtiin myös ns. porttiteoriana kasvipohjaiseen ruokaan siirryttäessä ja ymmärrettiin ylipäätään kasviperäisten tuotteiden merkitys eläinperäisten tuotteiden vähentämisessä ja hiilijalanjäljen pienentäjänä. 

Esiin nousi hyväksi koettuja, huomaamattoman helppoja käytännön vinkkejä eläin- ja ympäristöystävällisiin vaihtoehtoihin, mm. lehmänmaidon ja ruokakermojen vaihtaminen kasviperäisiin, kinkun ja jauhelihan vaihtaminen kasviskinkkusuikaileisiin ja härkikseen tai muihin vaihtoehtoihin kaupan kasviproteiinihyllyssä.

Lindströmin pihvit kerrottiin veganisoidun härkiksellä ja kalaton kalakeitto oli osunut maaliin kalakeiton kaipuissa. Porukassa löytyi paljon kokemusta ja tyytyväisyyttä linssi- ja papuruokiin sellaisenaan – nehän ovat edullista ja terveellistä ruokaa kaikin puolin, jossa oma ja erilaisten reseptien innoittama mielikuvitus on rajana. 

Oman ruoan kasvattaminen ja yhteisöllinen omavaraistelu puhututti myös. Kaupunkiympäristössä omalla parvekkeella kasvatetut ämpäriperunat voivat tuottaa koko kesän perunasadon ja ämpärilehtikaalista saattaa saada satoa jouluun saakka. Omapelto eli Herttoniemen ruokaosuuskunta (myös Vantaan Korsossa) sekä Luomuosuuskunta Oma maa mainittiin esimerkkeinä yhteisöllisistä viljelymahdollisuuksista.

Kohtuullinen keittiö muutakin kuin ruokaa

Kohtuulliseen keittiöön liittyen nousi puheeksi myös kierrättäminen, kodinkoneet sekä keittiön siivoustarvikkeet. Puhuttiin, kuinka vähän sekajätettä ja omakotitalossa myös taloudellista säästöä kertyy kun kierrättää. Jos on epävarma mikä tuote kuuluu kierrättää minnekin, pääkaupunkiseudulla asuva voi hyödyntää näppärää HSY:n jäteopasta. Opas on ilahduttavan perusteellinen ja monipuolinen, ja sieltä voi varmistaa mm. mihin leipäpussin sulkija kuuluu laittaa (vastaus: metallinkierrätykseen).

Jaossa oli myös vinkkejä, miten kuluneita ja elinkaarensa päässä olevia tekstiilejä voi hyödyntää kestorätteinä, kestotalouspaperina muina kestotuotteina vaikka kylppärissä. Mainituksi tuli myös Helsingissä Oodista ja muutamista muista kirjastoista löytyvien lainasaumureiden ja -ompelukoneen hyödyntäminen näiden valmistusta varten. Pesuainevalmiita pikasiivousliinojakin voi tehdä itse, lisäksi mainituksi tuli parhaina siivousaineina klassikot etikka, sitruuna ja ruokasooda.

Esiin nousi myös hyvä näkökulma ja kysymys, että miksi aina pitää ostaa jotain tehdäkseen jotakin. Esimerkiksi kun haluaa imuroida, tarvitsee imurin lisäksi vielä pölypussin. Tarvitsemme yksinkertaisia ja kestäviä tuotteita sekä ratkaisuja, emme oheistuotteita ja lisäosia. Onneksi voimme kehitellä ja jakaa omiamme myös yhteisönä.

Kodinkoneiden ja elektroniikan korjaamiseen liittyen huokailtiin aiheen kinkkisyyttä. Toisaalta elektroniikkaa haluaisi todellakin korjata, mutta hinta on uusiin tuotteisiin nähden kallis. Ymmärrettiin tässäkin olevan kyseessä rakenteellinen ongelma, jonka edessä yksilö kokee syyllisyyttä ja eettisiä pulmia. Todettiin myös, että uusien tuotteiden tulisi maksaa enemmän vanhan korjaamiseen verrattuna, ja toivottiin että EU:n Right to repair -korjausdirektiivi todella toisi käytännön muutoksen tähän. 

Illassa mainittuja keittiön kohtuusvinkkejä

Erinomainen tietolähde ja kiihkoton väylä tutustua kasviperäiseen ruokaan on aina tammikuussa järjestettävä Vegaanihaaste, joka on matalan kynnyksen paikka kokeilla, aloittaa alusta ja oppia aina uutta. Hyvää tietoa myös ns. lihankorvikkeista, välipaloista ja kaikesta herkullisesta:  https://vegaanihaaste.fi/artikkelit/tuotesuositukset/

20 helppoa vegaanista arkiruokareseptiä /Chocochili

50 parasta arkiruokaa /Kasviskapina

Fiskarsin paistinpannujen uudelleenpinnoitus

Astianpesuun sopivia palasaippuoita löytyy monelta kotimaiselta valmistajalta, esim. Candle Light Storyn hajusteeton siivoussaippua, hajusteeton Sopo Keittiön aito palasaippua ja Kennokosmetiikan siivoussaippua, jotka ovat kaikki toimineet oikein hyvin pikkutiskeille + tietysti muuhunkin siivoukseen. Näillä on myös tosi kätevää pyykätä tiskirätti keittiössä.

Nestemäisiä pesuaineita voi käydä täyttämässä omaan pulloon Ruohonjuuressa. Pullon tilavuus kannattaa merkitä näkyviin. Lisäksi jos pulloissa on myös tekstit ”astianpesuaine”, ”pyykinpesuaine”, ”suihkusaippua”, on helppo kertoa ainoastaan valittu tuoksu kassalla. Vink-vink: Luonnonsuojeluliiton jäsenet saavat Ruohiksessa 5 % alennuksen kaikesta, myös omaan pulloon ostetuista.

Seuraava klubi-ilta 3.12. klo 17.30-19.30, silloin aiheena kohtuullinen vaatekaappi. Pysy kuulolla!