Lausunto Fingridin Anttila-Länsisalmi 400 kV voimajohdon YVA-selostuksesta

[Piirin 3.12.2024 lausunto Anttila-Länsisalmi -voimajohtohankkeen YVA-ohjelmasta löytyy TÄSTÄ LINKISTÄ.]

LAUSUNTO 18.12.2025

Uudenmaan ELY-keskus

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Fingrid Oyj:n 400 kV:n voimajohto välillä Porvoo Anttila – Vantaa Länsisalmi -YVA-selostuksesta

Viite: UUDELY/1157/2024

Fingrid Oyj suunnittelee uuden 400 kilovoltin voimajohtoyhteyden rakentamista Porvoon Anttilan ja Vantaan Länsisalmen sähköasemien välille. Rakennettavan voimajohtoyhteyden kokonaispituus on noin 20–22 km. Reitti on jaettu kolmeen jaksoon.

Jaksolla I (Anttila-Rimossen) on kaksi reittivaihtoehtoa:
– vaihtoehto VE1/ I (Anttila-Rimossen, läntinen)
– vaihtoehto VE2/ I (Anttila-Rimossen, itäinen)

Jaksolla II (Rimossen-Landbo) on viisi reittivaihtoehtoa:
– vaihtoehto VE1/ II (Rimossen-Igelträsket-Genaträsk-Landbo)
– vaihtoehto VE2/ II (Rimossen-Igelträsket-Byträsket-Landbo)
– vaihtoehto VE3/ II (Rimossen-Haga-Byträsket-Landbo)
– vaihtoehto VE4/ II (Rimossen-Flyen-Haga-Grannis-Landbo)
– vaihtoehto VE5/ II (Rimossen-Östergård-Grannis-Landbo)

Jaksolla III (Landbo-Länsisalmi) reittejä on vain yksi.
– vaihtoehto VE1/ III (Landbo-Länsisalmi)

Osa reittivaihtoehtojen reiteistä on yhteneväisiä toistensa kanssa.

Reittivaihtoehtojen lisäksi YVA:ssa on käytetty kirjaimia kuvaamaan eri reittivaihtoehtojen tarkasteltavia jaksoja:

YVA:n luontoselvityksen yhteydessä on tunnistettu muun ohessa uhanalaisia luontotyyppejä, joita koskevista kartoista alla kaksi tärkeintä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tutustunut hankkeen YVA-selostukseen ja lausuu siitä seuraavaa.

Kolmea reittivaihtoehtoa koskevia kommentteja:

Jakso I: Anttila-Rimossen – Jaksolla I itäinen reittivaihtoehto VE2/I on läntistä vaihtoehtoa VE1/I parempi. Jakso sijaitsee merkittävän maakunnallisen ekologisen yhteyden kannalta kriittisellä alueella, jolla yhteyttä heikentävää muuta maankäyttöä on jo ennestään erittäin paljon ja lisää hankkeita on suunnitteilla. Itäinen vaihtoehto kulkee teollisuuskäyttöön otettujen alueiden halki ja säästää Savijärven luonnonsuojelualueen itäpuolella säilynyttä metsäaluetta, jonka läpi VE1/I kulkisi.

Genaträsk-Landbo (J-K):

Sipoonkorven kansallispuiston ja Porvoonväylän välisellä Puroniityn metsäalueen reittiosuudella on hyvin paljon arvokkaita luontotyyppikohteita reitin kohdalla tai sen välittömässä läheisyydessä. Lisäksi koko alue on valmisteilla olevassa Östersundomin osayleiskaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi. Alue kuuluu Helsingin luontotietojärjestelmän arvoluokan 1 linnustokohteeseen Eteläinen Sipoonkorpi, josta järjestelmässä todetaan: ”Alueen vahvuus on sen laajuus ja hyvä kytkeytyneisyys. Se pystyy ainoana alueena Helsingissä pitämään yllä liki koko vakituista eteläsuomalaista metsälintulajistoa.” Alue kuuluu kokonaisuudessan myös Sipoonkorven seutu -nimiseen maakunnallisesti tärkeään lintualueeseen (MAALI). YVA-selostuksen luvussa 15 Linnusto todetaan: ”MAALI-alueelle sijoittuvalla Genaträsk-Landbo -välillä tunnistettiin reittilinjauksen alueella ja tuntumassa linnustollisesti arvokas alue, jolle keskittyi poikkeuksellisen monen huomionarvoisen lajin, kuten useamman pikkusiepon, idänuunilinnun ja töyhtötiaisen reviirejä.”

YVA-selostuksessa selvitetty vaihtoehto VE1/II sijoittuisi välillä Storängen-Genaträsk (Q-J) yhteispylväisiin, mutta välillä Genaträsk-Landbo (J-K) toteutustapana olisi uusi linja nykyisen viereen, mikä leventäisi nykyistä johtokäytävää 39 metrillä ja hävittäisi arvokkaan metsäalueen pinta-alaa 10 hehtaaria. Tämä on yllä esitettyjen merkittävien luontoarvojen vuoksi kestämätön ratkaisu. Alueen merkittävien luontoarvojen sekä laajan ja yhtenäisen metsäalueen luonteen vuoksi on välttämätöntä, että voimajohto toteutetaan koko matkalta yhteispylväissä leventämättä nykyistä johtokäytävää. Tämä poistaisi lähes kaikki uudesta voimajohdosta aiheutuvat haitat Sipoonkorven kansallispuiston herkässä ympäristössä.

YVA-selostuksessa esitettyjen vaihtoehtojen mukaan yhteispylväissä olisi jo etapit Storängen-Genaträsk (Q-J, 2,7 km) sekä Landbo-Länsisalmi (K-L, 4,5 km). Näiden väliin jäävän Genaträsk-Landbo (J-K) toteuttaminen vastaavana ratkaisuna lisäisi yhteispylvästoteutuksen pituutta 2,8 km. Pelkästään taloudellisten syiden perusteella ei ole hyväksyttävää valita arvokasta metsäaluetta heikentävää vaihtoehtoa kun lähes haitaton yhteispylväsvaihtoehtokin on mahdollista toteuttaa.

Alla vaikutusten yhteenvetoa koskevassa osuudessa on lisää tätä reittiosuutta koskevia kommentteja.

Toteutustapana pitää olla koko välillä Q Storängen – L Länsisalmi yhteispylväät, jolloin johtokäytävien tarpeettomalta leventämiseltä vältytään. Yhteispylväsratkaisuna toteutettuna reittivaihto VE1/II olisi YVA:ssa jaksolle II esitetyistä reittivaihtoehdoista selkeästi vähiten haitallinen.

Vaihtoehto VE5/II (Rimossen-Östergård-Grannis-Landbo):

Pilvijärven luonnonsuojelualueen eteläpuolella nykyinen johtokäytävä rajautuu suoraan luonnonsuojelualueeseen. Nykyisen johtokäytävän ja lähimmän asuintalon välinen metsäkaistale on leveydeltään vain 80 metriä. Mikäli uusi voimajohto VE5 mukaisesti rakennettaisiin tähän, uusi voimajohtoalue leventäisi nykyistä johtoaluetta 40 metriä eli lähimmän asuintalon ja johtoalueen väliin jäisi vain 40 metriä leveä metsäkaistale. Tämä vähentäisi asutuksen ja luonnonsuojelualueen välisen metsäisen suojavyöhykkeen käytännössä olemattomiin ja lisäisi entisestään virkistyskäytön ohjautumista ylikuormitetulle Pilvijärven luonnonsuojelualueelle, joka kuuluu myös Natura-ohjelmaan.

Vaihtoehdon VE5/II haittavaikutuksia on kommentoitu lisää alla vaikutusten yhteenvedon yhteydessä.

Kokonaisuutena arvioiden – luonnolle, asutukselle ja virkistyskäytölle aiheutuvien merkittävien haittojen seurauksena – vaihtoehtoa VE5/II ei pidä valita toteutettavaksi.

Kommentteja luvun 21 Vaikutusten yhteenveto Taulukkoon 21-3 Keskeiset vaikutukset Jaksolla II: Rimossen-Landbo:

”Ihmiset, terveys, elinolot ja viihtyminen” – Luonnon virkistyskäyttö on sivuutettu kokonaan. Pilvijärven luonnonsuojelualueen reunaa kulkevan reittivaihtoehdon VE5/II haittoja on arvioitu vain asutuksen näkökulmasta, vaikka reittilinjaus kulkee Söderkullan taajaman merkittävimmän metsäisen virkistysalueen halki. Johtokäytävän leventäminen tällä alueella vähentää virkistysalueen pinta-alaa ja luo teollisuusmaisemaa keskelle arvokasta metsäaluetta, joka on maakuntakaavassa varattu luonnonsuojelualueeksi.

”Pinta- ja pohjavedet” – Todetaan, että reittivaihtoehto VE1/II ”sivuaa luonnontilaista lähteikköä, mutta vaikutukset voidaan välttää työmaasuunnittelussa.”. Sen sijaan mitään mainintoja muista vesilailla suojelluista vesiluontotyyppikohteista ei ole. Taulukon 14-2 mukaan esimerkiksi noro, kohde 126, sijaitsee johtoaukealla ja ”Varjostus poistuu koko noron alueelta. Vaikutus erittäin merkittävä.” Onko vaikutusten arvioinnin pintavesiä koskevassa osuudessa huomioitu vesiluontotyyppeihin kohdistuvia haittoja, kun niitä ei ole noteerattu yhteenvetotaulukossa?

Edellä mainitussa taulukon kohdassa mainitaan vaihtoehdon VE5/II osalta: ”Alueen herkkyyttä lisää, että reittivaihtoehto ylittää Pilvijärvenpuron, jossa esiintyy taimenia.” Puron yli kulkee jo nyt johtoaukea, joka kuitenkin levenisi VE5/II toteutuessa 39 metriä, mikä kaksinkertaistaisi aukean leveyden 80 metriin. Kyseinen puro sijaitsee maakuntakaavan suojeluvarauksella, laskee Natura-alueena suojeltuun Sipoonjokeen ja VE5/II toteutuessa tuhoutuvat puron reunametsät ovat osittain luonnonsuojelulain suojeltua luontotyyppiä (tervaleppäluhta ja lehto, luontoselvityksen kuviot 65 ja 71). Tällaisen purokohteen pysyvä avohakkuu 40 metrin pituudelta on merkittävä haitta, eikä ”Vähäinen kielteinen vaikutus”.

Vesilain suojeltuihin vesiluontotyyppeihin (noroja ja lähteitä) on arvioitu kohdistuvan merkittäviä haittoja jokaisessa vaihtoehdossa osuudella II, lukuunottamatta vaihtoehtoa VE4/II. Nämä vesilain vastaiset haitat on kuitenkin mahdollista välttää vaihtoehdossa VE1/II sijoittamalla voimajohto yhteispylväisiin myös välillä Genaträsk-Landbo (J-K). Huomautamme, että vesilain luontotyyppien suojelusta poikkeamiseen tarvittavien poikkeuslupien saaminen on hyvin epävarmaa, koska lupa edellyttää etteivät kyseisen vesiluontotyypin suojelutavoitteet huomattavasti vaarannu. Tämän osoittamiseksi ei ole käytettävissä riittäviä tietoja. Lupaprosessit voivat myös venyä mahdollisten muutoksenhakujen seurauksena, jolloin hanke viivästyy tarpeettomasti, kun lupien tarve olisi yhteispylväillä vältettävissä.

”Direktiivilajit ja muu eläimistö” – Vaihtoehdon VE1/II kohdalla mainitaan ”Vaihtoehdolla arvioidaan olevan vähäisiä kielteisiä vaikutuksia liito-oravaan, haavanjalosoukkoon ja täpläpapurikkoon.” Mikäli vaihtoehto VE1/II toteutetaan edellä esittämällämme tavalla yhteispylväissä koko matkalla, nämäkin haitat poistuvat.

”Natura-alueet, suojelualueet ja suojeluohjelmien alueet” – Vaihtoehto VE5/II:n aiheuttamaa haittaa Pilvijärven suojelualueelle on aliarvioitu. Nykyisen johtoaukean kaksinkertaistuminen 80 metriin kaventaisi luonnonsuojelualueen ja asutuksen välisen metsäisen suojavyöhykkeen vähimmillään 40 metriin. Virkistyskäyttö, kuten koirien ulkoilutus, kävisi näin kapeassa metsäsuikaleessa mahdottomaksi ja siirtyisi entistä enemmän luonnonsuojelualueelle.

Vaihtoehto VE5/II aiheuttaa myös haittaa moniosaiselle Natura-alueelle Gesterbyn järvet ja suot (FI0100067). Vaihtoehdossa raivattaisiin uutta johtoaukeaa kapeaan metsävyöhykkeeseen Natura-alueeseen kuuluvien Pilvijärven ja Stormossenin luonnonsuojelualueiden välissä. Tässä muutaman sadan metrin levyisessä metsäkaistaleessa on jo nyt loma-asuntoja, taloja, teitä ja peltoaukeaa. Uuden 62 metriä leveän voimajohtoaukean raivaaminen tähän heikentäisi Natura-alueen osa-alueiden välistä ekologista yhteyttä.

Sen sijaan vaihtoehdon VE1/II toteuttaminen esittämällämme tavalla yhteispylväissä lieventäisi VE1/II haitat suojelualueille vähäisiksi.

”Kasvillisuus ja luontotyypit, arvokkaat luontokohteet” – Vaihtoehdon VE1/II kokonaisvaikutus on arvioitu kohtalaiseksi kielteiseksi. Vaikutustenarvioinnin mukaan vaihtoehdossa VE1/II vaikutuksia syntyy 35 luontotyyppikuviolle luontoselvityksessä rajatuista 52 kuviosta. Näistä lähes kaikki merkittävät luontotyyppikuvioihin kohdistuvat haitat voitaisiin tämän vaihtoehdon osalta välttää toteuttamalla myös väli Genaträsk-Landbo (J-K) yhteispylväissä.

”Linnusto” – Vaihtoehdon VE1/II kokonaisvaikutus on arvioitu suureksi kielteiseksi vaikutukseksi. Toteuttamalla kyseinen vaihtoehto myös välillä Genaträsk-Landbo (J-K) yhteispylväissä, vaikutukset linnustoon jäisivät vähäisiksi.

Sipoonkorven kansallispuisto:

Kuulemisessa tapahtuneen menettelyvirheen vuoksi kansallispuistoon liitettyjä alueita koskeva kiinteistötoimitus on kumottu hallinto-oikeudessa. Tästä huolimatta kansallispuiston osaksi tarkoitettuja alueita tulee kohdella kansallispuiston osana, eikä johtokäytävää saa tällä alueella missään nimessä leventää. YVA:ssa onkin oikein esitetty näitä alueita koskevassa vaihtoehdossa toteutus yhteispylväissä johtokäytävää leventämättä. Mikäli päädytään kansallispuiston läpi kulkevaan reittivaihtoehtoon, oikeustilanne mahdollistaa yhteispylväiden rakentamisen ilman kansallispuistoa koskevaa lakimuutosta, mikä on tässä tapauksessa hyvä asia.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, ertyisasiantuntija, p. 045 114 0088, uusimaa@sll.fi

Helsingissä 18.12.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija