Lausunto Fingridin Anttila-Länsisalmi 400 kV voimajohdon YVA-ohjelmasta

LAUSUNTO 3.12.2024

Uudenmaan ELY-keskus

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

ASIA: Lausunto Fingridin Anttila-Länsisalmi 400 kV voimajohdon YVA-ohjelmasta
VIITE: UUDELY/1157/2024

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri on tutustunut Fingrid Oyj:n Porvoon Anttila – Vantaan Länsisalmi 400 kV voimajohtohankkeen YVA-ohjelman aineistoon ja lausuu asiasta seuraavaa.

Hankkeen kuvaus

YVA-ohjelman mukaan:

Tässä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA) tarkastellaan kantaverkon vahvistamista, 400 kilovoltin voimajohtoyhteydellä, jota Fingrid Oyj suunnittelee Anttilan ja Länsisalmen sähköasemien välille. YVAssa tarkasteltavia reittivaihtoehtoja on yhteensä noin 38 km, josta noin 31 km sijoittuu nykyisen voimajohdon rinnalle ja noin 7 km uuteen maastokäytävään. Hankkeen kokonaispituus on toteutettavasta vaihtoehdosta riippuen noin 20–22 km. Johtoalueen leveys uudessa maastokäytävässä on noin 62 m ja nykyisen johdon rinnalle sijoittuessaan johtokäytävä levenee noin 39–41 m. Tarkasteltavat johtoreitit sijoittuvat Porvoon, Sipoon, Helsingin ja Vantaan alueille.

Merkittävimpiä vaikutuksia

Voimajohdon rakentaminen vaatii kymmenien metrien levyisen johtoalueen raivaamista maastoon. Avoimena pidettävän johtoaukea hävittää reitille osuvia luontokohteita, pirstoo yhtenäisiä metsäalueita sekä heikentää ekologisia yhteyksiä ja metsälajiston liikkumismahdollisuuksia. Voimajohdon parinkymmenen kilometrin matkalla aiheutuvan, käytännössä pysyvän metsäkadon suuruusluokka olisi noin 100 hehtaaria jos johto kulkisi koko matkan metsässä. Siksi voimajohto on pyrittävä sijoittamaan ensisijaisesti avoimille alueille ja nykyisen infrastruktuurin läheisyyteen ja välttämään yhtenäisiä metsäalueita. Voimajohdon vaikutukset luonnon hiilivarastoihin ja -nieluihin pitkällä aikavälillä on arvioitava ja huomioitava reittivaihtoehtojen valinnassa.

Aikataulu

YVA-ohjelman mukaan: “Varsinainen vaikutusten arviointi tehdään vuosien 2024–2025 aikana. Tulokset kootaan arviointiselostukseksi, joka valmistuu arviolta keväällä 2025. Yhteysviranomainen antaa arviointiselostuksesta perustellun päätelmän arviolta syksyllä 2025.”

Esitetty aikataulu ei mahdollista uusia luontoselvityksiä maastokaudella 2025. Koska YVA-ohjelma on julkisesti nähtävillä vasta loppuvuodesta 2024, osallisten lausunnoissa esitettyjä täydennystarpeita ei voida huomioida. Aikataulua on jatkettava siten, että selvityksiä voidaan täydentää vielä maastokaudella 2025.

Koska YVA:a varten on jo tehty selvityksiä, niiden raportteja olisi kannattanut asettaa nähtäville YVA-ohjelman kanssa, jotta selvitysten laadun ja kattavuuden arviointi olisi ollut mahdollista myös osallisille.

Selvitysten tarkastelualue

YVA-ohjelman mukaan: “Useimmat voimajohtohankkeen luontovaikutukset ovat välittömiä. Luontoselvitysten maastoinventoinnit suoritettiin uuteen maastokäytävään suunnitelluilla osuuksilla noin 200 m leveältä vyöhykkeeltä tarkasteltavan johtoreitin keskilinjan molemmin puolin. Nykyisen voimajohdon yhteyteen suunnitelluilla osuuksilla maastoselvitykset tehtiin vähintään 100 m leveältä vyöhykkeeltä tarkasteltavan voimajohdon molemmin puolin.”

Tarkastelualueen rajaukset ovat niin niukkoja, että johtoaukean reunasta mitattuna selvitysalueet ulottuvat vain hyvin vähän sen ulkopuolelle. Ekologinen reunavaikutus etenkin kosteaa pienilmastoa edellyttävillä kohteilla, kuten puustoisilla soilla tai puronvarsissa, voi olla merkittävästi tarkastelualuetta laajempi (tämä on tunnistettu myös YVA-ohjelmassa sivulla 133, mutta ei kuitenkaan huomioitu tarkastelualueen määrittelyssä). Selvityksissä pitää huomioida merkittävä lajisto ja elinympäristöt laajemmalta vyöhykkeeltä, vähintään 200 metriä johtoaukean reunasta mitattuna, jotta myös reunavaikutukselle alttiit arvokkaat kohteet on mahdollista asiallisesti huomioida.

Reittivaihtoehdoista ja luontoalueista

Yleisenä lähtökohtana toteamme, että luontohaittojen ehkäisemiseksi uuden voimajohdon rakentaminen olemassa olevan vanhan johdon rinnalle on parempi vaihtoehto kuin täysin uusien maastokäytävien avaaminen. Mikäli reittivaihtoehdoista päädytään valitsemaan sellaisia, joissa vanhan reitin sijasta rakennetaan uusia, perustelujen pitää olla painavat. Hyväksyttävänä perusteena voi olla nykyisen johtokäytävän leventämisestä erityisen arvokkaalle luontokohteelle aiheutuva haitta, mikäli uusi käytävä olisi mahdollista sijoittaa vähemmän herkälle alueelle.

Puroniityn ja Landbon välillä kulkeva osuus (J-K) sijaitsee suureksi osaksi syksyllä 2024 nähtävillä olleen Östersundomin osayleiskaavaluonnoksen SL-alueella, nykyisen voimajohdon yhteydessä. Arvokkaan suojeltavan metsäalueen läpi kulkeva, useiden kymmenien metrien levennyksiä nykyisiin johtokäytäviin aiheuttava uusi voimajohto hävittäisi luontoarvoja ja pirstoisi arvokkaita metsäalueita entisestään. Vastaavasti moottoritien suuntainen voimajohtoaukean levennys heikentäisi pohjois-etelä-suuntaisia ekologisia yhteyksiä entisestään.

On hyvä, että Sipoonkorven kansallispuiston läpi kulkeva reittivaihtoehto (H-J) on YVA:ssa esitetty kansallispuiston sisään sijoittuvalta osalta kulkemaan nykyisen linjan kanssa samoissa pylväissä, joita korotettaisiin. Vastaavaa yhteispylväsratkaisua on sovellettava myös osayleiskaavan SL-alueelle (J-K), mikäli tämä reittivaihtoehto valitaan. Yhteispylvästoteutusta on harkittava myös muiden arvokkaiden luontokohteiden kohdalla.

Sipoonkorven läpi kulkevan reittivaihtoehdon alueella on huomioitava myös soidensuojelun täydennysehdotuksen moniosainen kohde Sipoonkorven suot.

Useille reittivaihtoehdoille, joilla uusi voimalinja on suunniteltu kulkemaan nykyisen rinnalla, on esitetty jo YVA-ohjelmassa kummalla puolella nykyistä linjaa uusi linja tulisi kulkemaan. YVA:ssa on selvitettävä ja arvioitava vaikutukset nykyisen linjan molemmilta puolilta ja esitettävä perustelut, joilla toteutukseen valitaan haitattomampi vaihtoehto.

YVA-ohjelman mukaan perinnebiotooppien hoidon tai perustamisen potentiaalia voimajohtoalueilla tarkastellaan hankkeen YVA-selostusvaiheessa. Tämä on hyvä. Lisäksi olisi hyvä tarkastella johtoreitille osuvien soiden ennallistamispotentiaalia siltä osin kuin johtoaukean puuston poistaminen voisi olla ennallistamisen kannalta hyödyllistä.

Tausta-aineistot

Helsingin luontotietojärjestelmä: Genaträskin itäpuolella on arvoluokan II arvokas kääpäalue, jota linjausvaihtoehto G-J uhkaa. Mikäli päädytään toteuttamaan linjausvaihtoehto G-J, yhdistyminen nykyiseen johtokäytävään on toteutettava hieman esitettyä pohjoisempana siten, että arvokas metsäalue säästetään. Myös muut Helsingin luontotietojärjestelmässä tunnistetut luontoarvot on huomioitava.

https://kartta.hel.fi/ltj/feature-report/199219/
https://kartta.hel.fi/?link=dTQP4Y#

Maakunnallisesti arvokkaat luontoalueet: YVA-ohjelman aineistoista puuttuu Uudenmaan liiton maakuntakaavan luontoselvityksissä maakunnallisesti arvokkaaksi todetut kohteet. Johtoreitille Grannis-Vaakkola-Landbo (I-K) sijoittuu Luontoselvityskohteiden maakunnallinen arvo -raportin kohde H 3. Falkbergsklobbarna (https://uudenmaanliitto.fi/wp-content/uploads/2021/10/Luontoselvityskohteiden_maakunnallinen_arvo.pdf, s. 317).

Ekologiset yhteydet

Voimajohto tulee valituista reittivaihtoehdoista riippumatta vaikuttamaan Sipoonkorven kansallispuiston ekologisiin yhteyksiin itään Porvoon suuntaan. Maakuntakaavan viheryhteystarve -merkintä sijaitsee Anttilan sähköaseman läheisyydessä läntisemmän linjausvaihtoehdon (A-B, B-D, D-E) alueella. Sähköaseman ympäristössä ekologisia yhteyksiä pirstova maankäyttö on jo nyt edennyt niin pitkälle, että yhteyksien toimivuudesta on syytä olla huolissaan. Lisäksi alueelle on samanaikaisesti edelleen suunnitteilla useita hankkeita, kuten louhoksia, datakeskus, Itärata, Porvoon kaavoitussuunnitelmat jne., jotka tulevat heikentämään yhteyksiä entisestään tulevaisuudessa. YVA:ssa on arvioitava Anttila-Länsisalmi -voimajohtohankkeen vaikutus yhdessä muiden nykyisten ja suunnitteluvaiheessa olevien toimintojen kanssa. Toimivat ekologiset yhteydet Sipoonkorvesta itään on selvitettävä ja turvattava.

Hankealueen eteläosassa Porvoonväylän vierellä jo nykyinen voimajohtoaukea yhdessä moottoritien kanssa muodostaa merkittävän esteen Östersundomin kaava-alueen valtakunnallisesti merkittävien luontokohdekeskittymien ekologisiin yhteyksiin ja tämän estevaikutuksen pahentamista pitää kaikin keinoin välttää.

Vedet

Voimajohdon pylväät on sijoitettava niin kauas vesistöistä, ettei niiden perustustöistä voi aiheutua kiintoaines- tai muita päästöjä vesistöön. Vesistöt ja pienvedet on huomioitava myös rakentamisen aikana ja varmistettava ettei niille aiheudu haittaa. Tätä varten on laadittava jokaiselle vesistöylitykselle toteutussuunnitelma, missä huomioidaan riskit ja varaudutaan vahinkojen korjaamiseen.

Vesistöille ja pienvesille (norot, purot, lähteet, lammet) on jätettävä riittävät puustoiset suojavyöhykkeet (50 metriä) siellä missä sellaisia on olemassa. Suunnittelussa on pyrittävä siihen, että voimalinja ylittää vesistöt mahdollisimman kohtisuoraan ettei johtoaukeaa tarvitse raivata pitkiä matkoja rannan suuntaisesti.

Huoltotiet

YVA-ohjelmassa ei mainita eikä karttoihin ole merkitty mahdollisia huoltoteitä. Mikäli hankkeen toteuttaminen vaatii uusia teitä rakennustöiden aikana tai käytönaikaista huoltoa varten, nämä on vaikutuksineen tarkasteltava YVA:ssa.

Varautuminen säähän

Sään ääri-ilmiöt ovat lisääntyneet ja arvioiden mukaan tulevat ilmastonmuutoksen edetessä edelleen lisääntymään, mikä tulee huomioida riskiarvioissa. Lyly-myrsky kaatoi 1.11.2024 Eurajoella useita 400 kV:n voimajohdon pylväitä. Vastaaviin riskeihin on varauduttava herkkien kohteiden läheisyydessä suojavyöhykkeillä ja vahvistamalla tarvittaessa pylväiden rakenteita.

Yhteystiedot: Lauri Kajander, erityisasiantuntija, uusimaa@sll.fi, p. 045 114 0088

Helsingissä 3.12.2024,

Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Laura Räsänen
puheenjohtaja

Lauri Kajander
erityisasiantuntija