Vieraslajit Lapissa
Suomessa vieraslajit ovat levittäytyneet lajikohtaisesti aina pohjoisimpaan Lappiin saakka. Muuhun Suomeen verrattuna havaintoja on kuitenkin vähemmän, sillä kaikki lajit eivät ole sopeutuneet pohjoisiin olosuhteisiin. Osa lajeista kuitenkin vaikuttaa jatkavan leviämistään yhä pohjoisemmaksi. Lapin luonnon monimuotoisuutta uhkaava ilmastonmuutos voi edesauttaa vieraslajien leviämistä ja kantojen vakiintumista pohjoisilla alueilla.
Lyhyesti vieraslajeista
Vieraslajeiksi kutsutaan lajeja, jotka ovat levittäytyneet luontaisten leviämistä rajoittavien esteiden, kuten merien ja vuoristojen, yli ihmisten avustuksella.
Vieraslajit uhkaavat luonnon monimuotoisuutta viemällä tilaa alkuperäiseltä eliöstöltä, jolloin myös alueelle ominainen ekosysteemi vaarantuu. Vieraslajit muodostavatkin toiseksi suurimman uhan luonnon monimuotoisuudelle heti elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen jälkeen. Kaikki vieraslajien aiheuttamat haitat eivät ole ekologisia, vaan vieraslajit voivat aiheuttaa myös terveydellisiä, taloudellisia ja sosiaalisia haittoja.
Selkeitä haittoja aiheuttavia vieraslajeja kutsutaan haitallisiksi vieraslajeiksi, joihin erilaiset torjumistoimet usein kohdistetaan.
Vieraslajien torjumiseksi on suunniteltu vieraslajistrategioita ja suunnitelmia niin Suomen, Arktisen neuvoston kuin Euroopan Unioninkin toimesta. Vieraslajien torjunnalla on siis yhtä aikaa sekä paikallinen että kansainvälinen taso.
Lapissa esiintyviä vieraslajeja
Lapissa esiintyy monia samoja vieraslajeja kuin muuallakin Suomessa. Lapin alueella vieraslajien levinneisyydestä ei kuitenkaan ole tarkkaa tietoa, ja havainnot koostuvat usein hajanaisista alueista. Myöskään vieraslajien vaikutusta Lapin luontaiselle eliöstölle ei ole tarkkaan tutkittu.
Lapin alueella etenkin matkailun, elinkeinoelämän ja mahdollisten liikennettä lisäävien väylähankkeiden arvellaan edesauttavan vieraslajien leviämistä luonnossa.
Komealupiini (Lupinus polyphyllus) on levittäytynyt laajalle alueelle Lapissa pohjoisinta aluetta lukuun ottamatta. Yksittäisiä havaintoja pohjoisesta kuitenkin on, ja otaksutaan, ettei laji ole vielä saavuttanut pohjoisinta selviytymisaluettaan. Toinen lupiinilajike, alaskanlupiini (Lupinus nootkatensis), on vasta levittäytymässä Suomeen, ja voi selvitä myös karummilla Keski- ja Pohjois-Lapin alueilla. Lapissa lajien leviämistä voi vielä kuitenkin rajoittaa, toisin kuin eteläisemmässä Suomessa. Lupiinit vievät alaa jo muutenkin harvinaistuvilta niittykasveilta voimakkaalla levittäytymisellään. Ne myös vaikuttavat päiväperhospopulaatioihin, sillä ne eivät kelpaa toukille tai aikuisille ravinnoksi. Molemmat lupiinilajikkeet on luokiteltu kansallisesti haitallisiksi vieraslajeiksi.
Koko EU:n alueella haitalliseksi luokiteltua jättipalsamia (Impatiens glandulifera) esiintyy Suomessa Peräpohjolaa myöten, mutta yksittäisiä havaintoja on tehty myös pohjoisemmassa. Vaikka laji ei näytä vakiintuvan Kemijärveä pohjoisemmille alueille, on sitä silti hyvä pitää silmällä. Jättipalsami voi muodostaa laajoja yhden lajin kasvustoja ja se kilpailee paikallisten kasvien kanssa pölyttäjistä. Hentojen juuriensa vuoksi se ei sido maa-ainesta paikalleen, ja voi siten altistaa maata eroosiolle.
Yksittäisinä, luonnonvaraisina populaatioina pohjoisimpaan Lappiin asti levinnyt täpläapinankukka (Erythranthe guttata/Mimulus guttatus) on havaittu pohjoisessa vasta viime aikoina. Vaikka lajin ei arvella olevan haitallinen, Lapin luonnontilaisilla kosteikoilla kaukana asutuksesta esiintyvät populaatiot aiheuttavat syytä varovaisuuteen. Päästessään leviämään kosteikoissa se saattaakin merkittävästi muuttaa niiden ilmettä ja vähentää luonnon monimuotoisuutta. Luonnonvaraisten esiintymien hävittämistä Lapista suositellaan.
Pohjois-Amerikasta kotoisin oleva puronieriä (Salvelinus fontinalis) sietää hyvin happamia ja viileitä vesiä. Se kilpailee elintilasta ja ravinnosta taimenen kanssa, jolta se etenkin sivuojissa ja puroissa voi vallata alaa. Lapissa Ylä-Kemijoen sivuhaaroissa puronieriä on vakiinnuttanut kantaansa istutusten jälkeen ja syrjäyttänyt niissä taimenta.
Lapissa ainakin Karigasniemen korkeudelle saakka esiintyvä viitapihlaja-angervo on myös luokiteltu kansallisesti haitalliseksi vieraslajiksi. Sitä koskevat säädökset astuvat voimaan 15.8.2025.
Täysin kattavaa tietoa vieraslajien levinneisyydestä Lapissa ei ole. Arktisen neuvoston vieraslajistrategian tueksi on kuitenkin laadittu tutkimus napapiirin pohjoispuoleisten alueiden arvioidusta vieraslajitilanteesta.
Suomen luonnonsuojeluliitto oli mukana vuoteen 2023 kestäneessä VieKas Life – hankkeessa, jonka kautta saatiin lisää tietoa etenkin hankkeen kohteena olevista vieraskasvilajeista. Hankkeen toimet painottuvat kuitenkin Etelä-Suomeen.
Jokainen voi osallistua vieraslajien torjuntaan. Tärkeää on kyetä tunnistamaan vieraslajit ja ilmoittaa niistä vieraslajiportaaliin. Sen myötä syntyy kattavampi tietokanta vieraslajien levinneisyydestä Lapissa. Lisäksi vieraslajit voi hävittää omalta pihalta, muualla kitkentään vaaditaan maanomistajan lupa. Tarkempia toimintaohjeita vieraslajien hävittämiseen löytyy vieraslajiportaalista ja VieKas Life -hankkeen sivuilta.
Yksi tapa tutustua vieraslajien torjuntaan on osallistua vieraslajitalkoisiin, joiden järjestämiseen Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri on osallistunut Rovaniemellä. Pidä Lappi Siistinä ry järjestää vieraskasvitalkoita haitallisten vieraskasvien torjumiseksi ympäri Lappia. Yhdistyksen tapahtumasivulta löytyy ajankohtaista tietoa vieraskasvien torjuntatalkoista.
Lähteet:
Näin toimimme
Lappi kattaa lähes kolmasosan maamme pinta-alasta. Luonnon merkitys on ollut…