Ranuan Heini-Honkisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan rauettaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen

MUISTUTUS VIRANOMAISEN 7.5.2025 KUULUTUKSEEN PSAVI/1969/2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa Heini-Honkisuon turvetuotantoalueen ympäristöluvan rauettaminen ja jälkihoitotoimien vahvistaminen.

Turveruukki Oy on jättänyt hakemuksen Heini-Honkisuon 53 hehtaarin kokoisen turvetuotantoalueen jälkihoidon vahvistamiseksi ja ympäristöluvan rauettamiseksi. Hakemuksen mukaan tuotanto on lopetettu vuonna 2021 ja alueen vesienkäsittely tullaan säilyttämään pintavalutuskentän kautta jälkihoitovaiheen ajan. Jälkihoidossa alueen kasvittumista voidaan edistää esimerkiksi tuhkalannoituksella. Alueelle ei muodostu kosteikkoja. Jälkihoidon tavoitteena on alueen jättäminen ilman aktiivista maankäyttöä, eikä suunnitelmassa esitetä alueen jatkokäyttöä. Alueesta noin 11,3 hehtaaria on yhtiön toimesta arvioitu kasvittuneeksi pinta-alaksi.

Turveruukki on esittänyt, että Heini-Honkisuon vuoden 2024 päästö- ja vesistötarkkailu voidaan katsoa jälkihoitovaiheen päästö- ja vesistötarkkailuiksi. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri esittää, että päästö- ja vesistötarkkailu voidaan aloittaa vasta, kun jälkihoitotoimet on vahvistettu, eikä vuoden 2024 tarkkailua tulisi laskea vielä jälkihoitovaiheeseen. Jälkihoitotarkkailun on oltava kestoltaan riittävän pitkään jatkunutta ja käsittää useamman vuoden tarkkailujakson.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että Heini-Honkisuon alueelle suunniteltu jälkihoito on puutteellinen eikä edistä riittävästi luonnon monimuotoisuuden palauttamista tai alueen kestävää käyttöä. Pelkkä kasvittumisen edistäminen tuhkalannoituksella ei muodosta ekologisesti arvokasta tai ilmastokestävää ratkaisua. Alueelle tulisi rakentaa kosteikkoja tai ennallistaa suoalueita, jotka tukevat vesien puhdistumista, hillitsevät ilmastonmuutosta hiilen sidonnan kautta ja tarjoavat elinympäristöjä uhanalaisille lajeille. Esimerkiksi pintavalutuskentän laajentaminen luonnontilaiseksi kosteikoksi voisi olla tehokas ja kustannustehokas tapa tukea vesistöjen tilan parantamista ja monimuotoisuutta. Niiltä osin, kuin alue ei tällaiseen käyttöön sovi, tulisi harkita esimerkiksi uusiutuvan energiantuotannon, kuten aurinkovoiman, rakentamista yhdistäen tätä luonnon monimuotoisuutta tukevan perinnemaiseman hoidon tavoitteisiin. Turvetuotannosta poistuneilla avoimilla alueilla on hyvät lähtökohdat aurinkopaneelien sijoittamiseen. Perinnebiotooppeja on onnistuneesti yhdistetty aurinkovoimatuotantoon myös muualla, käyttäen laidunnusta tai niittoa maisemanhoidollisena toimenpiteenä. Tällainen jatkokäyttö edistäisi sekä luonnon monimuotoisuutta että ilmastotavoitteita paremmin, kuin ehdotettu alueen kasvittuminen. Jos alue päätetään kasvittaa, tulisi siinä käyttää kotimaisia alueelle soveltuvia siemenseoksia, jotka tukevat luonnon monimuotoisuutta, ja yhtiö tulisi velvoittaa riittäviin toimenpiteisiin kasvittumisen tukemiseksi. Tuhkalannoituksen käyttö tarvittaessa viittaa siihen, ettei minkäänlaista lannoitustakaan välttämättä olla tekemässä. Esimerkiksi biohiilestä on saatu positiivisia tuloksia kasvittumisen lisäämisessä mm. Biopeitto 3 -hankkeessa, jossa on tutkittu kaivosalueiden ennallistamista.

Heini-Honkisuon jälkihoidolle tulisi asettaa korkeammat tavoitteet luonnon monimuotoisuuden turvaamiseksi ja alueen ekologisen arvon palauttamiseksi. Nykyinen suunnitelma ei vastaa ilmastotavoitteita, eikä hyödynnä alueen potentiaalia uusiutuvan energian tuotannossa tai luonnon monimuotoisuuden edistämisessä. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että hakemusta tulisi näiltä osin täydentää.

Sallassa ja Pellossa 13.6.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Saara Laivamaa
Puheenjohtaja

Sisli Piisilä
Toiminnanjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n yhteyshenkilö asiassa on:
Sisli Piisilä
Toiminnanjohtaja
+358 40 823 2443
lappi@sll.fi