Lausunto Ailangantunturin pumppuvoimalaitoksen asemakaavan osallistamis- ja arviointisuunnitelmaan

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että Ailangantunturin pumppuvoimalahanke edustaa raskasta teknistä infrastruktuuria, joka sijoittuisi luonnonarvoiltaan poikkeuksellisen herkkään ympäristöön. Hanke tulisi edellyttämään vesistöjä kuormittavaa laajaa maa- ja kallioperän muokkausta ja pitkäkestoista rakennusvaihetta alueella, jolla ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa eikä yksiselitteistä maankäyttötarkoitusta.

Hankkeella olisi todennäköisesti merkittäviä ympäristövaikutuksia. Ailangantunturin pumppuvoimalaitoshankealueella on vesilain suojelemia lähteitä, puroja ja mahdollisia luontodirektiivin luontotyyppejä. Alue on poronhoitoaluetta ja maisemallisesti omaleimainen. Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaava on vielä oikeuskäsittelyssä, koska hallinto-oikeuden päätöksestä on jätetty valituslupahakemus ja valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Maakuntakaavassa osa alueesta on kaavoitettu talousmetsäksi ja osa matkailun kehittämisen alueeksi. Koska hankealueella ei ole oikeusvaikutteista yleiskaavaa, on asemakaavassa huomioitava kaikki maankäyttö- ja rakennuslain 39 §:n yleiskaavan sisältövaatimukset.

Pumppuvoimalan hyötysuhde on arviolta 80 %, mikä tarkoittaa, että laitos kuluttaa enemmän sähköä kuin tuottaa. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri muistuttaa, että tämä tuotantotappio on kompensoitava muualla lisäämällä sähköntuotantoa, käytännössä rakentamalla lisää tuulivoimaa tai muuta uusiutuvaa energiainfraa. Tämä taas johtaa uusien hankkeiden paineeseen luontokohteisiin, erityisesti Lapissa, missä
tuulivoiman rakentaminen kohdistuu erämaisiin yhtenäisiin vaara-alueisiin ja soille.

Kaavan tulee perustua selvityksiin. OAS:ssa ei ole kerrottu mitä selvityksiä on tarkoitus tehdä. Huomattavaa on, että YVA on eri asia kuin kaavaselvitykset. Ne voivat täydentää toisiaan tai olla vertailevia selvityksiä, mutta ilman selvityksiä kaava rikkoo MRL:aa. Tässä asiassa lienee sovellettavan lakia ennen vuodenvaihdetta, eikä nykyistä alueidenkäyttölakia.

Luontoarvot ja suojelustatus

Yläaltaan sijoitusalueella on luonnonsuojelullisesti merkittäviä kohteita, kuten vesilain suojelemia lähteitä, puroja ja mahdollisia luontodirektiivin luontotyyppejä. Hankealueella esiintyy uusia selvityksiä edellyttäviä lajeja, kuten raakku (jokihelmisimpukka), relikti nieriä ja purotaimen. Kaava-alueelle on tarpeen asettaa toimenpide- ja rakennuskielto kaavoituksen ajaksi. Mikäli kieltoa ei anneta kaupunki asettuu yhtiön puolelle sallimalla luontoarvojen tuhoamisen ennen niiden selvittämistä.

Pohjavesi- ja vesistövaikutukset

Yläaltaan vaikutukset lähteisiin ja mahdolliset vedenjohtumiset kallioruhjeisiin tulee mallintaa ja arvioida. Kemijärven ruoppausalueen sedimenttien laatu voi sisältää sulfidirikkiyhdisteitä – riskinä vesien happamoituminen. Veden laadun muutokset, pinnankorkeuden vaihtelut ja samentuminen vaikuttavat kalastoon ja ekosysteemeihin. Kaavaehdotuksen pohjaksi on laadittava mallinnettu pohjavesivaikutusarvio ja vedenlaatuvaikutusten arvio Kemijärvessä. Ilman niitä kaava ei voi perustua riittäviin selvityksiin.

Poronhoito ja kulttuuriset oikeudet

Hankealue kattaa yli kolmanneksen Hirvasniemen paliskunnan laidunalueista ja sijoittuu porojen keskeiselle vasomis- ja laidunalueelle. Palomaan erotusaitapaikka on vaarassa menettää käyttökelpoisuutensa. Kaavoituksen edellytyksenä tulee olla poronhoitoon kohdistuvien vaikutusten kattava arviointi yhteistyössä paliskuntien kanssa ja vaikutusten lieventämis- ja kompensointimekanismien esittäminen jo kaavavaiheessa.

Maisema, virkistys ja kulttuuriympäristö

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että hankkeella voi olla merkittävä maisemavaikutus laajalle alueelle, mm. Kemijärven rannoille ja Ailangantunturin selänteille. Kaavatyössä on tehtävä maisemavaikutusten arviointi (MAVA) ja visuaalinen havainnollistaminen. Arkeologinen inventointi on tehtävä ennen kaavaehdotusta.

Kohtuullisuus ja tarpeellisuus

Kohtuullisuusperiaate edellyttää, että hankkeiden toteutuksessa haetaan sellaisia ratkaisuja, jotka eivät aiheuta kohtuutonta haittaa ympäristölle tai paikallisille yhteisöille. Ailangantunturin pumppuvoimala ei ole kohtuullinen ratkaisu sähköjärjestelmän tasapainottamiseen, kun otetaan huomioon sen merkittävät suorat ympäristövaikutukset ja epäsuorat vaikutukset uusiutuvan energiantuotannon lisätarpeen kautta. Hankkeen toteuttaminen tällaisessa mittakaavassa ja tällaisessa ympäristössä heikentää luonnon monimuotoisuutta,
kulttuuri- ja maisema-arvoja sekä poronhoidon edellytyksiä pysyvästi.

Sen sijaan, että rakennetaan uusia sähköä kuluttavia laitoksia, olisi energiajärjestelmän kehittämisessä pyrittävä ensisijaisesti vähentämään kulutusta, tehostamaan varastointia ympäristöä vähemmän kuormittavin keinoin ja hyödyntämään jo rakennettua infrastruktuuria. Kohtuullisuus ei ole valinnainen periaate, vaan kestävän kehityksen ehto.

Asemakaavan valmistelussa on tarkasteltava myös hankkeen tarpeellisuutta suhteessa sen ympäristövaikutuksiin ja vaihtoehtoihin (suljettu kierto, pienempi mittakaava, sijoitus muualle).

Johdonmukaisuus kaavoituksessa

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ihmettelee, että Kemijärven alueella on meneillään kaksi hyvin samankaltaista pumppuvoimalahanketta – Ailangantunturi ja Kapusta – mutta niiden kaavoitusratkaisuiksi on valittu keskenään erilaiset kaavamuodot. Ailangantunturin hankkeessa etenee asemakaava ja osin rantaosayleiskaava, josta on erillinen OAS-prosessinsa, kun taas Kapustan hanke on edennyt oikeusvaikutteisena osayleiskaavana, jota käytetään suoraan rakennuslupien perusteena. Molemmat hankkeet käsittävät laajoja teknisiä kokonaisuuksia kuten vesialtaita, tunneleita ja voimajohtoja, ja niiden vaikutukset ulottuvat laajalle alueelle niin maiseman, luonnon kuin poronhoidonkin kannalta.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että kunnan tulisi perustella julkisesti, miksi näille pumppuvoimalahankkeille on valittu erilaiset kaavamuodot. Johdonmukainen ja avoin kaavoitusratkaisu lisäisi luottamusta suunnitteluprosessiin ja helpottaisi osallistumista sen eri vaiheissa.

Johtopäätös

Ailangantunturin pumppuvoimala-asemakaavaa ei tule edistää, ennen kuin seuraavat ehdot täyttyvät:

• Luonnonsuojelulain, vesilain ja Natura-arvioiden edellyttämät selvitykset on tehty.
• Poronhoitoon, kulttuuriympäristöön ja maisemaan kohdistuvat vaikutukset on arvioitu kattavasti.
• Hankkeen hyötysuhdetta ja vaihtoehtoisia toteutusmuotoja on tarkasteltu avoimesti.
• Asemakaava täyttää MRL 39 §:n sisältövaatimukset kattavammalla tarkkuudella kuin oikeusvaikutteinen yleiskaava.

Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa huomioitava

Kemijärven alueelle on suunnitteilla useita merkittäviä pumppuvoimalahankkeita, jotka yhdessä muodostavat laajan ja monivaikutteisen energiainfrastruktuurin. Näiden hankkeiden yhteisvaikutukset alueen ympäristöön, vesistöihin, luontoon ja elinkeinoihin ovat huomattavia ja edellyttävät kokonaisvaltaista tarkastelua.

Suunnitteilla olevat hankkeet:

• Kemijoki Oy:n Ailangantunturin pumppuvoimalaitos
• Pohjolan Voima Oyj:n Askanaavan pumppuvoimalaitos
• Suomen Voima Oy:n Kapustan pumppuvoimalaitos
• Suomen Voima Oy:n Räisälän pumppuvoimalaitos

Kyseessä on poikkeuksellisen laaja ja monivaikutteinen energiainfrastruktuurihanke, jonka vaikutuksia ei voida arvioida erillisinä hankkeina. Vaadimme, että alueen ympäristövaikutusten hallintaan ryhdytään suunnitelmallisesti ja kokonaisuutena. Kemijärven kaupunki on perustanut ohjausryhmän, viranhaltijatyöryhmän ja neuvotteluryhmän valvomaan ja ohjaamaan pumppuvoimalahankkeisiin liittyvää
selvitystyötä. Ohjausryhmä koostuu pääasiassa kaupungin viranhaltijoista ja poliittisista päättäjistä. Vaikka tämä rakenne mahdollistaa kaupungin sisäisen koordinoinnin, se ei kata kaikkia sidosryhmiä eikä tarjoa riittävää foorumia laajalle vuorovaikutukselle ja yhteisvaikutusten arvioinnille.

Hankkeiden yhteisvaikutukset alueen ympäristöön ovat merkittäviä. Vesistövaikutukset kohdistuvat Kemijärveen, sen sivuvesiin ja paikallisesti lähteisiin ja puroihin. Veden purku Kemijärveen ja Kemijokeen voi heikentää vedenlaatua ja muuttaa kalojen ja muiden vesieliöiden elinolosuhteita, jääolosuhteita ja virtauksia. Hankkeilla on alueellisesti merkittäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, alueen eläimistöön ja kasvillisuuteen. Maisemakuva muuttuu suurten varastointialtaiden ja voimajohtojen myötä. Hankkeilla on merkittäviä vaikutuksia porotalouteen ja virkistyskäyttöön.

Pyydämme Kemijärven kaupunkia perustamaan seurantaryhmän, joka seuraa alueen hankkeiden yhteisvaikutuksia, kokoaa ja arvioi ympäristön muutoksia ja niiden vaikutuksia, toimii vuorovaikutusfoorumina viranomaisten, hanketoimijoiden ja paikallisten edustajien välillä, antaa suosituksia lisäselvityksistä ja mahdollisista toimenpiteistä ympäristöhaittojen vähentämiseksi sekä seuraa ja raportoi
säännöllisesti havaittuja vaikutuksia. Seurantaryhmään tulisi kuulua edustajat Lapin ELY-keskuksesta, Kemijärven kaupungista, paikallisista kyläyhdistyksistä ja asukasyhdistyksistä, paliskunnista, Lapin kalatalouskeskuksesta ja Yli-Kemin, Keski-Kemin kalatalousalueilta, luonto- ja ympäristöjärjestöistä sekä
hanketoimijoista.

Rovaniemellä 9.5.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Saara Laivamaa, puheenjohtaja
Sisli Piisilä, toiminnanjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n yhteyshenkilö asiassa on:
Sisli Piisilä
Toiminnanjohtaja
+358 40 823 2443
lappi@sll.fi