Muistutus Inergia Lämpö Oy:n hakemuksesta jätteen rinnakkaispolttolaitoksen ympäristöluvaksi Inarissa

Hakemuksen mukaan SRF-polttoaineen ja biomassan polttaminen aiheuttaa yhteensä yli 1 700 tonnia hiilidioksidipäästöjä vuodessa (Liite 7.2, Laskentatiedosto polttoaineet ja vuosipäästöt Ivalo RevC). Tämä on vastoin ilmastolain mukaista kansallista tavoitetta olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri korostaa, että bioenergia ei ole ilmastoneutraali ratkaisu ilmastokriisin kannalta merkityksellisellä aikavälillä. Päästöjä tulisi vähentää, eikä lisätä uusilla polttolaitoksilla. Pitkät kuljetusmatkat Oulun polttolaitokselle eivät myöskään ole hyväksyttävä peruste uuden laitoksen rakentamiselle tilanteessa, jossa SRF-jätteiden maahantuonti Euroopasta on kasvanut (Yle 27.2.2024).

Polttoaineen muodostaminen sekajätteestä SRF-polttoaineeksi rikkoo jätelain 8 §:ssä säädettyä jätehierarkiaa. EU:n jätedirektiivin artikla 4 edellyttää ensisijaisesti jätteiden uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, ja vasta viimeisenä keinona energiakäyttöä. Hakijan mukaan SRF-polttoaine muodostetaan paikallisesti murskaamalla ja sekoittamalla rakennus-, purku-, puu- ja energiajätettä, mutta hakemuksessa ei ole esitetty selvitystä siitä, missä määrin jakeet ovat kierrätettäviä, tai miksi ne eivät sovellu muuhun materiaalien hyötykättöön tai kierrätykseen. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että polttamiseen perustuvista ratkaisuista tulisi siirtyä kierrätyksen ja kiertotalouden lisäämiseen sekä kohti vähäpäästöisiä
ja polttamattomia vaihtoehtoja. Inarin alueen energiantuotannon lukitseminen vuosikymmeniksi polttoperustaiseen malliin on ristiriidassa tämän siirtymän kanssa. Inari kuuluu Motivan (https://www.motiva.fi/files/22253/Erillistuotannon_paikkakunnat_-_keskiarvo_2020-2022.pdf) mukaan CO2-päästökertoimissa luokkaan B, jonka päästöt ovat jo nykyisen kaukovoimalan osalta kymmenkertaiset
A++ -luokkaan nähden, johon kaikkien kuntien olisi syytä päästä.

Hakemuksessa esitetään, että laitoksella käytetään polttoaineena myös kantoja, joita varastoidaan alueella enintään 1 200 m3 kolmen vuoden kierrolla. Tämä vastaa merkittävää määrää kantoja vuosittain poltettavaksi haketettuna. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin näkemyksen mukaan esitetty kantojen määrä on epärealistinen ja polttolaitos aiheuttaa lisäpainetta hakkuisiin ja erityisesti maanmuokkaukseen. Kantojen keruu lisää maanmuokkauksen myötä vesistökuormitusta erityisesti ojitetuilla ja turvemailla sekä heikentää metsäelinympäristöjen luonnon monimuotoisuutta. Epämetallien (C, S ja N) oksidit happamoittavat sadevettä. Happamat vedet taas liuottavat epäjaloja metalleja etenkin niissä paikoissa, joista kantoja revittäessä muokataan runsaasti maaperää lisäten ympäristön kuormitusta. Kannot muodostavat merkittävän hiilivaraston, muodostavat tietylle lajistolle tarpeellista lahopuuta ja pitävät yllä
edes auttavaa tasoa olevaa monimuotoisuutta muuten vähälajisessa nuoressa metsässä.

Laitoksen sijoittuminen Ivalon taajaman läheisyyteen aiheuttaa paikallista ympäristökuormitusta. Hakemuksessa esitetyn Gaussin leviämismallin mukaan päästöjen laskeumat ulottuvat aina 400 metrin
päähän. SRF-polttoaineen poltto tuottaa raskasmetalleja, typen oksideja, ja mahdollisesti dioksiineja, jotka voivat olla haitallisia luonnolle ja ihmisten terveydelle.

Savukaasupesurin lauhdevesiä syntyy n. 1 000 m3 vuodessa ja ne johdetaan kunnalliseen jätevesiviemäriin kemiallisen käsittelyn jälkeen (Liite 035, Virtauskaavio). Viemäröinnistä huolimatta jätevedenpuhdistamon lisäkuormitus kasvattaa ympäristöriskiä.

Hulevesien hallinta on esitetty puutteellisesti. Hakemuksessa todetaan, että epäpuhtaat hulevedet, kuten polttoaine- ja tuhka-alueiden valumat sekä sammutusvedet, kerätään myöhemmin suunniteltavaan altaaseen tai säiliöön (Täydennys I, kohta 7). Järjestelmästä ei ole esitetty teknisiä tietoja, mitoitusta tai
toteutussuunnitelmaa. Rakenteellinen ratkaisu puuttuu, ja se esitetään hyväksytettäväksi vasta rakennuslupavaiheessa pelastusviranomaisella.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että epäpuhtaiden hulevesien hallinta on olennainen ympäristöriski, johon varautuminen on oltava osa ympäristölupaa. Esitettävän järjestelmän tulee perustua
BAT-periaatteeseen ja siitä tulee esittää tekninen toteutus, mitoitus, teho, sekä varautuminen ääreviin sääolosuhteisiin ja muihin poikkeuksellisiin tilanteisiin, ja miten estetään epäpuhtaiden hulevesien päätyminen kaikissa olosuhteissa maaperään tai veteen. Pelkkä pelastusviranomaisen hyväksyntä rakennuslupavaiheessa ei ole hyväksyttävä menettely, kun kyseessä on ennakoitavissa oleva ympäristöriski.

Hakemukseen pyydettyjä täydennyksiä ei ole annettu riittävällä tarkkuudella. Pohjois-Suomen aluehallintovirasto on pyytänyt lisätietoja SRF-polttoaineen koostumuksesta, tuhkan hyötykäyttöedellytyksistä ja päästöjen leviämisestä (Täydennyspyynnöt 7.1.2025 ja 10.3.2025), mutta hakijan vastaukset jäävät puutteellisiksi. Hakemuksen liitteissä on mainittu, että polttoainejakeisiin kuuluu esimerkiksi muovipakkauksia (15 01 02), rakentamisessa syntyvää muovia (17 02 03), sekä jätteiden mekaanisessa käsittelyssä syntyvää muovia ja kumia (19 12 04), mutta arvio polttoaineen sisältämän muovin määrästä ja koostumuksesta jäävät avoimiksi. Nämä aineet poltettuina lisäävät runsaasti CO2-päästöjä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin näkemyksen mukaan muovipitoisen jätteen polttaminen SRF-polttoaineena ei ole hyväksyttävää, koska se tuottaa fossiilisia päästöjä, kiihdyttää raaka-aineiden kulutusta ja tuhoaa kierrätyskelpoista materiaalia. Tämä on myös ristiriidassa kiertotalouden tavoitteiden kanssa, jotka
edellyttävät materiaalien pitämistä kierrossa mahdollisimman pitkään.

Tuhkaa muodostuu sekä Peräsaajon laitoksessa poltettavasta jätteestä että muilta Inergia Lämpö Oy:n laitoksilta kuljetettuna. Tuhkaa on tarkoitus varastoida kiinteistöllä sisätiloissa tuhkahuoneessa suljetuissa konteissa sekä ulkotiloissa asfaltoidulla kentällä ilman kattamista. Hakemuksen mukaan varastoitava tuhka on pääosin märkätuhkaa, jota ei aiota kattaa lainkaan, huolimatta sen kuivuessa tapahtuvasta pölyämisestä, jota esitetään kasteltavaksi pölyämisen estämiseksi. Hakija esittää myös omana arvionaan, että koska lämpölaitosten tuhkia käytetään yleisesti myös metsälannoitteena, niiden vähäistä pölyämistä tai valumavesien kulkeutumista ympäristöön ei nähdä vahingolliseksi ympäristölle. Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että raskasmetalleja, PAH-yhdisteitä, fluorideja, sulfaatteja, klorideja, liukoista orgaanista hiiltä ja mahdollisia muita haitta-aineita sisältävän tuhkan varastointia
ei tule sallia ulkotiloissa ilman kattamista ja suljettua hulevesienhallintaa, jossa alueelta kerätään talteen ja käsitellään kaikki hulevedet niin, ettei ympäristön pilaantumista pääse tapahtumaan lyhyellä eikä pitkällä aikavälillä. Hakijan esitys metsälannoitekäytöstä ei liity aiottuun käyttöön millään tavalla, ja erityisesti arktisessa luonnossa tulisi käyttää suurempaa harkintaa ja varovaisuusperiaatetta, eikä vähätellä päästölähteen merkitystä. Hakijan esittämä tapa säilöä tuhkaa ei hulevesien hallinnan osalta täytä ympäristönsuojelulain 16 §:n mukaista velvollisuutta ehkäistä jätteistä aiheutuvaa haittaa vesistölle tai maaperälle. Tuhkan loppusijoitus on hakemuksen mukaan tarkoitus toteuttaa hyötykäytössä esimerkiksi maarakentamisessa tai tarvittaessa kaatopaikalle, mutta ei selviä, miksi tässä ongelmaksi eivät muodostu
pitkät välimatkat Ivalosta tuhkan käyttöpaikoille.

Esitämme, että lupa Peräsaajon laitoksen rakentamiseen ja toimintaan jätteenpolttolaitoksena hylätään. Hanke on ristiriidassa sekä Suomen ilmasto- ja kiertotaloustavoitteiden että luonnonsuojelun periaatteiden
kanssa, ja se aiheuttaisi tarpeetonta lisää päästöjä, kierrätyskelpoisen materiaalin hukkaamista sekä paikallista kuormitusta.

Sallassa, Pellossa ja Inarissa 9.6.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Saara Laivamaa
Puheenjohtaja

Sisli Piisilä
Toiminnanjohtaja

SLL Inarin Luonnonystävät ry
Ilkka Roininen
Puheenjohtaja