Mielipide asiassa Kapustan pumppuvoimalahanke, YVA-ohjelma

Selvitys asianosaisuudesta

Hanke sijoittuu Kemijärven kaupungin alueelle, joka on Suomenluonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n toiminta-aluetta, joten on perusteltua, että Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (SLL Lappi) on asianosainen oikeushenkilö tässä asiassa.

Mielipide

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry kiittää mahdollisuudesta lausua Kapustan pumppuvoimalaitoshankkeen YVA-ohjelmasta.

Hankkeen YVA-ohjelmassa esitetään laajamittaisen pumppuvoimalan suunnittelua Kemijärvelle. Lapin piiri kiinnittää huomiota siihen, että Kemijärvelle on suunnitteilla kaikkiaan neljä pumppuvoimalahanketta: Kemijoki Oy:n Ailangantunturin pumppuvoimala (YVA-menettely käynnissä), Pohjolan Voima Oyj:n Puhti-hanke (YVA-menettely alkamassa), Suomen Voima Oy:n Kapustan pumppuvoimala (YVA-menettely
käynnissä) ja Suomen Voima Oy:n Räisälän pumppuvoimala (esiselvitysvaiheessa). Valitettavasti YVA-menettely koskee vain yksittäisiä hankkeita, eikä se mahdollista kokonaisvaltaista yhteisvaikutusten tarkastelua alueen muiden suunniteltujen pumppuvoimaloiden kanssa, vaikka tällainen tarkastelu olisi ympäristön kannalta välttämätöntä.

Keskeiset puutteet vaikutusten arvioinnissa

YVA-ohjelmavaiheessa hankkeesta vastaavan tulee esittää riittävä kuvaus hankealueen ympäristöstä ja määritellä, miten ympäristövaikutukset selvitetään ja arvioidaan. Lapin piirin näkemyksen mukaan Kapustan pumppuvoimalahankkeen YVA-ohjelmassa ei ole esitetty riittäviä ja asianmukaisia suunnitelmia luonnon monimuotoisuuden, arvokkaiden luontotyyppien ja suojeltujen lajien inventoimiseksi ja vaikutusten arvioimiseksi.

Tämä on ristiriidassa luonnonsuojelulain (9/2023) 8 §, 32 § ja 70 §:n sekä EU:n luontodirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (2009/147/EY) velvoitteiden kanssa, jotka edellyttävät suojeltujen elinympäristöjen ja lajien turvaamista sekä vaikutusten arviointia ennen hankkeen toteuttamista.

YVA-ohjelmassa tulisi huomioida myös Euroopan unionin vesipuitedirektiivin (2000/60/EY, WFD) edellytys vesiekosysteemien tilan säilyttämisestä ja parantamisesta sekä kumulatiivisten vaikutusten arvioinnista, erityisesti virtaamien, veden laadun, morfologian ja ekologisen jatkumon muutosten osalta.

Kemijärven ekologinen tila on huono, ei tyydyttävä, kuten YVA-ohjelmassa väitetään. Suomi käyttää ”one out all out”- periaatetta jolloin huonoin osatekijä määrää tilaluokan.

Erityisesti kiinnitämme huomiota vaikutusten arvioinnin heikkouksiin seuraavien kokonaisuuksien osalta:

Arvokkaat luontotyypit ja luonnontilaiset alueet

Hankealue kattaa Härkkivaaran luonnonsuojelualueen (ESA302834) ja lähialueella on useita suojelualueita ja luonnontilaisia suo- ja metsäalueita (Liite 4 ja 00_Kartat). Ojitettujen alueiden ulkopuolella esiintyy edelleen luonnontilaisia aapasoita, lähdeympäristöjä ja pienvesiä, joita suojelee myös vesilaki (587/2011, 2 luku 11 §). YVA-ohjelmassa ei ole esitetty vesitalousvaikutusten arviointia, joka sisältäisi toimenpiteitä luonnontilaisten soiden, lähteiden, pienvesien tai virtavesien suojelun turvaamiseksi, eikä edes vaikutusarvioita niiden muuttumisriskistä altaan rakentamisen, teiden parantamisen, maanmuokkausten, maamassojen vaihdon, ojitusten ja kuivatuksen myötä. On kuitenkin selvää, että näin mittava hanke aiheuttaa merkittäviä vesistövaikutuksia jo rakennusvaiheessa.

Luonnonsuojelulain 9/2023 mukaan erityisen suojeltavat luontotyypit (kuten lähteiköt ja luonnontilaiset suot) tulee säilyttää, eikä niiden muuttamista saa sallia ilman erityistä lupaa.

YVA-ohjelmassa esitetään, että yläaltaan alle jäävien lampien eliöstö voisi osittain toimia siemenpankkina uuden ekosysteemin muodostumiselle. Lapin piiri katsoo, että tämä arvio on epärealistinen, sillä keinotekoisen altaan voimakkaat vedenkorkeusvaihtelut ja epävakaat olosuhteet estävät todennäköisesti alkuperäisten pienvesiekosysteemien palautumisen.

Suojellut ja uhanalaiset lajit

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että Kapustan pumppuvoimalahankkeen YVA-ohjelmassa ei ole riittävästi määritelty, miten luonnon monimuotoisuuteen, arvokkaisiin luontotyyppeihin ja suojeltuihin lajeihin kohdistuvat vaikutukset tullaan selvittämään ja arvioimaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana.

Hankkeen alueella esiintyy useita huomionarvoisia ja suojeltuja lajeja. Pesimälinnustoselvityksessä (Liite 4) on havaittu muun muassa maakotka, sääksi ja muuttohaukka, jotka ovat rauhoitettuja luonnonsuojelulain 70 §:n ja EU:n lintudirektiivin mukaisesti. Selvityksessä on lisäksi havaittu useita EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja sekä uhanalaisia lajeja, kuten erittäin uhanalainen tukkasotka ja silmälläpidettävä liro. Lepakkoselvityksen (Liite 3) mukaan alueella esiintyy pohjanlepakko, joka kuuluu EU:n luontodirektiivin IV-liitteeseen ja on Suomessa rauhoitettu.

Näistä lähtökohdista huolimatta YVA-ohjelmassa ei ole esitetty riittäviä suunnitelmia lajistoinventointien ajallisesta ja menetelmällisestä kattavuudesta, eikä määritelty miten suojeltujen lajien esiintymisen, elinympäristöjen ja pesimämenestyksen vaikutukset tullaan arvioimaan. Ohjelmassa ei myöskään esitetä, miten haitallisia vaikutuksia aiotaan ehkäistä tai lieventää. YVA-ohjelmassa tulisi määritellä kattavat maastokartoitukset, jotka kattavat useamman vuoden havainnot erityisesti petolintujen, lepakoiden ja muiden häiriöherkkien lajien osalta.

Lapin piirin näkemyksen mukaan YVA-ohjelmassa tulee edellyttää, että YVA-selostuksessa:

• Arvioidaan suojeltujen ja uhanalaisten lajien esiintyminen, lisääntymisalueet ja saalistusalueiden käyttö vähintään kahden pesimäkauden ajalta.
• Selvitetään altaan ja rakennustoimien vaikutukset erityisesti maakotkan, muuttohaukan ja muiden suurten petolintujen reviireihin ja pesimämenestykseen.
• Arvioidaan rakentamisen aikaisen häiriön, melun ja maastonmuutosten vaikutukset suojeltujen lajien lisääntymiseen.
• Esitetään lajikohtaiset haittojen ehkäisytoimet ja tarvittaessa kompensaatiokeinot.
• Lisäksi päiväpetolintujen kesäseurannan (Liite 5) perusteella maakotkalla, mehiläishaukalla ja piekanalla on reviirejä alueen vaikutuspiirissä, ja muuttohaukka on havaittu lentävänä alueella. Näiden lajien osalta YVA-selostuksessa tulee yksityiskohtaisesti arvioida altaan aiheuttama elinympäristöjen pirstoutuminen ja menetykset, sekä rakentamisen, altaan maisemamuutoksen ja lisääntyneen liikenteen vaikutukset.
• Selvitetään viitasammakoiden esiintyminen myös tuotantoalueen ulkopuolella (rinteen suot, lähteet ja purot) ja selvitetään patorakentamisen vaikutukset ko. soihin, puroihin ja lähteisiin.
• Selvitetään patorakentamisen vaikutukset Punasojaan, joka on metsälain 10 §:n mukainen erityisen tärkeä elinympäristö.
• Selvitetään patorakentamisen vaikutukset Härkkivaaranlehtoihin.

Pumppuvoimalan rakenteet YVA-ohjelmassa

Altaan rakenteen kuvauksessa (Liite 1) on merkittäviä puutteita. YVA-ohjelmassa ei ole esitetty riittävästi tietoa altaan rakentamisen tekniikasta, padon rakenteista, vedeneristysratkaisuista, pohjavesivaikutusten hallinnasta eikä eroosioriskien ehkäisystä. Padosta on esitetty yleisluontoinen kaavakuva. Ohjelmassa esitetään yleisluontoisesti, että altaan ja padon tekniset ratkaisut ja vuotoriskien hallinta tarkennetaan suunnittelun edetessä, mutta tällaiset viittaukset eivät täytä YVA-lain 17 §:n vaatimuksia. Ohjelmassa olisi tullut esittää konkreettinen vesitalousvaikutusten arviointisuunnitelma ja tarkentaa, miten altaan ja padon vaikutuksia sekä rakentamisaikaisia vaikutuksia vesistöihin ja pohjavesiin aiotaan arvioida ja hallita. Myöskään YVA-ohjelmassa suunnitellun tunnelin vaikutuksia pohjaveden virtausoloihin, maaperän vakauteen ja rakentamisen aikaisiin ympäristöriskeihin ei ole käsitelty riittävästi.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että YVA-ohjelmassa esitetyt puutteet altaan rakenteiden ja niiden ympäristövaikutusten arvioinnissa ovat niin merkittäviä, että koko YVA-prosessia on täydennettävä ennen kuin arviointiselostus voi valmistua. Täydennysten tulee sisältää yksityiskohtainen tekninen kuvaus altaan ja padon rakenteista ja vedeneristysratkaisuista, pohjavesivaikutusten mallinnus,
arvio vaikutuksista luonnontilaisiin lähteisiin ja virtavesiin sekä arvio rakennusvaiheen vesistökuormituksesta ja eroosioriskeistä.

Lisäksi toteamme, että YVA-selostuksessa tulee esittää tunnelin tekniset ratkaisut, louhintamenetelmät, louhintamassojen käsittely, vedeneristysratkaisut, jotta vaikutusten arviointi täyttää YVA-lain 17 §:n vaatimukset.

YVA-ohjelmassa on mainittu myös voimalaitos-, sähkönsiirto- ja tieinfrastruktuurirakenteita sekä rakennusvaiheen työmaa- ja massanläjitysalueita, mutta näiden rakenteiden tarkka sijainti, tekniset ratkaisut ja ympäristövaikutusten arviointimenetelmät on jätetty esittämättä. YVA-prosessia tulisi täydentää myös näiden osalta.

Rakentamisen aiheuttama vesistökuormitus ja hydrologiset muutokset

YVA-ohjelmassa esitetään ainoastaan yleisluontoisia arvioita hankkeen vesistövaikutuksista, eikä ohjelmassa ole lainkaan käsitelty rakennusvaiheen aikaista vesistökuormitusta. Pumppuvoimalan
rakentaminen, mukaan lukien altaan rakentaminen, teiden perusparannukset ja uudet tieosuudet, aiheuttaa huomattavia maansiirtoja, ojituksia ja laajoja maanrakennustöitä. Näihin liittyy riski kiintoaine- ja ravinnekuormituksen lisääntymisestä lähivesistöihin sekä pohjavesien tilan heikentymisestä.

Rakennustöiden yhteydessä tapahtuvat maamassojen siirrot, kaivannot ja kalliolouhinnat tulevat muuttamaan alueen hydrologiaa pysyvästi. Punasjänkä, jolle Kapustan pumppuvoimalan yläallas on suunniteltu, tulisi tuhoutumaan, mikä aiheuttaisi merkittäviä hydrologisia ja ekologisia vaikutuksia, joita ei ole riittävästi arvioitu YVA-ohjelmassa.

Allasrakenteen yksityiskohtien puuttuminen tekee vesistövaikutusten arvioinnin mahdottomaksi. Ohjelmassa ei myöskään kuvata, miten allas erotetaan pohjavedestä, miten pohjaveden ja pintavesien liikkuminen muuttuu tai miten mahdollinen allaspadon turvallisuus ja vuotoriskit hallitaan.

Sedimentin haitta-aineet ja elohopeariski

Kapustan pumppuvoimalahankkeen YVA-ohjelmassa esitetään, että rakentamisen yhteydessä tehtäisiin ruoppaustöitä Kemijoen Seitakorvan altaalla vedenotto- ja purkualueilla. Ruoppaus aiheuttaa kiintoaineksen
leviämistä ja veden samentumista sekä voi vapauttaa sedimenteistä haitta-aineita ja ravinteita vesiekosysteemiin.

Kemijärven sedimentissä on aiemmissa tutkimuksissa havaittu raskasmetalleja, orgaanisia halogeeniyhdisteitä ja öljyhiilivetyjä, ja erityisesti elohopeaa on kertynyt vesistöön muun muassa aiemman
teollisen toiminnan ja tekoaltaiden rakentamisen seurauksena. Seitakorvan altaan sedimentistä ei ole saatavilla suoria tutkimustuloksia, mutta YVA-ohjelmassa todetaan, että elohopeapitoisuudet voivat olla hieman koholla erityisesti veden alle jääneillä alueilla. Katsomme, että on vahvoja viitteitä, että sedimentistä voi löytyä myös muita haitta-aineita. Seitakorvan allas on aiemmin toiminut uiton aikaisena puunvarastointipaikkana, mikä todennäköisesti näkyy sedimentissä.

Ruoppaustoimien ympäristöriskit on arvioitava perusteellisesti YVA-selostuksessa. Nykytilaselvitykset sedimentin laadusta ja mahdollisista haitta-ainepitoisuuksista on toteutettava ennen rakentamisen aloittamista, ja mikäli haitta-ainepitoisuuksia todetaan, tulee ruoppaustoiminta ja massojen käsittely suunnitella erityisiä ympäristönsuojelutoimia noudattaen. Lisäksi tulee laatia selkeä suunnitelma ruoppausmassojen käsittelystä ja kuivatusvesien hallinnasta, jotta estetään lisäkuormituksen pääsy vesistöön.

Elohopeapitoisuuden määrittämisessä näytteet tulisi ottaa ensisijaisesti kalojen maksasta, ei kudoksesta kuten YVA-ohjelmassa on esitetty, sillä maksa heijastaa herkemmin ympäristön elohopeakuormitusta ja antaa luotettavamman kuvan haitta-aineiden kertyneisyydestä. Elohopeapitoisuuksien ja muiden haitta-ainepitoisuuksien tarkastelussa tulisi huomioida myös muut vesieliöt kuin kalat, kuten pohjaeläimistö ja
plankton, jotka toimivat ekosysteemin avainlajeina ja varhaisina varoitusindikaattoreina.

YVA-ohjelmassa ei ole esitetty kattavaa arviointisuunnitelmaa sedimentin haitta-ainepitoisuuksista, niiden mahdollisesta liikkeellelähdöstä rakennus- ja käyttöaikana eikä vesistön elohopeapitoisuuden muutosten seurannasta tai riskienhallintatoimista.

Vesieliöstöön, kalastoon ja rantavyöhykkeeseen kohdistuvat riskit

Pumppuvoimalaitoksen aiheuttamat virtaamavaihtelut, vedenkorkeuden ja lämpötilan muutokset sekä kiintoainekuormitus voivat aiheuttaa Kemijoessa ja Seitakorvan altaassa merkittäviä haittoja vesieliöstölle ja
kalastolle, erityisesti kalojen kutualueille ja pohjaeläinyhteisöille. Näiden osalta vaikutusten arviointia tulisi tarkentaa.

Pumppuvoimalan rakentamis- ja käyttövaiheiden vesistövaikutukset tulee mallintaa sekä kesä- että talvijaksoille. Pumpattu vesi voi olla lämpimämpää tai kylmempää kuin vesistön luonnollinen lämpötila, mikä voi aiheuttaa vesieliöstöön ja kaloihin kohdistuvia stressivaikutuksia, ja nämä vaikutukset voivat vaihdella lajeittain. Tämä tulee huomioida YVA-prosessissa. YVA-ohjelmassa ei ole myöskään tuotu esille mahdollisia happipitoisuuden vaihteluita, vaikka lämpötila vaikuttaa veden kykyyn sitoa happea.

Nahkiainen on ollut tärkeä osa Kemijoen alkuperäistä vesiekosysteemiä, ja sen sisävesikanta on luokiteltu Suomessa silmälläpidettäväksi lajiksi napapiirin pohjoispuolella. Nahkiainen on lisäksi listattu EU:n luontodirektiivin liitteeseen V, mikä edellyttää jäsenvaltioilta toimenpiteitä lajin suotuisan suojelutason säilyttämiseksi. Suomessa laji on rauhoitettu myöhäiskeväästä alkusyksyyn. Kemijoen nahkiaiskanta on nykyisin heikentynyt, ja sen lisääntyminen on voimakkaasti riippuvainen padotuksen alapuolisten alueiden elinkelpoisuudesta.

YVA-ohjelmassa ei ole esitetty nahkiaiskannan selvittämistä. Jos alueella esiintyy nahkiaista, voi Kapustan pumppuvoimalahanke heikentää nahkiaiskannan tilaa entisestään useiden mekanismien kautta. Pumppuvoimalan käyttö aiheuttaa nopeita ja toistuvia virtaaman vaihteluita erityisesti purkualueilla, mikä voi häiritä nahkiaisen kutua ja toukkien elinolosuhteita. Rakentaminen ja mahdollinen ruoppaus voivat lisätä kiintoainekuormitusta, jolloin kutupaikat peittyvät hienosedimentillä ja muuttuvat käyttökelvottomiksi. Nahkiaisella ei ole tehokkaita väistökäyttäytymismekanismeja, joten se on herkkä pumppauksen ja
äkillisten virtausmuutosten aiheuttamille kuolevuusriskeille. YVA-ohjelmassa ei kuitenkaan ole tunnistettu nahkiaista lainkaan vaikutuksille herkistyvänä lajina, eikä sen ekologista merkitystä tai suojelutilannetta ole huomioitu vaikutusten arvioinnissa. Tämä on vakava puute erityisesti alueen vesiekosysteemien tilan ja kalataloudellisen kestävyyden näkökulmasta.

Lisäksi nahkiainen ja pikkunahkiainen ovat uusimpien tutkimusten mukaan sama laji. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kun nahkiaiselle on määrätty korvausarvo koskee se myös pikkunahkiaista koska korvauspäätöksessä mainitaan kaikki olomuodot. Nahkiaisselvityksessä tulee tutkia Kemijoen nahkiaiset Vanttauskoskelta Jänkäläiseen Kemijoella, Kurkiaskaan Kitisellä ja Alakönkäälle Luirolla. Tutkimuksen tulee olla monivuotinen. YVAssa tulee arvoida kuinka paljon hanke tappaa nahkiaisia rakentamisaikana ja käytön
aikana.

YVA-ohjelma käsittelee rantavyöhykkeen muutoksia vähäisesti, vaikka niiden ekologiaan tulee kohdistumaan todennäköisesti laaja-alaisia muutoksia, kuten liettymistä ja eroosiota. Jokiekosysteemit eivät rajaudu vesialueisiin ja kaloihin, vaan niissä esiintyy laaja-alaisia ekologisia vaikutussuhteita. Tämä tulisi tunnistaa ja huomioida ympäristövaikutusten arvioinnissa.

Pumppuvoimalan kalastovaikutuksissa on huomioitu yleisellä tasolla riski kalojen pääsystä tunneleihin tai pumppuihin, mutta yhtiön esitys, että imuaukon virtausnopeuden säätely suhteessa imuaukon suureen kokoon olisi riittävä, esitetään YVA-ohjelmassakin epävarmana ratkaisuna, jonka toimivuus “riippuu myös paljon kalatyypistä ja elinympäristöstä”. Minkäänlaista riskiarviointia siitä, paljonko kaloja voi tunneliin päätyä, ja minkälaisia vaikutuksia tunnelin virtauksella lajistoon pitkällä aikavälillä on, ei ole esitetty.

Pohjavesiriskit ja padon turvallisuus

Tunnelilouhinnat ja altaan rakentaminen voivat pysyvästi muuttaa pohjaveden virtauksia ja korkeuksia, aiheuttaen lähteiden kuivumista ja soiden vesitalouden häiriintymistä. Lisäksi altaiden patojen mahdollinen
rikkoutuminen tai vuotaminen aiheuttaisi huomattavia ympäristö- ja turvallisuusriskejä, erityisesti pohjavesialueilla. Mikäli altaan vedeneristys epäonnistuu, seurauksena voi olla veden vuotaminen pohjaveteen, mikä voi johtaa pohjaveden pilaantumiseen tai alueellisiin kuivumisilmiöihin.

Ilman yksityiskohtaisia selvityksiä altaan rakenteesta, vesitalousvaikutuksista, ruoppaustoimista ja rakennusvaiheen ympäristöriskeistä, vesistövaikutusten arviointi jää täysin puutteelliseksi eikä täytä YVA-lain vaatimuksia.

Ilmastovaikutukset

On tärkeää huomioida, että pumppuvoimalaitosten rakentaminen, erityisesti laajojen yläaltaiden perustaminen, voi aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Altaiden alle jääneiden soiden ja metsien
hiilidioksidinielu kääntyy lähteeksi, mikä aiheuttaa lisäyksen kasvihuonepäästöihin. Lisäksi rakentamisesta, voimajohdoista ja teiden perustamisesta ja perusparantamisesta aiheutuu puuston menetyksiä, jotka tulee huomioida ilmastovaikutuksia arvioidessa.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri huomauttaa, että YVA-ohjelmassa ei ole arvioitu lainkaan hiilidioksidi- tai metaanipäästöjä, vaikka tutkitusti tällaisia päästöjä voi syntyä erityisesti turvepohjaisilla alueilla vedenkorkeusvaihteluiden seurauksena. Kapustan pumppuvoimalan yläallas on suunniteltu sijoitettavaksi Punasjänkän suoalueelle, jonka turvepohjainen kasvillisuus hautautuu altaan alle. Tekojärvet ja patoaltaat voivat tuottaa merkittäviä määriä metaania orgaanisen aineksen hajotessa anaerobisissa oloissa. Metaanipäästöjä voi syntyä erityisesti silloin, kun altaan alle jää hiilipitoista maa-ainesta ja vedenkorkeus vaihtelee nopeasti, kuten pumppuvoimaloissa tyypillisesti tapahtuu. YVA-ohjelmassa ei ole
esitetty arviota altaan hiilidioksidi- ja metaanipäästöistä, vaikka ne voivat muodostaa merkittävän osan vesirakentamisen ilmastovaikutuksista, ja niiden määrä voi myös kasvaa pumppuvoimalan elinkaaren aikana.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri muistuttaa, että pumppuvoimalaitokset eivät itsessään tuota uutta energiaa, vaan ne kuluttavat sähköä veden pumppaamiseen yläaltaaseen ja tuottavat sähköä veden virratessa takaisin alas. Tämä tarkoittaa, että niiden ilmastohyödyt ovat täysin riippuvaisia siitä, millä energialla pumppaus tapahtuu ja kuinka tehokkaasti järjestelmä toimii, ja missä määrin rakentamisesta ja pumppuvoimalan elinkaaresta aiheutuu päästöjä.

Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa

YVA-ohjelmassa tulee arvioida myös muiden alueen hankkeiden, kuten tuulivoiman ja metsätalouden, mahdollisia yhteisvaikutuksia Kapustan pumppuvoimalan kanssa.

Yhteenveto ja esitykset

Lapin piiri katsoo, että ennen hankkeen jatkosuunnittelua YVA-ohjelmaa tulee täydentää seuraavilta osin:

• YVA-ohjelmaa täydennetään kattavilla luontoinventoinneilla ja vaikutusarvioilla suojeltuihin ja uhanalaisiin lajeihin sekä arvokkaisiin luontotyyppeihin.
• YVA-ohjelmassa esitetään yksityiskohtainen vesitalousvaikutusten arviointisuunnitelma.
• Altaan, tunnelin ja padon tekniset rakenteet sekä vesitaloudelliset ja eroosioriskit esitetään yksityiskohtaisesti, sisällyttäen riskiarvion äärevistä olosuhteista, tulvahallinnasta, vyörymä- ja sortumavaarariskeistä, paineeseen liittyvistä hydraulisista riskeistä.
• Suoritetaan kattavat nykytilaselvitykset Seitakorvan altaan sedimentin haitta-ainepitoisuuksista.
• Arvioidaan ruoppaustoiminnan vaikutukset vedenlaatuun ja vesiekosysteemeihin ja laaditaan selkeä ruoppausmassojen ja kuivatusvesien käsittelysuunnitelma.
• Laaditaan mallinnukset vesistövaikutuksista sekä kesä- että talvijaksoille, erityisesti veden lämpötila- ja virtaamavaihteluiden vaikutuksista vesikasvillisuuteen, vesieliöstöön ja kalastoon, huomioiden myös mahdolliset erot veden happipitoisuudessa, sekä sisällyttäen mallinnuksiin pitkän aikavälin muutosskenaariot.
• Arvioidaan ja hallitaan tunnelilouhintojen ja altaiden rakentamisen vaikutukset pohjavesiin ja soiden vesitalouteen.
• Selvitetään padon turvallisuusriskit ja vedeneristysratkaisu yksityiskohtaisesti.
• Arvioidaan muiden alueen hankkeiden yhteisvaikutukset kokonaisuutena, vaikka YVA-menettely ei tätä edellytäkään.
• Selvitetään sekä rakentamisen aikaiset kasvihuonekaasupäästöt että elinkaaripäästö.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että hanke ei voi edetä esitetyllä YVA-ohjelmalla ilman olennaisia täydennyksiä ja tarkempaa vaikutusten arviointia.

VAKUUDEKSI

8.5.2025
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Saara Laivamaa, puheenjohtaja
Sisli Piisilä, toiminnanjohtaja

---

Arviointiohjelma, Kapustan pumppuvoimalahanke: https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/kapustan-pumppuvoimalahanke-kemijarvi