Mielipide asiassa Askanaavan pumppuvoimalahanke (PUHTI) YVA-ohjelma

Selvitys asianosaisuudesta

Hanke sijoittuu Kemijärven kaupungin alueelle, joka on Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry:n toiminta-aluetta, joten on perusteltua, että Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (SLL Lappi) on asianosainen oikeushenkilö tässä asiassa.

Mielipide

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry kiittää mahdollisuudesta lausua Askanaavan pumppuvoimalaitoshankkeen YVA-ohjelmasta.

Askanaavan PUHTI-pumppuvoimalaitoshankkeessa suunnitellaan 310 hehtaarin energiavarastoa Mömmövaaran alueelle. Yläaltaana (40 ha) toimii vaarojen väliin rakennettava allas Mömmövaaran alueella ja ala-altaana Kemijärvi. Hankkeeseen kuuluu merkittävä määrä uusia rakenteita, kuten louhittava yläallas, vedenottotunnelit, purkupaikat, voimalarakennus, muuntamo, uudet tieyhteydet sekä 400 kV:n voimajohto. Sähkönsiirtolinjasta osa on tarkoitus toteuttaa olemassa olevan linjan rinnalla ja osa uutena linjana.

Hanke on laajuudeltaan ja vaikutuksiltaan huomattava ja kohdistuu alueelle, jossa on luonnon monimuotoisuuden ja vesiekosysteemien kannalta tärkeitä kohteita. Arviointiohjelmassa tunnistetaan joitakin vaikutuskokonaisuuksia, mutta monilta osin esitetyt suunnitelmat ja selvitykset ovat puutteellisia.

Lapin piiri kiinnittää huomiota siihen, että Kemijärvelle on suunnitteilla kaikkiaan neljä pumppuvoimalahanketta: Kemijoki Oy:n Ailangantunturin pumppuvoimala (YVA-menettely käynnissä), Pohjolan Voima Oyj:n Puhti-hanke (YVA-menettely käynnissä), Suomen Voima Oy:n Kapustan pumppuvoimala (YVA-menettely käynnissä) ja Suomen Voima Oy:n Räisälän pumppuvoimala (esiselvitysvaiheessa). Olisi tärkeää tarkastella yhteisvaikutuksia kokonaisvaltaisesti alueen muiden suunniteltujen pumppuvoimaloiden kanssa, vaikka YVA-laki ei tätä suoraan edellytä.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin kanta Askanaavan PUHTI-pumppuvoimalahankkeeseen on kielteinen. Huomiota herättää myös YVA-ohjelman pintapuolisuus, jossa suurin osa tiedosta on niin
yleisluontoista, että sen kyky lisätä tiedonsaantia ympäristövaikutuksista jää puutteelliseksi.

Keskeiset puutteet vaikutusten arvioinnissa

Askanaavan YVA-ohjelmassa ei ole esitetty riittäviä selvityksiä tai suunnitelmia vaikutusten arvioimiseksi useilla keskeisillä osa-alueilla. Ohjelma jää puutteelliseksi erityisesti vesistövaikutusten, luontotyyppien
ja suojeluarvojen, kalaston, poronhoidon sekä ilmasto- ja yhteisvaikutusten osalta.

Vesistövaikutuksia Kemijärven tai Vähä Askanjoen ekologiseen tilaan ei ole arvioitu vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) vaatimusten mukaisesti. Erityisesti Kemijärven ekologisen tilan säilyttämistä koskevat velvoitteet ja virtaamien, vedenlaadun sekä morfologisten muutosten merkitys jäävät ohjelmassa käsittelemättä. Kalaston lisääntymisalueiden, vaellusesteiden ja elinympäristöjen heikentymisen arviointi puuttuu. Kemijärvi on jo kuormitettu ja sen tila on haavoittuva. Kemijärven ekologisen tilan väitetään olevan “tyydyttävä, mutta verrattuna suhteessa parhaaseen saavutettavissa olevaan tilaan tila on hyvä, ja järven tilatavoite on saavutettu”. Kemijärven ekologinen tila on huono, ei tyydyttävä, kuten YVA-ohjelmassa väitetään. Suomi käyttää ”one out all out”- periaatetta jolloin huonoin osatekijä määrää tilaluokan.

Vähä Askanjoen hyvä tila (PUHTI YVA, s. 113) vaarantuu virtaamamuutosten, sedimentin liikkeen ja ruoppausten seurauksena. Arvioinnissa tulee ottaa huomioon myös ekologinen jatkumo ja pohjaeläimistön tila sekä esittää, miten muutokset virtaamissa, vedenkorkeudessa ja morfologiassa vaikuttavat vesimuodostuman tilaan vesipuitedirektiivin heikentämiskiellon periaatteen mukaisesti.

Alueella esiintyy luonnontilaisia aapasoita, lähteikköjä ja pienvesiä, joita suojelevat sekä luonnonsuojelulaki että vesilaki. Lisäksi alueella on metsälain mukaisia pienvesien välittömiä lähiympäristöjä. Voimajohtoalueella on lisäksi Purohelmi-aineiston useita kohteita. Näiden inventointi ja vaikutusten arviointi puuttuvat. EU:n luontodirektiivi ja lintudirektiivi edellyttävät, että suojellut elinympäristöt ja lajit otetaan huomioon jo suunnitteluvaiheessa, mutta ohjelmassa ei esitetä, miten nämä velvoitteet täytetään.

Suunnitellut selvitykset on kuvattu riittämättömästi, esimerkiksi sedimenttitutkimuksista todetaan niitä tehtävän “Kemijärven pohjassa vesienpurkualueen lähistöllä”. Luontoselvityksiä ei YVA-ohjelmavaiheessa
ole vielä aloitettu lainkaan, ja niistä on esitetty ainoastaan kestot päivinä sekä osassa selvitystyypiksi on todettu “desktop”, jolla tarkoitettaneen tietokoneella tehtyä karttatarkastelua olemassa olevista tiedoista.
Selvityksistä tulisi esittää realistiset suunnitelmat aluerajauksineen, ajallisine ja menetelmällisine kattavuuksineen, jotta niiden riittävyyttä voidaan arvioida. Maastoselvitykset tulisi tehdä ajallisesti riittävän pitkänä ajanjaksona ajoittaen ne lajityypillisten kriteerien mukaan sekä vähintään kahdelle maastokaudelle jakautuen, tätä tulisi painottaa erityisesti petolintujen, lepakoiden ja muiden häiriöherkkien lajien osalta. Lisäksi tulisi määritellä, miten suojeltujen lajien esiintymisen, elinympäristöjen ja pesimämenestyksen vaikutukset tullaan arvioimaan. Lepakkoselvitys tulisi sisällyttää tehtäviin selvityksiin ja kalastoselvityksen tulisi sisältää myös nahkiainen.

Maisemavaikutuksia ei ole arvioitu Mömmövaaran tai laajemman alueen osalta yksityiskohtaisesti. Hankkeen mittakaava edellyttää maisemavaikutusten kattavaa ja havainnollistavaa käsittelyä.

Ilmastovaikutusten arviointi on erittäin suppea. Rakentamisen ja käytön aikaisia kasvihuonekaasupäästöjä, maankäytön muutoksia tai hiilivarastojen vähenemistä ei ole huomioitu. Yleisluontoisesti todetaan, että “suunnittelussa varaudutaan sään ääri-ilmiöihin ilmastonmuutokseen”, olisi kuitenkin aiheellista kertoa edes yleistasolla, mitä tämä tarkoittaa esimerkiksi patoturvallisuuden, pinta-ja pohjarakenteiden ja muiden rakenteiden suunnittelun ja sijoittamisen osalta.

Yhteisvaikutuksia muiden alueen pumppuvoimalahankkeiden ja muiden maankäytön hankkeiden kanssa aiotaan tarkastella vasta YVA-selostusvaiheessa. Esitys yhteisvaikutusten tarkastelusta pohjautuen julkisesti saatavilla olevaan tietoon hankkeiden sijainnista ja suunnittelusta jättää ilmaan kysymyksiä siitä, tuleeko tarkastelu tapahtumaan riittävällä tasolla, vai jäädäänkö otsikkotason pohdintaan myös selostusvaiheessa. Kumulatiiviset vaikutukset pinta- ja pohjavesiin, (vesi)elinympäristöihin, luontoon ja poronhoitoon jäävät arvioimatta. Yhteisvaikutuksissa tulisi myös huomioida, miten laaja yläallas tunneleineen vaikuttaa elinympäristöjen pirstoutumiseen ja miten vesistövaikutukset kumuloituvat suhteessa alueen muuhun maankäyttöön (metsätalous, metsätalouden ojitukset ja maanmuokkaus).

Suojellut ja uhanalaiset lajit

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että Askanaavan pumppuvoimalahankkeen YVA-ohjelmassa ei ole riittävästi määritelty, miten luonnon monimuotoisuuteen, arvokkaisiin luontotyyppeihin ja suojeltuihin lajeihin kohdistuvat vaikutukset tullaan selvittämään ja arvioimaan ympäristövaikutusten arviointimenettelyn aikana.

Lapin piirin näkemyksen mukaan YVA-ohjelmassa tulee edellyttää, että YVA-selostuksessa:

• Arvioidaan suojeltujen ja uhanalaisten lajien esiintyminen, lisääntymisalueet ja saalistusalueiden käyttö vähintään kahden pesimäkauden ajalta.
• Selvitetään altaan ja rakennustoimien vaikutukset erityisesti maakotkan, muuttohaukan ja muiden suurten petolintujen reviireihin ja pesimämenestykseen.
• Arvioidaan rakentamisen aikaisen häiriön, melun ja maastonmuutosten vaikutukset suojeltujen lajien lisääntymiseen.
• Esitetään lajikohtaiset haittojen ehkäisytoimet ja tarvittaessa kompensaatiokeinot. YVA-selostuksessa tulee yksityiskohtaisesti arvioida altaan aiheuttama elinympäristöjen pirstoutuminen ja menetykset, sekä rakentamisen, altaan maisemamuutoksen ja lisääntyneen liikenteen vaikutukset.
• Selvitetään viitasammakoiden esiintyminen myös tuotantoalueen ulkopuolella (suot, lähteet, purot) ja selvitetään patorakentamisen vaikutukset ko. soihin, puroihin ja lähteisiin. Viitasammakkoselvityksen esitetty kesto (3 maastopäivää) 310 hehtaarin hanke-alueelle on täysin riittämätön.

Rakenteiden esittämisen puutteet

YVA-ohjelmassa esitetty tekninen kuvaus Askanaavan pumppuvoimalaitoksen rakenteista on puutteellinen, eikä siitä voida tehdä luotettavia johtopäätöksiä ympäristövaikutusten laajuudesta. Yläaltaan toteutustavasta (louhittu vai maavallilla tuettu), padotuksen tarkasta laajuudesta, pohjarakenteista, tunnelien linjauksista ja vedenotto- sekä purkupisteiden teknisistä ratkaisuista on esitetty yleisluontoiset tiedot, joiden pohjalta vaikutuksia maaperään, meluun, tärinään, pienvesiin, pohjavesiin ja kalastoon ei voida arvioida kattavasti. Louhintojen, maansiirtojen ja ruoppausten laajuutta ei ole kuvattu määrällisesti, mikä
heikentää merkittävästi arviointien pohjana olevien vaikutusketjujen ymmärrettävyyttä. Vaadimme, että tekniset rakenteet, niiden sijainti, laajuus ja toteutustapa esitetään selkeästi ennen arviointiselostuksen
laatimista.

Rakentamisen aiheuttama vesistökuormitus ja hydrologiset muutokset

YVA-ohjelmassa esitetään ainoastaan yleisluontoisia arvioita hankkeen vesistövaikutuksista, eikä ohjelmassa ole lainkaan käsitelty rakennusvaiheen aikaista vesistökuormitusta. Pumppuvoimalan
rakentaminen, mukaan lukien altaan rakentaminen, teiden perusparannukset ja uudet tieosuudet, aiheuttaa huomattavia maansiirtoja, ojituksia ja laajoja maanrakennustöitä. Näihin liittyy riski kiintoaine- ja ravinnekuormituksen lisääntymisestä lähivesistöihin sekä pohjavesien tilan heikentymisestä. Lisäksi räjäytystöissä vapautuu merkittäviä määriä nitraatteja. Toimija on esittänyt, että “hulevesien ympäristövaikutuksia hallitaan käsittelemällä hulevedet laskeutusaltaissa tai suodattamalla ne ravinteiden ja epäpuhtauksien poistamiseksi”. Laskeutusaltaat eivät kuitenkaan ole riittävä keino ravinteiden poistamiseksi, eikä laskeutusaltaita ylipäätään suosita valuma-aluelähtöisessä vesienhallinnassa. Erillistä hulevesien hallinnan suunnitelmaa ei esitetä, eikä rakentamisen aikaisia hulevesiriskejä ole tunnistettu riittävässä määrin. Tämä vaarantaisi erityisesti Vähä Askanjoen tilan.
Rakennustöiden yhteydessä tapahtuvat maamassojen siirrot, kaivannot ja kalliolouhinnat tulevat muuttamaan alueen hydrologiaa pysyvästi. Askanaapa, johon yläallas on suunniteltu, tulisi tuhoutumaan, mikä aiheuttaisi merkittäviä hydrologisia ja ekologisia vaikutuksia, joita ei ole riittävästi arvioitu YVA-ohjelmassa.

Allasrakenteen yksityiskohtien puuttuminen tekee vesistövaikutusten arvioinnin mahdottomaksi. Ohjelmassa ei myöskään kuvata, miten allas erotetaan pohjavedestä, miten pohjaveden ja pintavesien liikkuminen muuttuu tai miten mahdollinen allaspadon turvallisuus ja vuotoriskit hallitaan.

Sedimentin haitta-aineet ja elohopeariski

Kemijärven sedimentissä on aiemmissa tutkimuksissa havaittu raskasmetalleja, orgaanisia halogeeniyhdisteitä ja öljyhiilivetyjä, ja erityisesti elohopeaa on kertynyt vesistöön muun muassa aiemman
teollisen toiminnan ja tekoaltaiden rakentamisen seurauksena. Ruoppaustoimien ympäristöriskit on arvioitava perusteellisesti YVA-selostuksessa. Nykytilaselvitykset sedimentin laadusta ja mahdollisista haitta-ainepitoisuuksista on toteutettava ennen rakentamisen aloittamista, ja mikäli haitta-ainepitoisuuksia todetaan, tulee ruoppaustoiminta ja massojen käsittely suunnitella erityisiä ympäristönsuojelutoimia noudattaen. Lisäksi tulee laatia selkeä suunnitelma ruoppausmassojen käsittelystä ja kuivatusvesien hallinnasta, jotta estetään lisäkuormituksen pääsy vesistöön.

Elohopeaa ei ole tunnistettu riskinä YVA-ohjelmassa. Elohopeapitoisuuksia tulisi selvittää osana muuta haitta-aineanalyysiä sekä kalastosta. Näytteet tulisi ottaa ensisijaisesti kalojen maksasta, sillä maksa heijastaa herkemmin ympäristön elohopeakuormitusta ja antaa luotettavamman kuvan haitta-aineiden kertyneisyydestä. Elohopeapitoisuuksien ja muiden haitta-ainepitoisuuksien tarkastelussa tulisi huomioida myös muut vesieliöt kuin kalat, kuten pohjaeläimistö ja plankton, jotka toimivat ekosysteemin avainlajeina ja varhaisina varoitusindikaattoreina.

YVA-ohjelmassa ei ole esitetty kattavaa arviointisuunnitelmaa sedimentin haitta-ainepitoisuuksista, niiden mahdollisesta liikkeellelähdöstä rakennus- ja käyttöaikana eikä vesistön elohopeapitoisuuden muutosten seurannasta tai riskienhallintatoimista.

Arvokkaat luontotyypit ja luonnontilaiset alueet

Hankkeen vaikutusalueella on laajoja suo- ja metsäalueita, joilla esiintyy ojittamattomia aapasoita, lähdeympäristöjä ja pienvesiä. Nämä voivat olla luonnonsuojelulain (9/2023) mukaisia erityisesti suojeltavia
luontotyyppejä, joiden muuttaminen on lähtökohtaisesti kielletty ilman poikkeuslupaa. Lisäksi vesilain 2 luvun 11 § suojaa erityisesti luonnontilaisia pienvesiä.

YVA-ohjelmassa ei ole esitetty, miten nämä luontotyypit selvitetään eikä niiden suojelun kannalta kriittisiä vaikutuksia arvioida. Näin ollen ohjelma ei ole linjassa kansallisen lainsäädännön eikä EU:n luontodirektiivin
(92/43/ETY) vaatimusten kanssa.

Vesitalousvaikutukset ja vaikutukset vesieliöstöön

Hankkeen vaikutukset kohdistuvat erityisesti Kemijärveen ja Vähä Askanjokeen. Vedenoton, purkuvirtaamien ja ruoppausten seurauksena veden laatu, virtaama ja sedimentaatiodynamiikka voivat muuttua merkittävästi. Näillä muutoksilla on vaikutuksia paitsi ekosysteemeihin myös veden käyttäjien, kuten kalastajien ja virkistyskäyttäjien, näkökulmasta. Vähä Askanjoella on todettu esiintyvän nahkiaisia sekä luontainen taimenkanta. Vähä Askanjoen ekologinen tila on hyvä.

YVA-ohjelmassa ei ole esitetty yksityiskohtaista vaikutusarviota virtausmuutoksista tai vesipuitedirektiivin mukaisesta ekologisen tilan säilyttämisestä. Kemijärven osalta tulee soveltaa ”one out – all out”-periaatetta, jossa vesimuodostuman tila määräytyy heikoimman osa-alueen mukaan.

YVA-ohjelmassa todetaan pohjoisimman rakennettavan padon katkaisevan Vähä Askanjoen virtauksen nykytilassaan, johon ratkaisuksi esitetään läpivuotoputkia säätöventtiilillä. Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että esitetty ratkaisu on vesipuitedirektiivin (2000/60/EY, artikla 4) vastainen ja vaarantaisi vesistön luontaisen taimen- ja nahkiaiskannan.

Kalataloudelliset vaikutukset on jätetty alustavalle tasolle (PUHTI YVA, luku 6.2.4, s. 112–115). Ei ole arvioitu, kuinka kalojen kutualueet tai pohjaeläimistö kärsivät vedenottorakenteista ja ruoppauksista. Nahkiaisen
esiintyminen Vähä Askanjoessa edellyttää tarkkaa suojelutarpeen arviointia. Kalaston elinympäristöihin kohdistuvat vaikutukset, kuten ruoppausten ja vedenottotunnelien vaikutus kutualueisiin ja pohjaeläimistöön, tulee arvioida selostusvaiheessa tarkasti. Samoin tulee selvittää ammattikalastuksen ja osakaskuntien edellytykset jatkaa toimintaansa alueella.

Vesistövaikutuksia aiotaan tarkastella Kemijärven vedenotto-/purkupisteen osalta sekä kanaalin koko pituudelta, käsittäen vaikutukset noin 10 kilometrin etäisyydelle purkupisteestä. Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että vaikutusten arviointi ja perustilaselvitys tulisi ulottaa
laajemmalle etäisyydelle voimalasta. Erityisesti mahdollisten yhteisvaikutusten myötä useammasta pumppuvoimalasta voisi aiheutua kauaskantoisia vaikutuksia.

Pumppuvoimalaitoksen toiminnan aiheuttamat virtaamavaihtelut, vedenkorkeuden ja lämpötilan vaihtelut sekä kiintoainekuormituksen kasvu voivat tuottaa merkittäviä haittavaikutuksia vesieliöstölle ja kalakannoille. Tämä koskee erityisesti Vähä Askanjoen kalojen kutualueita, nahkiaiskantaa sekä pohjaeläinyhteisöjä, joiden osalta vaikutusten arviointia ja selvityksiä tulisi täsmentää ja laajentaa.

Pumppuvoimalan rakentamis- ja käyttövaiheiden vesistövaikutukset tulee mallintaa erikseen sekä kesä- että talvijaksolle. Pumpattu vesi saattaa olla luonnollista vesistölämpötilaa lämpimämpää tai kylmempää, mikä voi aiheuttaa stressireaktioita kaloissa ja muissa vesieliöissä lajikohtaisesti. Tämä vaikutus on syytä huomioida ympäristövaikutusten arviointiprosessissa. Lisäksi YVA-ohjelmassa ei ole otettu huomioon
mahdollisia happipitoisuuden vaihteluita, vaikka lämpötilan muutokset vaikuttavat veden kykyyn sitoa happea.

Nahkiainen on ollut olennainen osa Kemijoen alkuperäistä vesiekosysteemiä, ja sen sisävesikanta on Suomessa luokiteltu silmälläpidettäväksi lajiksi erityisesti napapiirin pohjoispuolella. Laji on lisäksi EU:n luontodirektiivin liitteen V mukainen, mikä edellyttää jäsenvaltioilta aktiivisia toimia sen suojelun turvaamiseksi. Suomessa nahkiainen on rauhoitettu myöhäiskeväästä alkusyksyyn. Kemijoen nykyinen nahkiaiskanta on heikentynyt, ja sen lisääntyminen on voimakkaasti sidoksissa padotuksen alapuolisten alueiden elinkelpoisuuteen. Sähkökoekalastuksessa Vähä Askanjoesta löydetyt yksilöt antavat viitteitä myös nahkiaisen esiintymisestä muualla pumppuvoimalan lähiympäristössä. Löydökset korostavat tarvetta tehdä kattava nahkiaisselvitys ja turvata vesistön hyvän tilan säilyminen.

Vaikka sähkökoekalastuksella on havaittu nahkiaisia, YVA-ohjelmassa ei ole esitetty selvityksiä nahkiaiskannan tilanteesta. Pumppuvoimalan käyttö aiheuttaa purkualueilla nopeita ja toistuvia virtausmuutoksia, jotka voivat häiritä nahkiaisen kutua ja toukkien kehitysympäristöjä. Rakentaminen ja
mahdollinen ruoppaus saattavat lisätä kiintoainekuormitusta, mikä voi johtaa kutualueiden peittymiseen hienosedimentillä ja näin tehdä niistä elinkelvottomia. Nahkiaisen väistämiskyky on heikko, minkä vuoksi se on erityisen altis pumppauksen ja nopeiden virtausmuutosten aiheuttamille kuolevuusriskeille. Tästä huolimatta YVA-ohjelmassa ei ole tunnistettu nahkiaista herkäksi lajiksi eikä sen ekologista merkitystä tai suojelullista asemaa ole otettu huomioon vaikutusten arvioinnissa. Tämä on merkittävä puute erityisesti vesiekosysteemien ja kalatalouden kestävyyden näkökulmasta.

Viimeaikaiset tutkimukset osoittavat, että nahkiainen ja pikkunahkiainen ovat sama laji. Tämä tarkoittaa, että aiemmin määrätty korvausarvo koskee myös pikkunahkiaista, sillä korvauspäätöksessä viitataan kaikkiin elämänvaiheisiin. Nahkiaisselvityksen on oltava riittävän kattava ja monivuotinen. YVA-menettelyssä on arvioitava, kuinka paljon yksilöitä voi menehtyä sekä rakentamisen että käytön aikana.

YVA-ohjelmassa esitettyä hydrodynaamista mallinnusta tulisi käyttää huomioiden myös muut pumppuvoimalahankkeet alueella, jotka lisäävät rantavyöhykkeisiin kohdistuvia laaja-alaisia muutoksia, kuten liettymistä ja eroosiota. Jokiekosysteemien vaikutusalueet eivät rajoitu pelkästään vesialueisiin tai kaloihin, vaan niissä esiintyy monipuolisia ekologisia vuorovaikutuksia. Tämä tulisi tunnistaa ja ottaa huomioon ympäristövaikutusten arvioinnissa. Vaikka ohjelmassa on esitetty, että Kemijärven purkualueella tutkitaan pohjasedimenttejä ja tehdään biologisia sukellustutkimuksia pohjalajiston kartoittamiseksi, tulisi tutkimusten kattaa myös koko hankealueen pienvedet sekä Vähä Askanjoki.

Pumppuvoimalan vaikutukset kalastoon on käsitelty yleisluontoisesti. Esille on nostettu kalojen mahdollinen ajautuminen tunneleihin tai pumppuihin, ja tähän yhtiö ehdottaa ”suojausrakenteita” täsmentämättä kuitenkaan, mitä ne konkreettisesti ovat. Arviota siitä, kuinka paljon kaloja voi joutua tunneleihin tai mitä pitkäaikaisia vaikutuksia tunnelin virtaamilla on kalalajistoon, ei ole esitetty lainkaan.

Ilmastovaikutukset

Vaikka pumppuvoimala toimii energiavarastona, sen rakentaminen ja käyttö voivat aiheuttaa merkittäviä päästöjä. YVA-ohjelmassa ei arvioida hiilivarastojen vähenemistä, rakentamisen päästöjä tai ekosysteemimuutoksista seuraavia ilmastovaikutuksia. Ilmastovaikutusten arviointi tulee tehdä elinkaaritarkasteluna ja verrata myös nollavaihtoehtoon.

On olennaista ottaa huomioon, että pumppuvoimaloiden rakentaminen, erityisesti laajojen yläaltaiden perustaminen, voi aiheuttaa merkittäviä kasvihuonekaasupäästöjä. Altaiden alle jäävät suoalueet ja metsät
muuttuvat hiilinieluista päästölähteiksi, mikä kasvattaa kasvihuonepäästöjen kokonaismäärää. Rakentaminen, voimajohtojen perustaminen sekä teiden rakentaminen ja parantaminen johtavat lisäksi puuston häviämiseen, mikä tulee sisällyttää ilmastovaikutusten arviointiin.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri huomauttaa, että YVA-ohjelmassa ei ole lainkaan tarkasteltu hiilidioksidi- eikä metaanipäästöjä, vaikka tutkimuksissa on osoitettu, että erityisesti turvepohjaisilla alueilla
vedenkorkeuden vaihtelut voivat synnyttää merkittäviä päästöjä. PUHTI-pumppuvoimalan yläallas on suunniteltu sijoitettavaksi Askanaavan suoalueelle, jonka turvepitoiset kasvipeitteet hautautuvat altaan alle.
Tekojärvet ja patoaltaat voivat tuottaa huomattavia määriä metaania, kun orgaaninen aines hajoaa hapettomissa olosuhteissa. Metaanipäästöjen riski kasvaa erityisesti silloin, kun altaan alle jää runsaasti hiiltä sisältävää maaperää ja kun vedenkorkeus vaihtelee nopeasti – kuten on tyypillistä pumppuvoimaloissa. YVA-ohjelmassa ei kuitenkaan ole esitetty arviota yläaltaan mahdollisista hiilidioksidi- tai metaanipäästöistä, vaikka nämä voivat muodostaa merkittävän osan vesirakentamisen kokonaisilmastovaikutuksista ja kasvaa ajan myötä pumppuvoimalan elinkaaren kuluessa.

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri korostaa, että pumppuvoimalaitokset eivät itsessään tuota uutta energiaa, vaan ne käyttävät sähköä veden pumppaamiseen yläaltaaseen ja tuottavat sähköä, kun vesi johdetaan takaisin alas. Tämä tarkoittaa, että pumppuvoimalan ilmastovaikutukset riippuvat olennaisesti siitä, millä energialla pumppaus toteutetaan, kuinka tehokkaasti koko järjestelmä toimii sekä millaisia päästöjä aiheutuu rakentamisesta ja laitoksen elinkaaren aikana.

Yhteenveto

Lapin piiri katsoo, että YVA-ohjelmassa on merkittäviä puutteita, jotka on korjattava ennen arviointiselostuksen laatimista. Arviointiohjelman täydentäminen on välttämätöntä, jotta vaikutukset voidaan arvioida ympäristölainsäädännön ja EU-direktiivien edellyttämällä tavalla. YVA-ohjelmassa on mainittu myös voimalaitos-, sähkönsiirto- ja tieinfrastruktuurirakenteita sekä rakennusvaiheen työmaa- ja
massanläjitysalueita, mutta näiden rakenteiden tarkka sijainti, tekniset ratkaisut ja ympäristövaikutusten arviointimenetelmät on jätetty esittämättä. YVA-prosessia tulisi täydentää myös näiden osalta. Vähä
Askanjokeen esitettyjen toimenpiteiden myötä ainoa mahdollinen toteutusvaihtoehto hankkeelle on VE0.

Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piirin kanta Askanaavan pumppuvoimalaan on kielteinen.

VAKUUDEKSI

5.6.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Saara Laivamaa, puheenjohtaja
Sisli Piisilä, toiminnanjohtaja

Ympäristövaikutusten arviointi, Askanaavan pumppuvoimalaitos ja 400 kV:n voimajohto Pirttikoskelle -hanke, Kemijärvi, Rovaniemi (PUHTI): https://www.ymparisto.fi/fi/osallistu-ja-vaikuta/ymparistovaikutusten-arviointi/askanaavan-pumppuvoimalaitos-ja-400-kvn-voimajohto-pirttikoskelle-hanke-kemijarvi-rovaniemi-puhti