Valitus seitsemän euroopanmajavan tappamiseen oikeuttavasta poikkeusluvasta

11.9.2025

POHJOIS-SUOMEN HALLINTO-OIKEUDELLE

PÄÄTÖS, JOHON HAETAAN MUUTOSTA

Suomen Riistakeskuksen päätös 8.9.2025 nro 2025-1-000-39334-2, poikkeuslupa riistanisäkkäille (Tornio, Lautamaantien alue). Päätöksen mukaan poikkeusluvalla voidaan metsästää seitsemän euroopanmajavaa 8.9.–31.12.2025 rajatulla alueella. 

VAATIMUKSET

1. Suomen riistakeskuksen päätös on kumottava lainvastaisena. Poikkeusluvan myöntämisedellytyksiä ei ole riittävästi selvitetty ja perusteltu lain edellyttämällä tavalla. Toissijaisesti päätös on kumottava ja palautettava uudelleen käsiteltäväksi.
2. Suomen riistakeskuksen antama päätös on asetettava välittömään täytäntöönpanokieltoon, sillä muussa tapauksessa valitus voi menettää merkityksensä.

PERUSTELUT

Tausta

Valitus koskee poikkeuslupaa seitsemän euroopanmajavan (Castor fiber, NT/silmälläpidettävä) tappamiseen 8.9.–31.12.2025 rajatulla 2 hehtaarin alueella Torniossa (Hammasjärven laskuoja, Lautamaantie), perusteena metsästyslain (615/1993) 41 a §:n 1 mom. 2 kohdan “muulle omaisuudelle aiheutuvan erityisen merkittävän vahingon ehkäiseminen”. Päätös on määrätty pantavaksi täytäntöön lainvoimaa vailla olevana riistahallintolain (158/2011) 31 §:n 2 mom. ja oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain (808/2019) 122 §:n 3 mom. nojalla.

Perustelut

1. Asia ja oikeudellinen kehys

Päätös perustuu metsästyslain 41 a §:n 1 mom. 2 kohtaan (erityisen merkittävän vahingon ehkäiseminen) sekä metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista annettuun valtioneuvoston asetukseen (452/2013). Poikkeusluvan edellytyksiä arvioitaessa viranomaisen on asetuksen 2 §:n mukaan selvitettävä lajin kanta haetulla alueella, maakunnassa ja koko maassa sekä muut asetuksessa luetellut seikat. Lisäksi viranomaisen on nimenomaisesti selvitettävä muiden tyydyttävien ratkaisujen mahdollisuus. 

EU-oikeudessa luontodirektiivi edellyttää, että liitteen V lajien hyödyntäminen on kestävää (14 artikla) sekä että poikkeaminen on sallittua vain, jos muuta tyydyttävää ratkaisua ei ole ja poikkeus ei vaaranna suotuisan suojelutason säilymistä (16 artikla). 

Hallintolain 6 §:n suhteellisuusperiaatteen mukaan viranomaisen toimien tulee olla oikeassa suhteessa tavoiteltuun päämäärään. Tämä edellyttää lievempien keinojen ensisijaisuutta silloin, kun ne ovat riittäviä tavoitteen saavuttamiseksi. 

2. Kannan selvitys haetulla alueella on puutteellinen

Päätöksessä hakemusalueen yksilömääräksi on merkitty ”Ei tietoa”, vaikka samalla todetaan, että alueella on yksi pesä ja arviolta seitsemän yksilöä. Päätöksen perusteluissa kerrotaan että valtakunnallinen kanta-arvio 3 600–5 000 yksilöä. Tämä tieto on kuitenkin virheellinen, koska Luken kokoamassa vuoden 2023 talvipesälaskennassa koko Lapin alueelta ilmoitetaan 159 pesää sekä valtakunnallinen kanta-arvio on 3200 – 4400 yksilöä.  

Asiakirjoista ei myöskään ilmene, että olisi tehty paikallistason vaikutusarviota siitä, miten koko pesäkunnan poistaminen vaikuttaa alueelliseen kantaan ja lajin suotuisan suojelun toteutumiseen poikkeuslupa-alueella tai muilla tarkasteltavilla alueilla. Luontodirektiivin artiklan 11 mukainen tutkimus puuttuu, eikä poikkeamista ole siten mahdollista myöntää. Majavakannan hoitosuunnitelmassa ei ole arvioitu kannan tavoitetasoa alueittain. Jos arviot vaikutuksista majavakantaan perustuu virheellisesti ja vajavaisesti valtakunnalliseen kanta-arvioon, ei sitäkään voi pitää poikkeamisen perusteella. On myös huomioitava, että majavakannan hoitosuunnitelma ei ole luontodirektiivin mukainen kannan suojelu- ja ennallistamissuunnitelma. 

Suomen ekologinen kestävän kannan on arvioitu olevan miljoona majavaa eli noin 30 majavaa/1000 ha eli noin 10x hirviyksilöiden määrä. Riistanhoitoyhdistyksen, eliömaakunnan ja Lapin majavakannasta ei ole tehty arviota ja arvioitu päätöksen vaikutuksia niihin. Tornion RHY:n alue on 118310 ha eli 118 x 1000 ha.

30 majavaa /1000 ha minimikannan arvio Tornion riistanhoitoyhdistyksen alueella olisi 3540 kpl. Jos majavia on noin 100 kpl, on se 30 % vähimmäiskannan tasosta ja aiheuttaa haitallisia vaikutuksia alueellisesti riistanhoitoyhdistyksen alueella. 30 kpl /1000 ha kanta Tornion kaltaisella tiheään asutetulla alueella lienee kestävyyden rajoilla, joten voitaneen käyttää 3540 majavan sijaan 1000 majavan vähimmäiskantaa eli noin 10 kpl /1000 ha. 

Katsomme, että Riistakeskuksen päätösten tulee perustua kanta-arvioon riistakannasta ja jos näin ei ole, on poikkeusluvan myöntäminen lakiin perustumatonta. Päätöksessä käytetyt kannan arvioinnin luvut ovat vanhoja, eikä Riistakeskus ole arvioinut myöskään majavakannan kehityssuuntaa ajantasaisesti, vaan arviointi perustuu  luontodirektiivin raportointiin 2013-2018. Metsästyslain 41 a §:n mukaisessa poikkeusluvassa suotuisan suojelun huomioon ottaminen sekä asetuksen 452/2013 2 §:n 1 momentin mukaiset kannan tilaa koskevat selvitykset edellyttävät asianmukaista paikkatason arviointia, jota päätöksestä ei käy ilmi.

Selvittämisvelvollisuus hallintolain 31 §:n mukaan koskee sekä hakijaa että viranomaista. Paikallisen ja alueellisen kannan tila olisi tullut selvittää. Erityisen haitallista paikallisen ja alueellisen kanta-arvion puuttuminen on silmälläpidettävän euroopanmajavan kohdalla. 

3. Tappaminen ei ole osoitettu viimesijaiseksi keinoksi (”muu tyydyttävä ratkaisu” selvittämättä)

Poikkeuslupaa harkittaessa viranomaisen on selvitettävä muiden tyydyttävien ratkaisujen mahdollisuus. Tämä nimenomainen selvittämisvelvollisuus ilmenee valtioneuvoston asetuksesta metsästyslaissa säädetyistä poikkeusluvista (452/2013) 2 §:n 4 momentista.  Suomen ympäristökeskuksen direktiivilajiesittelykortin mukaan Suomen euroopanmajavakanta on lähtöisin pienestä populaatiosta, mistä voi aiheutua geneettisiä ongelmia. Tämä alleviivaa varovaisuusperiaatteen noudattamisen tärkeyttä siinä, että tappamisen tulisi olla aina viimesijainen toimenpide. Ruotsista peräisin oleva majavakanta on eri asia kuin Satakuntaan istutettu kanta. Tätä ei ole päätöksessä arvioitu. Kolmas kanta on kaakonkulmalla Venäjältä leviävä Euraasianmajava.

Riistakeskuksen päätöksen mukaan hakija on purkanut padot kahdesti, minkä jälkeen majavat ovat korjanneet padon noin viikossa, ja tästä päätellään, ettei padon purkaminen ole muu tyydyttävä ratkaisu. Päätöksessä ei kuitenkaan yksilöidä eikä dokumentoida, että mitään muita ei-tappavia torjuntatoimia olisi selvitetty tai kokeiltu. Päätös viittaa lisäksi yleiseen toteamukseen, ettei euroopanmajavien siirtämiselle ole menettelyä, mutta ei esitä muita vaihtoehtoja koskevaa selvitystä. 

Kaksi kertaa purettu pato ei vielä osoita merkittävää ponnistusta haittojen ehkäisyyn eikä majavalle poikkeavaa aktiivisuutta padon rakennuksessa. Aktiivinen padonrakentaja korjaa padon yhdessä yössä. 

Lieventämistoimena ja vaihtoehtoisena ratkaisuna on jäänyt käyttämättä poikkeaminen padon purkukiellosta 15.9. jälkeen. Hakijalla on ammattitaito ja koneita purkaa patoja ja seurata veden nousua. Vaihtoehtoiset eli vettä läpäisevät rakenteet, joita mm. Lappeenrannan kaupunki on käyttänyt majavan padoissa suojaamaan ulkoilureittiä, on jäänyt kokonaan käyttämättä. Nykyisen padon lovettaminen ja putken vetäminen aukon läpi saa majavan korjaamaan padon juuri loven kohdalla, muttei putken päissä. Näin vedenpinta voidaan säätää vastaamaan ihmisten tarpeita. Jotta järjestelmän ylävirran päätyä ei tukkisi majavat tai roskat, voidaan asentaa suodatintyyppinen laite. Toisin kuin tappaminen, putken asentaminen ei aiheuta tyhjiötä ja siten siirrä ongelmaa vain hetkellisesti tulevaisuuteen kunnes majavat taas löytävät otolliselle pesintäalueelle. Myöskään tien suojaustoimia ja seurantaa ei ole hakijan toimesta esitetty.

Koska asetuksen 452/2013 2 §:n 4 momentti edellyttää muiden tyydyttävien ratkaisujen mahdollisuuden selvittämistä, pelkkä padon kertaluonteinen purkaminen ja toteamus siirtomenettelyn puuttumisesta eivät täytä lain edellyttämää huolellista vaihtoehtotarkastelua. Päätös on siten lainvastainen, koska tappamisen viimesijaisuutta ei ole osoitettu. 

4. Vahingon uhkaa koskeva näyttö perustuu hakijan omaan arvioon

Karttatarkastelun perusteella on havaittavissa, että Hammasjärveä on kuivatettu ja sen pintaa laskettu. Pinnan laskeminen laskee myös ympäröivän alueen pintaa, ja tästä voidaan olettaa, että myös yleinen tie on rakennettu liian alas. Korkeuskäyrä 32,5 m ulottuu tien laitaan ja suurempi pato on noin tasalla 30,0 eli padon tulisi olla yli 2,5 korkea. Hakija ei ole esittänyt hakemuksensa tueksi kuvia tai pituusleikkauksia vettyväksi määritellyltä alueelta. 

Vahingon määräksi esitetään 100 000 euroa tien mahdollisen vaurion korjauskustannuksina. Päätöksestä ei ilmene riippumatonta teknistä tai taloudellista arviota väitetyn vahingon todennäköisyydestä tai suuruudesta, vaan arvio perustuu hakijan omaan selvitykseen. Kun poikkeuslupaa haetaan ”erityisen merkittävän vahingon ehkäisemiseksi” (ML 41 a §:n 1 mom. 2 kohta), viranomaisen tulee varmistua riittävästä näytöstä vahingon konkreettisuudesta ja todennäköisyydestä. Nyt esitetty näyttö ei päätöksen perusteella ylitä hakijan oman arvion tasoa. 

Päätöksen perusteluista ei käy ilmi, kuinka majavan pato alavirrassa lisää virtaamia ylävirrassa ja aiheuttaa tielle kohdistuvaa haittaa kevättulvan aikana. Majavalla ei ole kykyä lisätä jokien virtaamaa, majava pikemminkin tasaa virtaamahuippuja ja pidättää vettä valuma-alueilla hilliten tulvia alajuoksulla.

5. Lajin asema Suomessa korostaa varovaisuus- ja suhteellisuusvaatimusta

Euroopanmajava on Suomessa silmälläpidettävä (NT) laji Suomen lajien uhanalaisuusarvion 2019 mukaan. Tämä tulee ottaa huomioon hallintopäätöksessä suhteellisuus- ja tarkoitussidonnaisuusperiaatteiden mukaisesti (Hallintolaki 6 §). Euroopanmajava kuuluu luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteeseen V. Direktiivin 14 artikla velvoittaa jäsenvaltiot huolehtimaan siitä, että liitteessä V mainittujen lajien ottaminen luonnosta ei ole ristiriidassa lajien suotuisan suojelun tason kanssa. Poikkeuslupaharkinnan tulee siten perustua riittäviin selvityksiin lajikohtaisista vaikutuksista. Päätöksestä ei ilmene, että paikalliset vaikutukset olisi arvioitu 14 artiklan edellyttämällä tarkkuudella. 

Luonnonsuojelulain varovaisuusperiaatteen mukaan, mikäli riittävää selvitystä ei ole saatu eikä suojelutasosta ole riittävää tietoa, ei poikkeusta voida myöntää. 

YHTEENVETO

Päätös on kumottava lainvastaisena, koska poikkeusluvan edellytyksiä ei ole selvitetty riittävästi: paikallistason kannan tila ja päätöksen vaikutukset on jätetty puutteellisesti arvioiduiksi, eikä muita tyydyttäviä ratkaisuja ole asianmukaisesti selvitetty eikä tappamisen viimesijaisuutta ole osoitettu; lisäksi vahinkonäyttö perustuu hakijan omaan arvioon. Toissijaisesti päätös on kumottava ja palautettava uudelleen käsiteltäväksi. Päätös on asetettava täytäntöönpanokieltoon oikeussuojan turvaamiseksi, erityisesti koska kyse on silmälläpidettävästä (NT) lajista, jonka osalta tulisi noudattaa varovaisuus- ja suhteellisuusperiaatetta.

VAKUUDEKSI

11.9.2025

SUOMEN LUONNONSUOJELULIITON LAPIN PIIRI