Vaaranlampien pumppuvoimalan kaavalausunto, Kemijärvi

22.1.2026 Kemijärven kaupungille 

Lausunto Vaaranlammen yleiskaavaluonnoksesta

Lausunnon perusteet

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry on Lapin maakunnan alueellinen luonnonsuojelujärjestö, joka ajaa luonnonsuojelun etua, ja antaa siten lausunnon asiassa.

Suomen luonnonsuojeluliitto Lapin piiri ry lausuu seuraavaa:

Kaavan perusteet

Kaavan tulee perustua selvityksiin. Hankkeella ei ole YVA-selostusta, joten esitetyt selvitykset eivät ole kuin luonnoksia/oletuksia hankkeen vaikutuksista eivätkä siten riittäviä yleiskaavan vaikutusten arvioimiseksi. Rakentamiseen oikeuttavan yleiskaavan vaiheessa selvitysten on oltava asemakaavatasoisia ja kattavia ja hankkeen vaikutukset on arvioitava koko hankkeen vaikutusalueelta. Vaikutusalue ei kata hankkeen vaikutusten aluetta, joten kaava-aluettakin on tarpeen suurentaa.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, VAT

Kaavaselostuksessa on referoitu VAT:ta. Läpileikkaavana kaikissa osatavoitteissa (14.7.2017 VAT) on edelleen:

Luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä edistetään

Luonnon monimuotoisuuden kiihtyvä heikkeneminen on yksi keskeisimpiä haasteita niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisesti. Ekosysteemien sopeutumiskyky on rajallinen, ja sen ylittäminen voi johtaa luonnon ihmisille tuottamien palveluiden, ruokaturvallisuuden ja talouden äkilliseen heikkenemiseen. Suurimpia muutoksia on tapahtunut luontaisista elinympäristöistä eniten rannoilla ja metsissä sekä kulttuuriympäristöissä, kuten perinnebiotoopeilla. Viime vuosina myös suo- ja turvemaiden sekä muiden kosteikkojen merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ovat kasvaneet. Ilman lisätoimia näistä elinympäristöistä riippuvainen eliölajisto vähenee sekä vaateliaan tai erikoistuneen lajiston uhanalaistuminen sekä vieraslajien leviäminen jatkuu.

Kulttuuriympäristöt muuttuvat varsinkin talouteen, elinkeinoelämään ja väestönkehitykseen liittyvien muutosten seurauksena. Rakennetun ympäristön vajaakäyttö tai käytön puute ovat suurimpia haasteita kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttämiselle. Rakennetun ympäristön laadukkaalla kehittämisellä voidaan edistää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta ja ajallista kerroksellisuutta. Niiden merkitys alueiden identiteetille ja vahvuuksiin perustuvalle elinkeinoelämälle sekä asukkaiden viihtyisyydelle ovat voimistumassa muun muassa kansainvälistymisen myötä.

Kaavassa ei ole tunnistettu elinympäristöjen heikkenemistä eikä metsä- , suo- ja turvemaiden ja vesielinympäristöjen menettämistä.

 Selvitykset

Selvitykset eivät ole riittäviä yleiskaavan laatimiseksi. Kaupungin tulee teettää puuttuvat selvitykset.

Vesistövaikutukset

Vesistövaikutuksia ei ole arvioitu kaavan alueelta, eikä sitä kuinka kaava vaikuttaisi alapuolisiin vesiin. Vesistövaikutuksista on arvioimatta vesiin kohdistuvat paineet ja hankkeesta johtuvat tilaluokkien heikennykset. Purojen ja lampien sekä lähteiden osalta tulee tarkentaa pohjaeläin, vesikasvillisuus (ml piilevät) sekä kalastoselvitykset mukaan lukien simput ja nahkiaiset.

Hietaselän/Ritasalmen vesimuodostelman tila

Hietaselän ja Ritasalmen vesimuodostelman tilaluokka ja vaikutukset siihen puuttuvat arvioista. Heikennetäänkö huonossa tilassa olevaa vesimuodostelmaa, vai miten kaava vaikuttaa alapuoliseen veteen? 

Jumiskonselän vesimuodostelman tila

Hankkeen vaikutusalueeseen kuuluu myös Jumiskonselkä, joka on selvästi erotettava ja merkittävä vesimuodostelman (Kemijärven) osa, joka on arvioitava erikseen. Arviointia ei ole tehty.

Arvokkaat luontokohteet

Luontoselvityksiä ei ole tehty.

Kaavan vaikutusten lieventämiskeinot / kaavarajaus

Lieventämiskeinot tulee tehdä kaavarajauksen sisällä, joten on perusteltua olettaa, että kaavarajaus ja sitä kautta kaavan vaikutusten alue on liian pieni.

Kalastovaikutukset

Muikun, siian, kuhan eikä nahkiaisten lisääntymis- ja elinalueita ole kartoitettu kaavan vaikutusalueelta. Purojen osalta ei ole selvitetty kalojen (ml nahkiaiset) vaelluksia järven ja purojen ja purojen ja lampien välillä. Ilman näitä vaellusselvityksiä kaavojen vaikutuksia on mahdotonta arvioida.

Suomun metsä 64km²

Hanke sijoittuu metsään ja järveen, mutta vaikutuksia metsään ja järveen ei ole arvioitu.

 Linnustoselvitykset, lajistoselvitykset

Linnustoselvitykset tulee tehdä 2 km vaikutusalueelta ja herkimpien lintujen osalta 5 km alueelta ja ainakin Suomun metsän alueelta. Teeren, metson, riekon ja pyyn elinympäristöt on selvittämättä. 

Ennen kaavan hyväksymistä kaikkien merkityksellisten lajiryhmien inventoinnit tulee saattaa loppuun, ja niiden tulokset tulee osoittaa kaavassa. Muuttolintuselvitystä ei ole tehty eikä sen valmistumiselle ole annettu arviota. Lintujen kevät- ja syysmuuton seurannan tulokset tulee osoittaa kaavassa ennen kaavan hyväksymistä.

Kaavaselostuksessa ei ole arvioitu kyyn esiintymistä tai elinympäristöjä suunnittelualueella. Kyyn mahdollinen esiintyminen ja rakentamisen vaikutukset lajiin tulee selvittää osana muuta eläimistöä koskevaa arviointia ennen kaavan hyväksymistä.

Lepakkoselvitykset

Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen suositusten mukaan yleiskaavoitukseen sopiva lepakkokartoitus on maisematason yleisselvitys. Kuitenkin voimakkaasti alueen ominaispiirteitä muuttavan maankäytön alueille on tehtävä tarkka lepakkoselvitys tai vähintään tarvearvio. Maisematason yleisselvitys voi toimia esiselvityksenä tarkan lepakkoselvityksen kohdentamiselle. Lepakkoselvitys puuttuu. Lepakoille tärkeiden elinympäristöjen ja lepo- / saalistuspaikkojen selvitykset on tekemättä.

Metsätalouden ja hankkeen yhteisvaikutukset Suomun metsään ja Kemijärveen

Hankkeiden yhteisvaikutukset tulee selvittää myös kaavaa laadittaessa. Suomun metsä on yhtenäinen noin 64km² suuruinen topografisesti monimuotoinen ja korkealle sijoittuva metsäalue. Metsän pesimälinnuston kartoitus on tekemättä. Ilman sitä ei yhteisvaikutuksia voi arvioida.

Hyönteisselvitykset

Liitteissä ei ole hyönteisselvitystä eikä ole kuvattu sen meneteliä.

Seuraavat selvitykset tulee tehdä ennen kaavaratkaisua:

Vesihyönteiset

Vesihyönteiset on tutkittava kattavasti alueen virtavesistä ja seisovista vesistä.

Sudenkorennot

Sudenkorentotutkimukset on tehtävä suo- puro- ja lampialueilla.

Päiväperhoset

Koko kaava-alueen päiväperhoset on tutkittava

Yöperhoset

Koko kaava-alueen yöperhoset on tutkittava

Pohjaeläimet

Pohjaeläimet virtavesien, lähteiden ja lampien osalta on myös selvitettävä ennen kaavan hyväksymistä.

Sääsket

Sääskitutkimus on Lapissa maailman huippua. Sääskien lajistoa ei ole selvitetty ennen kaavoitusta. Kaavaselvityksiä tulee täydentää sääskien osalta.

Kriisin kestävyys /onnettomuustilanneselvitys

Kaavassa ei ole esitetty, kuinka laitos toimii, jos Seitakorvan voimala poistuu/pato murtuu. Vesi alenee putken kohdalla noin 10m eli voimala jää kuiville. Voimala ei siis ole kriisin kestävä vaikka suunnittelun aikajänne lienee enemmän kuin 10 vuotta.

 M-alueet

Kaupunki ei ole perustellut ratkaisuaan varata metsätaloudelle suuria alueita kaavan alueelta. Kaavaratkaisu ei perustu selvityksiin eli selvityksiä ei ole otettu huomioon ratkaisua tehtäessä. Puroille ei ole jätetty suojavyöhykettä joten kaava on luontodirektiivin vastainen. Kaupunki ei ole tunnistanut luontotyyppiä pikkujoet ja purot 3260, jotka ovat luontodirektiivillä ja sen 12 artiklalla suojeltuja.

E-alueet

Lampien luonnontilan menettämistä ja aiheutuvaa luonnontuhoa ei ole arvioitu. Kaavan tulee perustua selvityksiin eli kaava on lainvastainen.

Vesistövaikutukset

Voimalan purskautellessa liejuvettä  alapuoliseen vesimuodostelmaan veden tilaluokka heikkenisi merkittävästi. Tilaluokan tai sen osan heikkeneminen on ehdoton luvan myöntämiseste. 

Yhteisvaikutukset

Kaavaselostuksessa ei todeta muita yhtä aikaa suunnitteilla olevia pumppuvoimalahankkeita. Neljän samanaikaisesti suunnitellun pumppuvoimalan yhteisvaikutuksia vesistöihin, luontoon, poronhoitoon ja maisemaan ei kuitenkaan ole arvioitu.

Vaihtoehdot

 Kaavassa ei ole esitetty vaihtoehtoja.

Rakennusoikeus

Koska kaavat oikeuttavat rakentamiseen, on kaavoihin osoitettava rakentamisalueet ja niille oikeudet sekä arvioitava rakentamisen vaikutukset. Rakentamiseen oikeuttavat kyläyleiskaavat ovat hyvä esimerkki siitä, miten alueille saa osoittaa rakentamista, ja niissäkin on korkea hylkäysaste hallinnollisissa käsittelyissä.  Yleiskaava ei vapauta määrittelemästä rakennusoikeuksia ja vaikutusten arvioimista.

Katsomme aiheelliseksi huomauttaa, että YVA:ssa tehdään YVA-tasoiset selvitykset, ja että  yleiskaavassa ja varsinkin rakentamiseen oikeuttavassa yleiskaavassa tulee tehdä jo asemakaavatasoiset selvitykset. Tarkkuus kasvaa YVA:sta kaavoihin, joten samat selvitykset eivät kelpaa. Kaavoitusviranomaisena kaupunki (elinvoimalautakunta) vastaa selvitysten riittävyydestä.

Kaava ei perustu riittäviin selvityksiin, jonka myötä esitetty kaavaratkaisu on nähdäksemme laiton.

Lopuksi

Olennainen osa kaavaratkaisussa on tarkastella menetettäväksi tarkoitettua elinympäristöä ja sen ainutlaatuisuutta. Onko elinympäristö korvattavissa jossain toisaalla, vai onko kyseessä eliömaantieteellisellä alueella ainutlaatuinen elinympäristö, joka ei ole korvattavissa toisaalla? Kaavoissa tulee ottaa kantaa myös siihen.

Yleiskaava esitetyssä muodossaan olisi vastoin luontodirektiiviä ja vesipolitiikan puitedirektiiviä. Metsäkeskuksella ei ole riittävää luontotietojen tarkkuustasoa käytössään havaita herkkiä ja suojeltuja elinympäristöjä, kuten metsäpuroja. Metsäkeskuksen tiedoilla ei kaavan laadinnassa ole merkitystä. Erikoiselta näyttäytyy, että kaupunki arvioi kaavan vaikutusalueen linnuston lintukirjoista tekemättä mitään selvityksiä. Tämä käytäntö ei valitettavasti ole kaavoitukselle millään tavalla riittävä selvitysten taso.

Varaamme itsellemme mahdollisuuden täydentää lausumaamme myös jatkossa. Edellytämme kaupungilta täydentäviä selvityksiä ja kaavarajauksen tarkistamista kaavan vaikutusten lieventämiseksi.

Kunnioittavasti

Rovaniemellä 22.1.2026

Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry