Muistutus Sarvenmaan datakeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta

Muistutus Sarvenmaan datakeskuksen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta (LVV-U/84272/2026)

Kuulutuksenne 12.8.2026 Polarnode Keminmaa Oy, Sarvenmaan datakeskus (Keminmaa), (sähkönsiirto (Tornio), YVA-ohjelma

MUISTUTUS LVV:N 12.8.2026 KUULUTUKSEEN SARVENMAAN DATAKESKUKSEN YMPÄRISTÖVAIKUTUSTEN ARVIOINTIOHJELMASTA

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry (myöhemmin SLL Lapin piiri) lausuu Sarvenmaan datakeskushankkeen ympäristövaikutusten arviointiohjelmasta seuraavaa.

Yleistä

Arviointiohjelman rakenne on hyvin jäsennelty ja asialliset kuvat ja koontitaulukot parantavat luettavuutta. Lähtökohtaisesti on hyvä, että tämän laajuuden teollisuusalue hankkeissa tehdään ympäristövaikutusten arviointi.

Ansioistaan huolimatta Sarvenmaan datakeskushankkeen arviointiohjelmasta puuttuu kuitenkin useita vaikutusten arvioinnin kannalta ratkaisevia lähtötietoja. Puutteet koskevat erityisesti sähkönkulutuksen määrää ja ajoittumista, rakennustöiden ja siten melun ja tärinän  ja muun rakennusaikaisen ympäristöhaitan kokonaiskestoa, maa- ja kiviainesmääriä, louhinnan ja murskauksen laajuutta, jätevesiratkaisua, mahdollisen jäähdytysveden tarvetta ja vedenottoa, kemikaalien enimmäismääriä, happamien sulfaattimaiden hallintaa, vesistö- ja pohjavesivaikutusten arviointimenetelmiä sekä hukkalämmön tosiasiallista hyödyntämistä.

Hankkeen ympäristövaikutukset on arvioitava suunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna. Nyt ympäristön nykytilan kuvauksesta puuttuvat perustiedot hankkeen laajuudesta. Tämä hankaloittaa lausumista YVA-ohjelmasta riittävällä tarkkuudella.

SLL Lapin piiri katsoo, että YVA-selostuksessa on erityisesti perusteltava luonnonympäristöön sijoittuvan Sarvenmaan alueen valinta suhteessa jo rakennettuihin, käytöstä poistuneisiin tai luonnontilaltaan muuttuneisiin teollisuusalueisiin, joille datakeskusten sijoittamista esitetään myös Datakeskusten kansallisessa tiekartassa (Valtioneuvoston julkaisuja 2025:94, https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/908eb6e7-d2c0-4592-99bc-196998db717b/content).

Hankkeen erityispiirteet

Arviointiohjelman mukaan datakeskusalueen pinta-ala on 110 hehtaaria ja alueelle suunnitellaan enintään 11 datakeskusrakennusta, huipputeho yht. 1000 MW,  ja rakentamisen kestoksi 2027-2030. Hankkeeseen sisältyy lisäksi sähköasema ja 1,9 kilometriä pitkä 400 kilovoltin voimajohto, joka sijoittuu Fingrid Oyj:n nykyisten 400 kilovoltin voimajohtojen rinnalle samaan maastokäytävään, johon myös Mykänmaan datakeskushankkeen voimajohto on suunniteltu. Sähkönsiirto rakennetaan ilmajohtona (Viitajärven ylityksen kohdalla) ja osin maakaapelina tai maakaapelina, jolloin viitajärven kohdalla linja kiertää järven pohjoispuolelta. Tuotantoalueen sisäinen sähkönsiirto toteutetaan maakaapeleilla. Lisäksi tulevat tiedonsiirtokaapelit ja varavirtaratkaisut ja niiden polttoainesäiliöt, joiden osalta ohjelmassa ei käy selkeästi ilmi, aiotaanko varata 24 vai 48 tunnin käyttöajalle polttoainetta säilytettäväksi. Alueella on nykyisin metsätalouskäyttöä sekä virkistyskäyttöä, sähkönsiirto katkaisisi alueen vierestä kulkevan pitkän ulkoilureitin, jolla on talvisin latu. Alueen välittömässä läheisyydessä on myös virkistyskäytön palvelurakenteita ja loma-asutusta. Hankealueen valumavedet suuntautuvat läheiseen Kaakamojokeen, joka on vaelluskalavesistö. Sähkönsiirtovaihtoehdot ylittävät tai sivuavat pinta- ja pohjavesien, lajiston, virkistyskäytön ja maankäytön kannalta herkkiä kohteita. Ympäristövaikutukset, mukaan lukien käytönaikainen äänihaitta ja valosaaste, tuleekin esittää erikseen jokaisen hanke- ja sähkönsiirtovaihtoehdon osalta selkeästi ja vertailukelpoisesti.

Hankevaihtoehdot ja alueidenkäyttötavoitteet

Arviointiselostuksessa on osoitettava konkreettisesti, miten hankevaihtoehdot ja jokainen sähkönsiirtovaihtoehto suhteutuvat valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin, maakuntakaavan aluevaraukseen ja määräyksiin sekä laadittavaan asemakaavaan. Pelkkä alueidenkäyttötavoitteiden luetteleminen ei ole riittävä vaikutusarvio. Tarkastelussa tulee käsitellä terveellistä ja turvallista elinympäristöä, luonnon monimuotoisuutta, maisema- ja kulttuuriympäristöarvoja, virkistyskäyttöä sekä ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista.  

Monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilyttäminen edellyttää näiden tunnistamista myös yhteivaikutusten osalta.

Soidensuojeluohjelma ja Natura 2000

Kusiaiskorpi–Palojänkkä–Alkumaa–Isokumpunjänkä kuuluu sekä Natura 2000 -verkostoon että soidensuojeluohjelmaan. Arviointiohjelmassa esitetään, ettei Natura-arviointia tarvita. Kuitenkaan soidensuojeluohjelman osalta arviointia ei ole tehty. Tätä ei voida korvata Natura-tarveharkinnalla.

Luontoselvitykset ja poikkeamisluvat

SLL Lapin piiri huomauttaa, että Luonnonsuojelulain mukaista poikkeamislupaa tulee hakea vain mikäli haittaa ei voi ensisijaisesti välttää toissijaisesti lieventää ja hanke on kriittinen. Sama koskee vesilain mukaista lupaa.

Arviointiohjelmassa esitetään laadittavaksi luontoselvityksiä, mutta kaikkien osalta ei ole esitetty kartoitusten laajuutta, selvitysaluetta, käytettyjä menetelmiä. Tämän myötä ei ole ollut mahdollista myöskään ottaa kantaa selvitysten riittävyyteen, jonka näemme puutteena YVA-ohjelmalle.

Kasvillisuuskartoitusten tulee kattaa varsinaisen datakeskusalueen lisäksi kaikki sähkön- ja tiedonsiirtoreitit, tiet, läjitys- ja vesienhallinta-alueet sekä alueet, joille rakentamisesta voi kohdistua hydrologisia vaikutuksia. Sähkönsiirtoreittien vaikutukset YVA-ohjelmassa mainittujen uhanalaisten ja muiden huomionarvoisten lajien havaintopaikkoihin on arvioitava, kuin myös vaikutukset lajien elinympäristöihin, pienilmastoon ja hydrologisiin olosuhteisiin. Tarpeen mukaan tulee tehdä myös pöllöselvitys.

Lepakot

Arviointiohjelmassa esitetään tehtäväksi lepakkoselvitys, selvityksen tulee kattaa koko hankkeen vaikutusalue datakeskusalueineen ja sähkönsiirtoreitteineen. Aktiivikartoituksen lisäksi tulee käyttää passiiviseurantaa sellaisilla alueilla, joilla lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikat, tärkeät ruokailualueet tai siirtymäreitit ovat mahdollisia.

Selvityksen ajankohtien, havaintoöiden määrän ja sääolosuhteiden tulee olla sellaisia, että lepakoiden esiintymisestä voidaan tehdä luotettavia johtopäätöksiä. 

Kaakamojoki ja kalasto

Kaakamojoki on hankkeen vaikutusarvioinnissa keskeinen vastaanottava vesistö. Vaelluskalavesistönä sen hyvän tilan turvaaminen on ensisijaisen tärkeää.  

Ekologiset yhteydet ja kokonaisvaikutuksen arviointi

Vaíkutukset ekologisiin yhteyksiin on esitetty jätettävän arvioimatta. Sll Lapin piiri esittää eriävän mileipiteen. Kytkeytyvyyden tulee toimia kaikkien eliölajien osalta ei vain eläinten. Kytkeytyvyyden tarkastelun tulee maakuntakaava tason lisäksi perustua alueella havaittaviin luontoarvoihin ja arvokkaisiin luontotyyppeihin ja varmistaa myös niiden ylläpitämän lajiston säilyminen ja leviäminen, paikallinen kytkeytyvyys. Maakuntatason tarkastelu on lisäksi viitteellinen ja siinä esitetty lähin yhteys on jo monien infrojen rasittama (sähkönsiirto, tiet, asutus metsätalous) sen lisäksi sille on suunnitteilla Keminmaassa Kotapalon ja Honkamaan tuulienergian tuotantoalueet, jotka voivat mahdollisesti kytkeytyä tähän hankkeeseen energian tuottajina.

Edelleenkään heikentämistä ei voida perustella sillä, että on jo heikennetty. Jossain vaiheessa pienikin lisäheikennys tekee kokonaisvaikutuksen merkittäväksi. Arvioinnissa vaikutuksista tulee esittää myös kumuloituva vaikutus vaikutusten kokonaismerkittävyyden arvioimiseksi.

Maa- ja kallioperä sekä happamat sulfaattimaat

Arviointiohjelman mukaan hankealueen kallioperä on fylliittiä, grauvakkaa ja mafista tuffiittia. Läheisen Dolomiittisen kallioperän vuoksi kasvillisuus- ja luontotyyppiselvityksissä on hyvä kiinnittää huomiota kalkkivaikutteisten ja muiden luonnonsuojelulain 64 §:ssä tarkoitettujen suojeltujen luontotyyppien sekä niille ominaisen lajiston esiintyminen. Mahdollisten suojeltujen luontotyyppien oikeudellinen asema on arvioitava luonnonsuojelulain 65 §:n mukaisesti.

Happamien sulfaattimaiden esiintymistodennäköisyys alueella on suuri, joka kasvattaa hankkeen riskejä suhteessa läheiseen vaelluskalavesistöön. Hankkeessa tulisi tehdä laaja maaperätutkimus hankealueelta, jonka pohjalta tehdään vaikutusarviointi ja vaihtoehtojen vertailu.

Selvityksen tulee kattaa datakeskuksen kaikki toteutusvaihtoehdot sekä kaikki alueet, joilla maaperää kaivetaan, kuivatetaan, ojitetaan, louhitaan, läjitetään tai kuormitetaan. Tutkimusalueeseen tulee sisällyttää rakennus- ja piha-alueiden lisäksi tiet, maakaapelit, sähköasemat, voimajohtopylväiden rakennuspaikat, vesistöjen ja ojien ylitykset, hulevesirakenteet, mahdolliset maa-ainesten otto- ja murskausalueet sekä kaivumaiden välivarastointi-, käsittely- ja loppusijoitusalueet. Näytteenoton on ulotuttava suunniteltujen kaivujen, massanvaihtojen, perustusten ja kuivatuksen vaikutussyvyyden alapuolelle. Näytteistä tulee määrittää vähintään maalaji, hapettumissyvyys, kenttä-pH ja kokonaisrikkipitoisuus sekä riittävästä osasta näytteitä inkubaatio-pH ja maaperän hapontuottokyky. Tutkimuksissa on selvitettävä myös pohjaveden ja orsiveden tasot sekä niiden luontainen vaihtelu, koska vedenpinnan aleneminen voi saattaa aiemmin hapettomassa tilassa olleita sulfidikerroksia hapellisiin oloihin.

YVA-selostuksessa tulee esittää tutkimustuloksiin perustuva arvio happamien sulfaattimaiden sijainnista, pinta-alasta, kerrospaksuudesta, kaivettavista määristä ja hapontuottopotentiaalista. Arvioinnissa on tarkasteltava erikseen maaperän kaivamista ja kuivumista, ojitusta ja muuta kuivatustason muuttamista, pohja- ja orsiveden pinnan mahdollista alenemista, kaivumaiden kuljetusta, välivarastointia, hyödyntämistä ja loppusijoitusta sekä happaman ja metallipitoisen valunnan muodostumista. Vaikutuksia on arvioitava koko hankkeen elinkaaren ajalta. Ensisijaisena lähtökohtana tulee olla happamien sulfaattimaiden jättäminen häiriintymättömään ja hapettomaan tilaan sekä rakentamisen, kaivujen ja kuivatuksen sijoittaminen siten, että sulfidimaiden hapettuminen voidaan välttää tai minimoida. Hankevaihtoehtojen vertailussa on siten tarkasteltava myös sitä, voidaanko rakennuksia, johtoreittejä, ojia tai muita rakenteita siirtää pois todetuilta riskialueilta. (Ympäristöministeriö 2022, s. 75–83.)

Kaivettaville happamille sulfaattimaille on laadittava ennen rakentamista erillinen massojenhallintasuunnitelma. Siinä tulee esittää massataselaskelma, maamassojen tunnistaminen ja erillään pitäminen, kaivujärjestys, kuljetusreitit, välivarastoinnin paikat ja kesto, suojarakenteet, neutraloinnin mitoitus, hyödyntämiskohteet, loppusijoitustapa sekä vesien kerääminen ja käsittely. Kaivettujen massojen kuivumista ja hapettumista on ehkäistävä, ja välivarastointi on pidettävä mahdollisimman lyhyenä. Pelkkää happaman valunnan jälkikäteistä käsittelyä ei tule käyttää ensisijaisena hallintakeinona, sillä sulfidimaan hapettuminen voi synnyttää pitkäaikaisen käsittelytarpeen. Mikäli massoja suunnitellaan sijoitettaviksi veden alle, peitettäviksi, neutraloitaviksi tai hyödynnettäviksi maarakentamisessa, menetelmän toimivuus, mitoitus, sijoituspaikan hydrologia ja tarvittava seuranta on osoitettava hankekohtaisesti. Työmaalla on lisäksi varmistettava, että henkilöstö tunnistaa happamat sulfaattimaat ja noudattaa niiden kaivamista, varastointia ja kuljettamista koskevia suunnitelmia. (Ympäristöministeriö 2022, s. 79–83 ja 84–102.)

Happamilta sulfaattimailta muodostuvat vedet on pidettävä erillään puhtaista hulevesistä. Kaivanto-, kuivatus-, läjitys- ja hulevesien määrä, laatu, johtamisreitit ja käsittely on arvioitava suhteessa vastaanottavien vesistöjen virtaamiin, vedenlaatuun ja puskurikykyyn. Erityistä huomiota tulee kiinnittää Kaakamojokeen ja sen sivuvesiin, koska happamuuden, metallien ja kiintoaineen mahdolliset vaikutukset kohdistuisivat vesistöön, jossa esiintyy happamuudelle herkkiä kalalajeja. Myös Pahkamaan vedenhankintaa varten tärkeään pohjavesialueeseen kohdistuvat riskit on arvioitava niillä sähkönsiirron ja rakentamisen alueilla, joilla happamia sulfaattimaita voi paljastua tai pohja- ja orsiveden pinnankorkeus voi muuttua. Vaikutusyhteyttä pohjavesialueeseen ei voida päätellä yksinomaan esiintymiskartan perusteella, vaan arvioinnin tulee perustua maaperä-, pohjavesi- ja virtaussuuntatietoihin.

Pinta- ja pohjavesien lähtötilasta on koottava riittävä aineisto ennen maaperää muuttavien töiden aloittamista. Ympäristöministeriön oppaan mukaan lähtötilan seurannan olisi hyvä kattaa vähintään yksi vuosi, jotta luontainen vuodenaikaisvaihtelu voidaan erottaa hankkeen aiheuttamista muutoksista. Seurantaohjelmassa tulee tarkastella ainakin veden pH, alkaliniteettia, asiditeettia, sähkönjohtavuutta, kiintoainetta, sulfaattia ja maaperästä mahdollisesti liukenevia metalleja. Näytteenoton tulee kattaa erilaiset hydrologiset olosuhteet. YVA-selostuksessa on esitettävä myös toimenpiderajat, vastuut ja menettelyt tilanteisiin, joissa happamuutta tai metallikuormitusta havaitaan. Rakentamisen jälkeistä seurantaa on jatkettava niin kauan, että happaman valunnan loppuminen tai hallintatoimien riittävyys voidaan osoittaa. Oppaan mukaan jälkiseurannan tarve on usein kahdesta kolmeen vuotta, mutta seurannan kesto on määritettävä hankekohtaisesti vaikutusriskin perusteella. (Ympäristöministeriö 2022, s. 102–108.)

YVA-selostukseen tulee sisällyttää maaperätutkimukset, tutkittuihin massamääriin perustuva riskinarviointi sekä alustava happamien sulfaattimaiden hallinta- ja tarkkailusuunnitelma. Vasta näiden tietojen perusteella voidaan arvioida hankevaihtoehtojen ympäristövaikutukset, hallintatoimien toteuttamiskelpoisuus ja se, miten happamuudesta pinta- tai pohjavesille aiheutuvat haitalliset vaikutukset ehkäistään, sisältäen mahdollisuuden jättää hanke toteuttamatta.

Maanmuokkaus, ojitukset ja hydrologiset vaikutukset

Arviointiohjelman mukaan rakennusten perustamistapa, louhinnan tarve ja käsiteltävien maa-ainesten määrät täsmentyvät jatkosuunnittelussa. Ylijäämämaita on tarkoitus hyödyntää maisemoinnissa tai toimittaa asianmukaiseen vastaanottopaikkaan. Näin yleinen kuvaus ei mahdollista maanmuokkauksen vaikutusten arviointia tai hankevaihtoehtojen vertailua. 

Rakennusten, sähköaseman, teiden, sähkönsiirtoreittien, ojien, vesienhallintarakenteiden ja muiden kenttien rakentaminen voi muuttaa pinta- ja pohjavaluntaa, ojaverkoston toimintaa, veden viipymää, eroosioherkkyyttä ja veden laatua. Vaikutukset voivat olla sekä rakentamisen aikaisia että pysyviä. Arviointiselostukseen tulee laatia valuma-aluekohtainen vesienhallintasuunnitelma. Sen tulee sisältää ojitus- ja läjityssuunnitelmat, massanvaihdon määrät, kuivatussyvyydet, veden purkupisteet, kiintoaine- ja muun kuormituksen arviot, eroosiosuojauksen, viivytys- ja käsittelyrakenteiden mitoituksen, rakentamisen vaiheistuksen sekä erityisesti seurannan ja siitä raportoinnin. Arvioinnin tulee kattaa myös metsänpoiston sekä päällystettyjen ja tiivistettyjen pintojen vaikutukset valunnan määrään ja äärevyyteen.

Kaikki kaivu-, louhinta-, murskaus-, välivarastointi-, läjitys- ja vastaanottoalueet on esitettävä kartalla. Samalla tulee osoittaa niiden etäisyydet vesistöihin, ojiin, pohjavesialueisiin, luontokohteisiin ja asutukseen.

Massanvaihtoa ja läjitystä tulee ensisijaisesti välttää ja vähentää. Jäljelle jäävät läjitysalueet tulee sijoittaa topografian, maaperän, eroosioherkkyyden ja valuntareittien perusteella siten, ettei niiltä johdeta käsittelemättömiä vesiä vesistöihin tai pohjavesialueelle.

Louhinta, murskaus ja räjäytysten päästöt

Arviointiselostuksessa tulee ilmoittaa louhittavan kallion pinta-ala, louhintasyvyys ja tilavuus, syntyvän louheen massa, räjäytysten lukumäärä ja ajoitus, murskauspäivien määrä, murskauslaitoksen sijainti, työajat ja kuljetukset. Louhinnan ja murskauksen melu-, pöly-, tärinä- ja vesistövaikutukset on arvioitava.

Räjähteistä vesiin mahdollisesti päätyvän typen ja muiden aineiden kuormitus tulee arvioida käytettävien räjähteiden, niiden ominaiskulutuksen, räjäytysjäännösten ja valuntareittien perusteella. Arvioinnissa tulee käsitellä tavanomaisen toiminnan lisäksi rankkasateet ja muut häiriötilanteet.

Luonnonvarojen hyödyntäminen

Luonnonvarojen hyödyntämisen yhteenvedossa vaikutukset on esitetty arvioitavaksi, mitä voidaan pitää oikeana ratkaisuna ja mainittujen vaikutusten lisäksi tulisi arvioida kriittisten maametallien tarve hankkeen toteuttamisessa ja sen vaatimassa energiantuotannossa, jotta nämä ulkoistetut vaikutukset eivät jäisi piiloon.

Jätevedet

Arviointiohjelman mukaan jätevedet pyritään johtamaan kunnan viemäriverkkoon. Jäähdytys ratkaisun ollessa avoin on mahdotonta arvioida ratkaisun riittävyyttä. Mikäli suljettua jäähdystysvesikiertoa ei käytetä on veden kulutus huomattavaa. Jos viemäriin liittyminen ei ole mahdollista, alueelle voidaan tarvita väliaikainen tai pysyvä jätevedenkäsittely. Poikkeustilanteita varten alueelle aiotaan mitoittaa lokasäiliöitä. Jätevesien käsittelyvaihtoehtoja ja niiden vaikutuksia olisi tullut arvioida yleisellä tasolla jo YVA-ohjelmassa.

Arviointiselostuksessa tulee esittää jätevesien arvioitu määrä ja laatu, viemäriliittymän toteuttamiskelpoisuus ja kapasiteetti, johtamisreitti sekä mahdollisen esikäsittelyn tarve. Jos jätevedet käsitellään hankealueella, käsittelytekniikka, purkupaikka, lietteiden käsittely, huoltovälit, häiriötilanteiden varastointiaika ja vaikutukset pinta- ja pohjavesiin on esitettävä.

Viemäriverkkoon liittymistä ja hankealueella tapahtuvaa jätevedenkäsittelyä on arvioitava erillisinä vaihtoehtoina. Tavoitetta liittyä kunnalliseen viemäriin ei tule käyttää ainoana vaikutusarviona tilanteessa, jossa liittymisen toteutumisesta ei vielä ole varmuutta.

Hulevedet ja sammutusvedet

Arviointiselostuksessa tulee esittää rakentamisen ja toiminnan aikaiset hulevesimäärät, veden laatu ja purkureitit sekä puhtaiden ja mahdollisesti likaantuneiden vesien erottelu. Erillinen tarkastelu tarvitaan pysäköinti- ja liikennealueille, polttoaineen vastaanotolle ja varastoinnille, generaattorialueille, jäähdytyslaitteille, muuntamoille, akkutiloille, sammutusvesille, massojen käsittelyalueille sekä happamien sulfaattimaiden alueille.

Hulevesien käsittelyrakenteet on mitoitettava myös poikkeuksellisille sateille ja muuttuviin ilmasto-olosuhteisiin. Arviointiselostuksessa tulee kuvata koko käsittelyketju veden syntypaikasta käsittelyrakenteiden kautta purkupaikkaan.

Datakeskuksen tulipaloissa tai muissa onnettomuustilanteissa syntyvien sammutusvesien määrä, laatu, kerääminen, erillään pitäminen, varastointi ja käsittely tulee arvioida. Sammutusvesiä ei saa päästä hallitsemattomasti maaperään, pohjaveteen tai pintavesiin.

Kemikaalit ja polttoaineet

Arviointiohjelmassa esitetyt dieselmäärät ja viittaukset kemikaaliluvan tai Seveso-sääntelyn rajoihin ovat alustavia. Kemikaaliturvallisuutta koskevassa arvioinnissa on tarkasteltava koko suunniteltua toimintaa sen koko toiminta-ajalta.

Onnettomuus- ja poikkeustilanteet

Arviointiohjelmassa tunnistetaan datakeskuksen keskeisiksi riskeiksi tulipalot, polttoainevuodot, tulvat ja sammutusjätevedet. Ohjelmassa ei kuitenkaan ilmoiteta UPS-akustojen mitoitusta ja kemiallista koostumusta, lopullista polttoainemäärää, kylmäaineiden ja jäähdytysnesteiden määriä, sammutusvesien koostumusta eikä niiden keräilykapasiteettia. Näistä epävarmuuksista huolimatta onnettomuus- ja poikkeustilanteiden vaikutukset arvioidaan ennakolta vähäisiksi ja esitetään jätettäviksi arviointiselostuksen ulkopuolelle. Onnettomuus- ja poikkeustilanteet on arvioitava varsinaisena vaikutuskokonaisuutena pahimman uskottavan onnettomuustilanteen perusteella.

Varavoima ja ympäristölupa

Arviointiohjelman mukaan varavoimageneraattorien yhteenlaskettu polttoaineteho ylittää 50 megawattia ja vaatii näin ollen ympäristöluvan. Arviointiselostuksessa tulee esittää generaattorien lukumäärä, yksikkö- ja kokonaispolttoaineteho, käytettävät polttoaineet, koekäyttö- ja huoltoajot, arvioitu käyttö häiriötilanteissa, savupiippujen ominaisuudet, päästöt ilmaan, melu, polttoainehuolto sekä generaattorien samanaikaisen käytön skenaariot, jotta varavoiman ympäristövaikutuksia voidaan arvioida.

Energiankulutus, ilmastovaikutukset ja sähköjärjestelmä

Arviointiohjelmassa ei esitetä datakeskuksen vuotuista kokonaissähkönkulutusta eikä kausittaista kulutusprofiilia. Myös jäähdytys vaikuttaa energiankulutukseen. Näiden tietojen puuttuessa datakeskuksen ilmastovaikutuksia, sähköverkon muutoksia, uuden sähköntuotannon tarvetta, kulutusjoustoa tai syntyvän hukkalämmön määrää ei voida arvioida läpinäkyvästi.

Arviointiselostuksessa tulee esittää rakennusvaiheittain datakeskuksen IT-kuorma, kokonaisliittymisteho, suurin ja keskimääräinen ottoteho, vuotuinen sähkönkulutus, kuukausi- ja tuntitason kuormitusprofiilien edustavat skenaariot sekä käyttöastetta koskevat oletukset. Arvioinnissa tulee käsitellä erikseen kylmän talvikauden kulutushuiput ja poikkeustilanteet. 

Koko elinkaaren ilmastoarvion tulee kattaa rakentamisen materiaalit ja kuljetukset, louhinta ja massanvaihto, metsän ja maaperän hiilivaraston sekä tulevan hiilinielun menetys, laitteiden uusiminen, toiminnan sähkönkulutus, jäähdytysaineet, varavoimageneraattorien testaus ja häiriökäyttö, käytöstä poistaminen sekä materiaalien loppukäsittely.

Sähkönkulutuksen päästövaikutus tulee laskea avoimesti usealla perustellulla skenaariolla. Arvioinnissa tulee erottaa vuosikeskiarvoon perustuva tarkastelu sekä kulutuksen ajoitukseen ja sähköjärjestelmän muutokseen perustuva vaikutustarkastelu.

Kulutusjousto

Arviointiselostuksessa tulee esittää datakeskuksen tekninen ja sopimuksellinen kyky vähentää tai siirtää sähkönkulutustaan sähköjärjestelmän niukkuustilanteissa. Kulutusjouston määrä, kesto, palautumisvaikutus, käyttötiheys, automaatio, osallistuminen reservi- tai joustomarkkinoille sekä jouston tekniset ja toiminnalliset rajoitteet tulee kuvata. Mahdollista kulutusjoustoa ei kuitenkaan tule käyttää ympäristövaikutusten vähennyksenä, ellei jouston toteutumisesta, määrästä ja käytettävyydestä ole riittävää näyttöä.

Hukkalämmön hyödyntäminen

Arviointiohjelman mukaan jäähdytyksestä saatavaa lämpöä voidaan käyttää tuloilman lämmitykseen sekä mahdollisuuksien mukaan kaukolämpöverkossa sekä teollisuudessa. Datakeskusrakennukset suunnitellaan siten, että lämmön hyödyntäminen olisi mahdollista. Ohjelmassa todetaan kuitenkin myös, ettei hukkalämmön syöttämisestä kaukolämpöverkkoon ole nykyistä suunnitelmaa. 

Pelkkä tekninen varaus hukkalämmön myöhempää hyödyntämistä varten ei osoita, että lämpö tosiasiallisesti hyödynnetään. Arviointiselostuksessa tulee esittää hukkalämmön kokonaismäärä, lämpötilatasot ja vuosiprofiili, datakeskuksen sisäisen käytön osuus, ja miten loppu hukkalämpö tullaan hyödyntämään. Energiatehokkuuslain mukaan suunniteltaessa uutta tai merkittävästi uudistettavaa datakeskusta, jonka nimellinen kokonaisenergiapanos on yli yksi megawatti, toiminnanharjoittajan on tehtävä kustannus-hyötyanalyysi hukkalämmön hyödyntämisestä laitosalueella tai sen ulkopuolella. SLL Lapin piiri vaatii, että datakeskuksen hukkalämpö on hyödynnettävä mahdollisimman täysimääräisesti teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisella tavalla. Hyödyntämättä jäävä lämpö on arvioitava energiahukkana ja ympäristöön kohdistuvana lämpöpäästönä. Ilmastovaikutusten arvioinnissa on lisäksi tarkasteltava, millä tavoin hukkalämmön hyödyntäminen tai hyödyntämättä jättäminen vaikuttaa muun lämmöntuotannon tarpeeseen ja siitä aiheutuviin päästöihin. 

Maisema ja kulttuuriympäristö

Datakeskus muuttaisi nykyisen metsäisen alueen laajaksi rakennetuksi ympäristöksi. Arviointiohjelmassa tunnistetaan Kemijokivarren arvokkaat kulttuurimaisemat, mutta näkymäalueanalyysiä tai havainnekuvia ei ole tarkoitus laatia. Niistä luopumista perustellaan jo ennakolta oletuksella vaikutusten vähäisyydestä, vaikka rakennusten korkeutta, sijoittelua, valaistusta ja hakkuualueiden laajuutta ei vielä tunneta. 

Näkemäalueanalyysin tulokset tulee esittää arviointiselostuksessa vaihtoehdoittain. Tarkastelun tulee kattaa datakeskusrakennukset, mukaan lukien mahdolliset jähdytystornit ja varavoiman piiput, sähköasema, voimajohdot, hakkuualueet, maanpinnan muutokset, melu- ja suojausrakenteet sekä pimeän ajan valaistus.

Näkemäalueanalyysin tarkastelupisteet tulee valita Kemijokilaakson kulttuurimaisemasta, asutuksesta, teiltä, vesistöiltä, virkistysreitiltä ja muilta yleisesti käytetyiltä paikoilta. Havainnekuvat tulee tuottaa sekä kesä- että talviaikaan ja sekä päivä- että yötilanteessa. Arviointiselostuksessa tulee ilmoittaa havainnekuvissa käytetty maastomalli, rakennuskorkeudet, valaistus ja kasvillisuutta koskevat oletukset, sekä sisältääkö malli oletuksen, ettei alueen metsissä toteuteta metsätaloudellisia toimenpiteitä, eli oletuksen, että metsät peittäisivät datakeskusta maisemallisesti. Tällä hetkellä YVA-ohjelmasta ei käy myöskään ilmi rakennusten kokonaiskorkeus.

Toki olisi hyvä lähtökohta mikäli kaava-alueella pyrittäisi säilyttämään mahdollisimman paljon puustoa, mikä tarjoaa myös viilennystä, toimii mahdollisesti äänieristeenä ja voi parantaa hulevesien käsittelyä. Lieventävinä toimenpiteinä voisi tarkastella myös puumateriaalien käyttöä rakennuksissa sekä viherkattoja, joilla voidaan myös hallita hulevesiä. Muutenkin olisi hyvä selvittää voidaanko luonnonmukaisella hulevesien käsittelyllä tukea luonnon monimuotoisuutta ja maisemoida aluetta vähemmän teolliseksi.

Johtopäätökset

Arviointiselostuksen tulee perustua hankkeen todelliseen mitoitukseen ja kattaa rakennuspaikan lisäksi louhinta ja maamassojen käsittely, pinta- ja pohjavedet, sähkönsiirto, uuden energiantuotannon tarve, kulutusjousto, hukkalämmön ja veden käyttö sekä koko elinkaaren ilmasto- ja luontovaikutukset. Samalla on perusteltava Sarvenmaan sijainti suhteessa jo rakennettuihin tai luonnontilaltaan muuttuneisiin vaihtoehtoihin ja osoitettava, miten haitat ensisijaisesti vältetään ja toissijaisesti miten haittoja vähennetään. 

SLL Lapin piiri katsoo, että datakeskusten rakentaminen heikentää Suomen ilmasto- ja luontotavoitteiden saavuttamista ja vaarantaa Suomen sähköjärjestelmän luotettavan toiminnan. Lisäksi SLL Lapin piiri katsoo, että datakeskusten rakentaminen on erityisen haitallista niiden sijoittuessa muualle kuin jo rakennettuun ympäristöön kuten teollisuusalueille, kuten Sarvenmaan hankkeen tapauksessa.

Rovaniemellä 14.9.2026

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry