Muistutus Portin laajennuksen tuulivoimahankkeen YVA-ohjelmasta, Salla

Mielipide asiassa LAPELY/924/2023

Lapin ELY-keskus

kirjaamo.lappi@ely-keskus.fi

Viite

Lapin ELY-keskuksen kuulutus 30.7.2025 asiassa LAPELY/924/2023, Portin laajennus -tuulivoimahanke

Asia

Portin laajennus -tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Salla

Määräpäivä

28.8.2025

Lausunnon antaja

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry
Lapin lintutieteellinen yhdistys ry

MIELIPIDE VIRANOMAISEN 30.7.2025 KUULUTUKSEEN LAPELY/924/2023

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri (SLL Lappi) ja Lapin lintutieteellinen yhdistys kiittävät mahdollisuudesta lausua asiassa Portin laajennuksen tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Salla.

Yleistä

Puhuri Oy suunnittelee Portin laajennus -tuulivoimahanketta Sallan kuntaan, noin 30 kilometrin etäisyydelle lounaaseen Sallan kuntakeskuksesta. Suunniteltu tuulivoimala-alue rajoittuu Kemijärven kaupungin rajaan. Hanke muodostaa laajennuksen Portin tuulivoimahankkeeseen, jolle myönnettiin rakennuslupa vuonna 2019 kahdeksan tuulivoimalan toteuttamiseksi. Laajennus kattaa noin 1521 hehtaarin alueen, jolloin tuulivoimala-alueen kokonaispinta-alaksi tulee noin 3684 hehtaaria. Hankkeen sähkönsiirto on tarkoitus toteuttaa liittämällä se Koillis-Lapin Sähkö Oy:n alueverkkoon maakaapeleiden avulla Huhtavaaran sähköasemalle, josta siirto jatkuisi 110 kV:n voimajohdon kautta Sallan Kursun sähköasemalle. Sähkönsiirtoreitin kokonaispituus on 20,9 kilometriä ja sille on jo olemassa hankeluvat. Lisäksi rakennetaan tarvittava infrastruktuuri: tiestö, akkualue, sähköasema, maakaapeloinnit, siirtolinjat. Hanke sijoittuu luonnonsuojelualueiden läheisyyteen alueelle, jolla on useita huomionarvoisia suo- ja vesiluontotyyppejä, ja jossa esiintyy useita huomionarvoisia lintulajeja.

Hankealue ristiriidassa maakuntakaavan ja alueidenkäyttölain kanssa

Hankealue on ristiriidassa Lapin liiton aurinko- ja tuulivoimaselvityksen kanssa, jossa aluetta ei ole tunnistettu potentiaaliseksi tuulivoimatuotannon alueeksi. Myöskään voimassa olevassa maakuntakaavassa aluetta ei ole osoitettu tuulivoiman tuotantoalueeksi. Sen sijaan jo lähtötiedoissa kaavoituksesta ilmenee, että alue sijoittuu osittain matkailun ja virkistyksen kehittämisen kohdealueelle. Lisäksi alueen kaakkoisosan halki kulkee maakuntakaavassa osoitettu ekologinen yhteystarve, jonka tarkoituksena on turvata luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät ekologiset yhteydet. Hankealueella on osoitettu myös poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue, sekä sen välittömässä läheisyydessä on useita luonnonsuojelualueita ja vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue. Kaavallisten lähtötietojen perusteella voidaan todeta, että hankealue on selvässä ristiriidassa maakuntakaavan tavoitteiden kanssa niin poronhoidon, luonnonarvojen turvaamisen kuin matkailun edistämisen näkökulmasta. Alueidenkäyttölain (719/1999) mukaan alueiden käytön suunnittelussa on turvattava luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä ekologisten yhteyksien jatkuvuus. Katsomme, että esitetty tuulivoiman tuotantoalueen laajennus on luonnon monimuotoisuuden kannalta kestämätön, eikä sitä tulisi toteuttaa.

Imperia-asteikon toteutus voi heikentää luonnon monimuotoisuutta

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että Imperia-asteikon soveltaminen sellaisenaan 1.10–1.14 kohdissa voi johtaa arvioon, jossa maakuntakaavan, luonnonsuojelulain ja alueidenkäyttölain keskeiset luontoarvoja turvaavat tavoitteet eivät toteudu. Erityisesti luonnon monimuotoisuuden turvaamisen, ekologisten yhteyksien säilyttämisen sekä suojelualueiden ja uhanalaisten lajien suojelun osalta kohtalaisen vaikutuksen hyväksyttävyys on ristiriidassa lain velvoitteiden kanssa. Lisäksi muutoksen suuruuden kriteerit on muotoiltu niin väljästi, että peruuttamattomia muutoksia ja niiden merkittävyyttä on hankalaa jos ei mahdotonta osoittaa toteen. Tämä voi osaltaan vääristää YVA-selostuksen johtopäätöksiä. Esimerkiksi lintujen osalta kohtalaisen kielteinen muutos on määritelty seuraavasti: 

”Hankkeen toiminnot aiheuttavat vain kohtalaisia vaikutuksia huomionarvoisiin lintulajeihin tai niiden elinympäristöihin. Suojelun taso heikentyy merkittävästi paikallisella tasolla tai lievemmin maakunnallisella tasolla. Vaikutus havaittavissa toiminnan aikana, mutta palautuu nopeasti toiminnan päätyttyä.”

Katsomme, että merkittävä paikallisen tason suojelun heikentyminen tai merkittävää lievempi maakunnallisen tason suojelun heikentyminen tulee tulkita merkittäväksi kielteiseksi muutokseksi. Arvio, että hankkeen kielteiset vaikutukset päättyvät nopeasti palautuen toiminnan päätyttyä, voidaan katsoa kyseenalaiseksi käsiteltäessä hanketta, jossa voimaloiden odotetuksi toimintaiäksi esitetään useita kymmeniä vuosia. Elinympäristöt ja ekologiset yhteydet eivät “palaudu nopeasti” kerran pirstouduttuaan, vaan ekologisen kytkeytyvyyden heikentyminen estää lajien liikkumista tai leviämistä luonnonelinympäristöjen välillä ja voi johtaa lajien kuolleisuuden lisääntymiseen. Jotta kytkeytyvyyttä olisi olemassa eliö- tai kasvilajien osalta, tulee lajin esiintyä alueella, eli alueella tulee olla elinympäristölaikkuja, jotka ovat laadullisesti riittäviä ylläpitämään lajipopulaatioita. Näin ollen elinympäristöjä heikentävät käytännöt eivät kymmeniä vuosia jatkuessaan voi olla tilapäisiksi katsottuja häiriöitä, jotka “palautuvat nopeasti toiminnan päätyttyä”. Kasvillisuuden ja luontotyyppien osalta taas paikallisen lajiston heikennyksen tarkastelu suhteessa suotuisaan suojelutasoon mahdollistaa vaikutusten vähättelyn niin, ettei käytännössä kohtalaisia tai merkittäviä vaikutuksia voida koskaan todeta syntyneen. Pintavesien ja kalaston osalta ei ole perusteltua keskittyä vain kalastuksellisesti merkitykselliseen kalastoon, ja ristiriitaisesti Ei muutoksia -kohdassa esitetään, että muutoksia voisi silti tapahtua, kunhan ne eivät ole “oleellisia” kun taas Vähäinen kielteinen kohdassa todetaan, että muutoksia ei saa tapahtua lainkaan. Kysymyksiä herättää myös, että kohtalaiset muutokset ovat melko lyhytaikaisia ja nopeasti palautuvia, suuret muutokset taas pitkäaikaisia ja hitaasti palautuvia, mutta samalla muutokset ovat yhtäläisesti joko kohtalaisia tai suuria. Kohtalainen kielteinen muutos ei tunnista lainkaan tilannetta, jossa rakentamisen aikaiset vesistöpäästöt aiheuttavat pitkäaikaisen palautumattoman muutoksen alueen vesiluontotyypeissä, lähteiköissä tai noroissa. Kyseenalaista myös on, mikä on “melko lyhytaikainen”? Tällaiset määritelmät tulisikin avata jo suunnitteluvaiheessa selkeästi. Olisi myös tärkeää, että hankkeilla olisi seurantaa, jossa mahdollisia muutoksia todennetaan. Jos muutokset arvioidaan ennakkoon kvalitatiivisesti vähäisiksi, paikallisiksi ja nopeasti palautuviksi, mutta kukaan ei ole arvioimassa käytännön toteutusta ja asettamassa seurantavelvoitteita vesienhallinnan suunnittelulle ja toteutukselle, jäävät luonnonelinympäristöjä heikentävät vaikutukset liian usein näkymättömiin.

YVA-menettelyssä tulisi edistää paikallisten näkemysten huomioimista

Osana YVA-ohjelmaa on järjestetty yleisötilaisuus hankkeesta Sallassa. Vaikka hanke sijoittuu Sallan kuntaan, on sen lähin kylä Kemijärven Tonkopuro. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri esittää, että YVA-selostusvaiheessa olisi asianmukaista järjestää yleisötilaisuus myös Kemijärven puolella paikassa, joka olisi hankkeen lähialueella asuville parhaiten tavoitettavissa.

Alueelliset hydrologiset vaikutukset

Tuulivoiman rakentaminen aiheuttaa sekä tilapäisiä että pysyviä vaikutuksia alueen hydrologisiin olosuhteisiin. Voimaloiden, voimala-alueiden, sähköasemien, sähkönsiirtoreittien sekä tiestön rakentaminen ja perusparantaminen voivat edellyttää laajoja pohjarakennustöitä, ojituksia, maamassojen vaihtoa, kuivatusjärjestelyjä, ojarumpujen asennuksia, teiden leventämistä ja uusien tielinjausten toteuttamista. Näillä toimenpiteillä on vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavaluntaan, ojaverkostojen toimintaan, eroosioherkkyyteen sekä veden laatuun. 

Puhuri Oy:n Portin itäpuolen laajennusalue sijoittuu Suomujärven Kelkkalahden tuntumaan, ja alueen eteläosan poikki virtaa Raakunjoki. Suomujärvi on merkittävän kirkasvetinen ja luonnontilainen vesistö, joka laskee Suomuojan ja Portinjoen kautta Kemijärveen. Lisäksi hankealueella sijaitsee useita pienempiä lampia, jotka purkautuvat joko Portinjokeen tai Raakunjokeen. Suomujärven ekologinen tila on erinomainen, ja Portinjoen sekä Raakunjoen tila on luokiteltu hyväksi. Tuulivoiman ja siihen liittyvän infran rakentaminen aiheuttaa hydrologisia riskejä: valunnan lisääntymistä, ojitus- ja kuivatusjärjestelyjen myötä tapahtuvaa vesitalouden muutosta, sekä eroosiota ja siitä aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kasvua. Tuulivoiman vesistövaikutuksia tulisi tarkastella yhteisvaikutuksina metsätalouden vesistövaikutusten kanssa. Nämä vaikutukset voivat heikentää veden laatua erityisesti pienvesissä, alueen huomionarvoisissa suo- ja vesiluontotyypeissä, ja myös vaarantaa Suomujärven erinomaisen tilan säilymisen.

Hankealueen rakenteiden suunnittelussa ja sijoittamisessa on valuma-aluekohtaisesti otettava huomioon maastonmuotojen vaikutus eroosioalttiuteen ja pintavaluntaan voimalapaikkoja, tielinjauksia, siirtolinjoja, muuntamoita sekä maamassojen läjitysalueita määritettäessä. Lisäksi mahdolliset purkuvaiheen vaikutukset pintavesiin tulee huomioida. Edellä mainitut hydrologiset muutokset on arvioitava ja esitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa erillisenä hulevesien hallintasuunnitelmana, joka sisältää myös ojitus- ja läjityssuunnitelmat sekä arviot maamassojen vaihdon määrästä ja sedimenttipäästöistä.

Rakennus- ja purkuvaiheiden aikainen kiintoainekuormitus muodostaa tunnetun riskin vesiekosysteemeille. Vaikutukset voivat olla lyhytaikaisia ja paikallisia, mutta erityisesti pienissä virtavesissä ne saattavat olla merkittäviä. Ojitusten ja rakenteiden poistamisen vaikutuksia pienvesiin ja niiden eliöstöön ei ole arvioitu riittävässä laajuudessa, eikä vesien perustilan selvittämisestä ole esitetty riittävää tietopohjaa. Mikäli hanke toteutuu, sen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida vesistöhaittojen minimoiminen muun muassa sijoittamalla rakenteet pinnanmuodot ja eroosioherkkyys huomioiden, välttämällä ja minimoimalla maamassojen vaihtoa ja läjitystä, suunnittelemalla maaperään kohdistuvien toimenpiteiden ajoitus huolellisesti, suojaamalla maaperä nopeasti itävällä kasvillisuudella sekä ohjaamalla läjitystä ja valuntaa siten, että eroosioherkkyys vähenee.

Vaikka hankealue on pääosin ojitettua talousmetsää, lisäojitukset ja uusi tiestö voivat muuttaa hydrologista kytkeytyneisyyttä ja lisätä valunnan määrää ja äärevöitymistä. Metsän poistuma lisää osaltaan valunnan vaihtelua. Hankealueen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös alueen kokonaisvedenkierron toimivuus ja vaikutukset valuma-alueilla. Erityisen tärkeää tämä on hankealueella esiintyvien pienvesiympäristöjen ja lähteiden säilymisen turvaamiseksi. Luontoselvityksestä (Liite 9) käy ilmi, että voimalan 5 valuma-alueella on lähdevaikutteisia lajeja sekä erityisiä suo- ja vesiluontotyyppejä. Selvityksessä todetaan aleuen soiden olevan lähes kaikkien ojittamattomia, mutta tästä huolimatta suoluontotyyppirajauksista “melko suuri osa  (…) on silti luonnontilaltaan vähänheikentyneitä metsänhoidon tai alueen läpi kulkevien metsäteiden aiheuttaman kuluneisuuden takia”. Tämä lisää tarvetta suojella erityisten suoluontotyyppien säilymistä, eikä niihin kohdistuvia lisäheikennyksiä voida sallia.

Alueella sijaitsee yhteensä 19 lähteikköä ja 11 puroa, jotka on suojeltu vesilailla. Osa puroista on havumetsävyöhykkeen latvapuroja, osa silmälläpidettäviksi määriteltyjä havumetsävyöhykkeen puroja ja pikkujokia. Alueella esiintyy lisäksi useita suolampia, jotka on valtakunnallisesti määritetty silmälläpidettäviksi.

EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukainen vesimuodostumien tilan heikentämiskielto on unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (ns. Weser-tuomio, C-461/13) mukaan oikeudellisesti sitova velvoite, ei pelkkä tavoite. Tämä tarkoittaa, että hankkeelle ei voida myöntää lupaa, mikäli se yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa johtaa vesimuodostuman tilan heikkenemiseen tai vaarantaa hyvän tilan saavuttamisen, elleivät direktiivin 4 artiklan poikkeusedellytykset täyty. Näin ollen myös Portin laajennus -hankkeen vaikutuksia Suomujärven, Raakunjoen ja muiden hankealueen vesimuodostumien tilaan on arvioitava täsmällisesti ja varovaisuusperiaatetta noudattaen. Vesien hyvän ja erinomaisen tilan turvaaminen edellyttää, että mitään perusteltua tieteellistä epäilyä tilan heikkenemisestä ei jää, sillä muutoin lupaa ei voida myöntää vesipuitedirektiivin ja Weser-tuomion edellytysten mukaisesti.

YVA-ohjelmassa olisi tullut esittää jo tehdyt lintuselvitykset

Laji.fi-palvelun tiedot eivät yksinään anna kattavaa kuvaa hankealueen linnustosta, vaan niiden rinnalle on välttämätöntä toteuttaa perusteelliset pesimälinnustoselvitykset ja erityisesti päiväpetolintujen selvitykset. Hankealueelta on olemassa vuoden 2015 pesimälinnustoselvitys (FCG Suunnittelu ja tekniikka Oy), jonka mukaan alueella havaittiin yhteensä 82 lintulajia, joista 60 lajia arvioitiin varmasti tai todennäköisesti pesiväksi. Lisäksi selvityksessä todettiin alueella tai sen välittömässä lähiympäristössä 36 suojelullisesti arvokasta lajia. Keväällä 2023 alueella on tehty pöllöselvitys ja kanalintujen reviiriselvitys, joissa havaittiin muun muassa helmipöllö ja huuhkaja sekä metso, teeri ja riekko. Samana vuonna on toteutettu myös muutonseuranta ja pesimälinnustoselvitys, joiden tarkemmat tulokset on luvattu esittää vasta YVA-selostuksessa. 

Moitimme, että YVA-ohjelmassa ei ole liitteinä toimitettu jo valmistuneita linnustoselvityksiä. Lisäksi vuoden 2015 pesimälinnustoselvitystä ei ole toimitettu ohjelman liitteeksi, vaikka se sisältää merkityksellistä vertailutietoa alueen linnustosta. 

On poikkeuksellista ja ongelmallista, että näitä jo tehtyjä selvityksiä ei ole liitetty ympäristövaikutusten arviointiohjelmaan. Tämä rajoittaa osallisten mahdollisuuksia perehtyä hankkeen linnustovaikutuksiin ja kaventaa siten osallistumisoikeutta. Ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä keskeisenä lähtökohtana on, että osallisilla on perustuslain 20 §:n ja YVA-lain (252/2017) 1 ja 2 §:n mukainen oikeus saada tietoa ympäristöä koskevista hankkeista ja osallistua niiden käsittelyyn riittävän varhaisessa vaiheessa. Osallistumisoikeus edellyttää, että hankkeen vaikutusten arviointiin liittyvät olennaiset selvitykset ovat julkisesti nähtävillä ja kaikkien saatavilla. Osallistumismahdollisuuksia kaventaa, kun keskeisiä tietoja on siirretty julkistettavaksi myöhempään vaiheeseen. Tämä vie mahdollisuuden arvioida selvitysten paikkansapitävyyttä ja esittää niihin täydennyksiä. Tämä herättää myös perustellun kysymyksen siitä, onko tietojen poisjättö ollut tahallista ja tarkoituksellista.

Lintuselvitykset toteutettava vähintään kahdella maastokaudella

BirdLife Suomen mukaan tuulivoima tulisi sijoittaa linnustollisesti vähäarvoisille alueille, ja suojavyöhykkeet on määriteltävä erityisesti muuttoreittien, pesimäalueiden ja levähdysalueiden läheisyyteen. Linnustovaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä myös törmäysriskit, elinympäristöjen häiriöt ja vaikutukset pesintään. Nykyisessä YVA-ohjelmassa näitä ei ole arvioitu tarpeellisella tarkkuudella. 

Esitetyt luontoselvitykset linnuston osalta on tehty vain yhden maastokauden aikana. Olisi kuitenkin suositeltavaa tehdä linnuston seurannat kahtena kautena, jotta niiden taso olisi tilastollisesti riittävämpi. Esitetyt työmäärät linnustonseurantaan ovat vähäisiä ottaen huomioon alueen laajuuden. Laajennusosan kohdalla linnustonseurantaa on tehty vain suunnitelluilla myllyalueilla ja sekin vain kahtena päivänä 24.-25.6.2023. Ajankohta on jo myöhäinen monen lintulajin havaitsemisen suhteen. 

Lisäksi esitämme seuraavat salassapidettävää lajitietoa sisältävät huomiot linnustonseurantaa koskien:

(poistettu salassapidettävää lajitietoa)

1. Pesimälinnustoselvitykset on tehty myllyalueiden välittömässä läheisyydessä ja arvokkaimmilla biotoopeilla ja kohteilla yhden laskentakierroksen kartoituksena. Näin laajassa hankkeessa tulisi pesimälinnusto selvittää paremmin huomioiden lintulajien pesinnän eriaikaisuus. Lajikato on todellinen ja sen takia seurantaan on keskitettävä enemmän voimavaroja etenkin hankkeissa, joissa vaarannetaan lintulajien pesimäpaikkoja tai aiheutetaan haittaa niiden elinympäristöille.
2. Päiväpetolintuselvityksen määrä 5 päivää on liian vähäinen. Tuulivoimarakentaminen aiheuttaa eniten haittaa juuri petolinnuille. Tämä vuosi on huono heikon pikkunisäkäskannan takia ja se varmaan näkyy myös tuloksissa.
3. Kanalintuselvityksen työmäärää pidämme myös alhaisena näin laajassa hankkeessa.
4. Linnustoselvitykset tulisi ajoittaa useammalle vuodelle, jotta havainnoinnin ja seurannan laatu olisi mahdollisimman luotettavaa. Monen lintulajin kannat vaihtelevat ravintotilanteen mukaan (käpylinnut, petolinnut).
5. Vaikka hankealueella ei ole virallisia suojelualueita, siellä on kohteita, joissa pesii useita vaarantuneita ja silmälläpidettäviä lajeja. Tällainen alue on jo kertaalleen mainittu Tiironrimmit.
6. (poistettu lajitietoa)

Yhteisvaikutusten arviointi erityisen tärkeää

Ympäristövaikutusten arvioinnin tulee noudattaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) vaatimuksia ja EU:n luonto- ja lintudirektiivien periaatteita. Natura 2000 -alueiden suojelun osalta on sovellettava varovaisuusperiaatetta ja arvioitava vaikutukset kokonaisuutena suhteessa muiden alueelle suunniteltujen hankkeiden yhteisvaikutuksiin ja huomioiden myös jo alueella toteutuneen maankäytön, kuten metsätalouden ja metsäteiden, vaikutukset.

Yhteenveto

Vaadimme, että ensisijaisesti Portin laajennusta ei tulisi toteuttaa, sillä se on ristiriidassa sekä alueidenkäyttölain tavoitteiden että maakuntakaavan kanssa ja vaarantaa ekologisen yhteyden. Alueelle sijoittuu lisäksi erityisesti suojeltavia lajeja, joiden elinympäristöjä hanke kaventaisi ja pirstoisi. Toissijaisesti vaadimme, että Portin laajennuksen itäosa tulisi jättää toteuttamatta kokonaan maakuntakaavassa osoitetun ekologisen yhteyden ja alueella esiintyvien vaarantuneiden, silmälläpidettävien ja uhanalaisten lajien turvaamiseksi. Lisäksi länsiosassa tulee kiinnittää suunnittelussa erityistä huomiota lettonevarämeiden, ruohokorpien, aitokorpien, lettorämeiden, luhtalettojen, lähteiköiden, norojen, koivuluhtien, metsäkortekorpien, lettonevojen, Lehtovaaran länsirinteen lehdon sekä Portinmutkan pohjoispuolen ja koillispuolen puronvarsilehtojen luontoarvojen turvaamiseksi.

Jos kaikesta huolimatta laajennushankkeen edistämistä jatketaan, vaadimme, että YVA-selostusvaiheessa esitetään tarkat suunnitelmat hydrologisten vaikutusten hallintaan, vesistö- ja linnustovaikutusten ehkäisyyn ja yhteisvaikutusten arviointiin. Lintuselvityksiä tulisi laajentaa esittämämme mukaisesti useammalle maastokaudelle huolehtien siitä, että selvitysten toteuttajalla on riittävä ammattitaito ja kyky arvioida selvitysten ajankohta suhteutuen paikallisiin maasto- ja sääolosuhteisiin ja niiden vaikutuksiin seurattavaan lajistoon. 

SLL Lapin ja Lapin lintutieteellisen yhdistyksen näkemys on, että Portin laajennuksen tuulivoimahanke yhdessä alueelle kohdistuvan metsätalouden kanssa lisäisi elinympäristöjen pirstoutumista ja heikentää luonnon monimuotoisuutta. Hanke ei ole hyväksyttävä suunnitellussa laajuudessaan. 

27.8.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry

Lapin lintutieteellinen yhdistys ry