Mielipide Sakatin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistosta
–

MIELIPIDE LAPIN LIITON 1.9.2025 KUULUTUKSEEN SAKATIN KAIVOSHANKKEEN VAIHEMAAKUNTAKAAVAN VALMISTELUAINEISTOSTA JA SEN TAUSTA-AINEISTOSTA
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry kiittää mahdollisuudesta lausua Sakatin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan valmisteluaineistosta.
Yleistä
Sakatin kaivoshanke sijoittuu Viiankiaavan Natura 2000 -alueelle (FI1301706). Viiankiaapa on sekä SCI- että SPA-alue, osa kansallista soidensuojeluohjelmaa sekä luonnonsuojelualuetta. Alueen suojeluperusteina ovat useat luontodirektiivin (92/43/ETY) liitteen I luontotyypit ja liitteen II lajit sekä lintudirektiivin (2009/147/EY) liitteen I linnut. Maakuntakaavan osoittama kaivosalue ulottuu Natura-alueen alle, mikä on ristiriidassa luonnonsuojelulain (9/2023) 35 §:n kanssa. Sen mukaan alueidenkäytössä on kielletty toimenpiteet, jotka merkittävästi heikentävät Natura 2000 -alueen suojelun perusteita.
Natura-arvioinnit ja viranomaislausunnot
Hankkeen Natura-arvioinnissa (Sakatin kaivoshankkeen Natura-arviointi, WSP Finland Oy 28.2.2025) todetaan, että merkittäviä haitallisia vaikutuksia Natura-arvoihin ei voida sulkea pois erityisesti pohjavesivaikutusten, pölyn, melun ja tärinän vuoksi.
Lapin ELY-keskus on Natura-arvioinnin päivityksestä antamassaan lausunnossa todennut, että arviointien perusteella merkittäviä haitallisia vaikutuksia ei voida sulkea pois ja että hanke vaarantaa Viiankiaavan Natura 2000 -alueen suojeluperusteena olevien luontotyyppien ja lajien säilymisen. Lausunnossa korostetaan, että erityisesti hydrologisiin vaikutuksiin liittyy huomattavaa epävarmuutta eikä Natura-arviointi osoita luotettavasti, että hanke olisi luonnonsuojelulain 35 §:n mukainen. Metsähallitus on omassa lausunnossaan korostanut hydrologisiin vaikutuksiin liittyvää merkittävää epävarmuutta ja todennut, että kaivostoiminta vaarantaisi suojeluarvot. EU-tuomioistuimen vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan (esimerkiksi C-127/02, Waddenzee) suunnitelmaa ei voida hyväksyä, jos on olemassa tieteellisesti perusteltu epäily merkittävistä haitallisista vaikutuksista Natura-arvoihin.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri moittii Natura-arvioinnin linnustoselvitysliitteen ja Taustatiedot Natura-arvioinnissa käytettävästä tietoaineistosta, FFH-VP-Info, Saksa -liitteen salaamista. Katsomme käytännön kaventavan osallistumisoikeutta.
Suojeluperusteet ja herkkyys
Viiankiaavan Natura-alueella esiintyvät luontotyypit, kuten aapasuot, lähteet, huurresammallähteet, letot ja humuspitoiset järvet, ovat riippuvaisia pohjaveden korkeudesta ja laadusta. Liitteen 14 taulukoiden mukaan pohjaveden alenema ulottuisi laajoille alueille Natura-alueella. Luontodirektiivin liitteen II lajeista lettorikko (Saxifraga hirculus) esiintyy alueella kymmenien tuhansien yksilöiden muodostamina esiintyminä. Laji on erityisen altis hydrologisille muutoksille. Linnustoa koskevassa selvityksessä (Liite 11) on osoitettu, että Natura-alueella pesii useita EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja, kuten metsähanhi, jänkäsirriäinen ja pohjansirkku. Nämä lajit ovat herkkiä melulle, valaistukselle ja pölylle.
Epävarmuustekijät ja lieventämistoimien riittämättömyys
Hankkeen arvioinneissa esiintyy huomattavia epävarmuuksia, jotka koskevat muun muassa pohjaveden käyttäytymistä, pölylaskeuman laajuutta ja melun sekä tärinän vaikutuksia. Tämä on todettu muun muassa Liitteessä 7 (Pohjaveden aleneman kehittyminen) ja Liitteessä 14 (Vaikutukset luontotyyppeihin ja liitteen II lajeihin). Natura-suojelun näkökulmasta epävarmuus merkitsee, että heikentämisvaikutuksia ei voida poissulkea. Myös hankkeen tulppaus- ja vuotovesijärjestelyihin liittyvissä selvityksissä (Liite 12: Selvitys tulppaushankkeen vaikutuksista Viiankiaavan Natura 2000 -alueeseen; Liite 4: Vuotovesien hallinta ja tuentasuunnitelma) todetaan, etteivät tekniset ratkaisut poista hydrologisiin vaikutuksiin liittyvää epävarmuutta.
Maakuntakaavan sisältövaatimukset
Alueidenkäyttölain (AKL 739/2023) mukaan maakuntakaavan on turvattava valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, joihin kuuluu luonnon monimuotoisuuden säilyminen (8 § ja 25 §). Sakatin vaihemaakuntakaava ei täytä tätä vaatimusta, koska se osoittaa kaivosalueen Natura 2000 -alueelle ja sen alapuolelle.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulee ottaa huomioon vaihemaakuntakaavaa tehdessä alueidenkäyttölain 25 ja 28 §:n osoittamalla tavalla. Tavoitteiden pelkkä huomioon ottaminen ei kuitenkaan riitä, sillä lain 24.2 §:n mukaan huomioon ottaminen on tehtävä siten, että edistetään valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista.
Kaava, joka ei edistä, vaan haittaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteuttamista, on alueidenkäyttölain 24 §:n vastainen.
Sakatin kaivoshankkeen vaihemaakuntakaavan kaavaselostuksessa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottaminen on tehty erittäin puutteellisesti (ks. luku 9). Selostuksesta ei käy myöskään ilmi, miten kaavan vaikutukset valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin on arvioitu (ks. AKL 29 a §).
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tehtävä on muun muassa edistää luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä, edistää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä, huolehtia virkistyskäyttöön soveltuvien alueiden riittävyydestä sekä viheralueverkoston jatkuvuudesta sekä sijoittaa suuronnettomuusvaaraa aiheuttavat laitokset riittävän etäälle asuinalueista, yleisten toimintojen alueista ja luonnon kannalta herkistä alueista.
Vaihemaakuntakaavan selostuksessa näiden tavoitteiden toteutumisen arviointi on puutteellinen. Pelkästään hankkeen toteutuksen yleisluontoinen kuvailu ei osoita sitä, että hanke ei olisi ristiriidassa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden edistämisen kanssa. Selostuksen arvioinnissa on tuotava selkeästi esille, että kaava on ristiriidassa joidenkin valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kannalta.
Esimerkiksi hanke sijoittuu luonnon kannalta herkälle alueelle, joka on hyvin ilmeisellä tavalla valtakunnallisen alueidenkäyttötavoitteen vastaista. Kaivoksen sijoittuminen ei vaihdu tavoitteen mukaiseksi toteamalla, että: “kaivoshankkeen ympäristövaikutukset (mm. melu, tärinä ja vaikutukset ilmanlaatuun) on tutkittu ja arvioitu ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä (YVA). Vaikutusten ehkäiseminen on huomioitu kaavamääräyksissä”.
Luonnonsuojeluohjelmat
Luonnonsuojeluohjelmien tulee olla ohjeena kaavaa laadittaessa (AKL 28.2 §). Viiankiaapa kuuluu soidensuojelun perusohjelmaan. Suo on suojeltu soidensuojelulailla (851/1988) ja alueella sallituista ja kielletyistä toimenpiteistä säädetään soidensuojeluasetuksessa (852/1988). Soidensuojeluasetuksen 1 §:n mukaan soidensuojelualueella on kielletty: 1) ojitus, maa-ainesten ottaminen sekä maa- ja kallioperän vahingoittaminen; 2) rakennusten, teiden ja rakennelmien rakentaminen; 3) turvemailla olevan puuston hakkaaminen; 4) luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten tappaminen, pyydystäminen ja hätyyttäminen sekä selkärangattomien eläinten pyydystäminen ja kerääminen jäljempänä säädettävin poikkeuksin; sekä 5) muut toimenpiteet, jotka saattavat muuttaa suoalueen luonnonmukaista vesitasapainoa. Vaihemaakuntakaavan luonnoksessa ei ole esitetty, miten Viiankiaavan soidensuojeluohjelma on toiminut ohjeena kaavaa laadittaessa, sillä kaava on tällä hetkellä ristiriidassa luonnonsuojeluohjelman toteuttamisen kanssa sekä vastoin soidensuojeluasetuksen 1 §:ää (ks AKL 29 a §).
Ristiriidan suoraan toteaminen on kuitenkin jätetty pois kaavan selostuksesta. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piirin näkemyksen mukaan olisi tärkeää osoittaa objektiivisesti kaavan vaikutukset, eikä jättää vaikutuksia lukijan tulkinnan varaan. Nyt kaavan ristiriita luonnonsuojeluohjelman kanssa ilmenee kaavaselostuksessa todetusta, jonka mukaan “ennen vaihemaakuntakaavan hyväksymistä tulee hakea valtioneuvostolta soidensuojeluasetuksen muuttamista, ja vaihemaakuntakaava voidaan hyväksyä vasta asetusmuutoksen jälkeen”.
Edellä mainitusta toteamuksesta voidaan havaita, että luonnonsuojeluohjelmaa ei ole edes pyritty käyttämään ohjeena kaavaa laadittaessa. Kaavaa on valmisteltu siten, että se toteutuessaan olisi lainvastainen, jolloin toteutuakseen se vaatisi siten soidensuojelulain ja/tai soidensuojeluasetuksen muuttamista tai jopa alueidenkäyttölain muuttamista.
Natura-poikkeusmenettely
Lapin liitto aikoo esittää Natura-suojelusta poikkeamista kaavan hyväksymiseksi, mikä edellyttää erittäin tärkeän yleisen edun kannalta pakottavia syitä, mukaan lukien sosiaaliset ja taloudelliset syyt, sekä vaihtoehdottomuuden osoittamista (LSL 39.2 §). Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että Sakatin vaihemaakuntakaavan osalta edellytykset poikkeamiselle eivät täyty.
Kaivoksella olisi merkittävä haittavaikutus Kitisen vesistöön
Kitinen on voimalaitoksilla suljettu joki, josta ELY-keskus on todennut (PSHaO 895/2025; 19.6.2025), että joki on pilattu ja on huonossa tilassa niin hydrologialtaan kuin morfologialtaan. Selostuksessa ei ole arvioitu kaavan vaikutuksia Kitiseen. Kitisen vedenlaatu on hyvä verrattuna metsätalouden pilaamiin vesiin. Kitisen kemiallinen tila on huono, eikä se kestä uusia kemikaalipäästöjä. Selostuksessa ei ole esitetty vaikutuksista veden laatuun (fysikaalis-kemiallinen), pohjaeläimiin, piileviin, vesikasvillisuuteen tai kaloihin, jotka ovat vesienhoidon luokittelun osatekijöitä, joiden heikentäminen on maassamme ja EU:n alueella kielletty.
Sakatin YVA-täydennyksen vesistömallinnukset on tehty 2020. Tällöinkin oli jo selvää että kemiallinen tila on huono, pohjaeläinten tila on huono. Vesikasvillisuutta ei tutkittu, mikä on vesipuitedirektiivin vastaista. Huomattavaa on, että Euroopan Unionin vesienhoidon perusperiaatteena on “yksi ylittyy – kaikki ylittyvät” -periaate (one-out-all-out principle, ks. C‑461/13 kohta 59), jossa heikoimmassa tilassa oleva vesimuodostelman osa-arvo tai sen osa määrittelee koko vesimuodostelman tilan. Heikoimpia tässä tapauksessa ovat hydrologia- huono, morfologia-huono ja pohjaeläimistö-huono sekä vesikasvillisuus-huono. Kitisen ekologinen tila on siis huono, ja hankkeen osalta tulee verrata etenkin pohjaeläimistöä ja piilevästöä eli kuinka hanke vaikuttaa niihin ja voidaanko parantavia toimia tehdä, vai estääkö kaivoshanke korjaavien toimien käytön seuraavalla vesienhoitokaudella. Joka tapauksessa korjaavia toimia tarvitaan, koska joen saavutettavissa oleva potentiaali on korkeintaan tyydyttävä-välttävä.
YVA:ssa ei arvioitu riittävällä tasolla hankkeen vaikutuksia hydrologiaan tai morfologiaan. Tältä osinkin kaavan selostus on alueidenkäyttölain 28§ vastainen. Lain kohta 2) ekologisen kestävyyden edellytykset, ratkaistaan vesienhoidolla ja pitämällä huoli osatekijöiden hyvästä tilasta – näin huolehditaan vesienhoidon vaikuttavuudesta direktiivien mukaisesti.
Yhteenveto
Sakatin kaivosaluetta ei voida osoittaa vaihemaakuntakaavassa Viiankiaavan Natura 2000 -alueen alapuolelle, koska luonnonsuojelulain 35 § ja EU:n luonto- ja lintudirektiivit estävät Natura-arvojen heikentämisen. Epävarmuudet hydrologiassa ja yhteisvaikutuksissa tekevät mahdottomaksi osoittaa, ettei Natura-arvoille aiheutuisi merkittävää haittaa. Kaavaehdotus on näin ollen lainvastainen ja tulee hylätä valmisteluaineiston mukaisessa muodossaan.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että Sakatin vaihemaakuntakaavaa ei voida hyväksyä valmisteluaineiston mukaisessa muodossa. Kaivosaluevaraus Natura 2000 -alueen alapuolella on poistettava kaavasta.
Selvitysten ja vaikutusten arvioinnin perusteella on osoitettavissa, että vaihemaakuntakaava kaivosaluerajaus ei ole asianmukaisesti sovitettavissa yhteen luonnonarvojen vaalimiseen liittyvien alueidenkäyttötavoitteiden ja kaavan sisältövaatimusten kanssa (AKL 28 §).
Vaihemaakuntakaavan vaikutusten sekä valittujen ratkaisujen perusteiden arvioimiseksi esitettävät tiedot ovat puutteelliset.
Rovaniemellä 1.10.2025
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry