Mielipide Rajalan tuulivoimahankkeesta (Sodankylä): YVA-ohjelma ja osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Lausunnot

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Lapin lintutieteellinen yhdistys lausuivat yhteistyössä Rajalan tuulivoimahankkeesta. Hankealuetta kaavoitetaan ulkoilureittien, metsälakikohteiden ja luonnonsuojelulain suojaamien serpentiiniluontotyyppien päälle. Linnustoselvitysten tekotapaa on kuvattu vain yleisluontoisesti.

Rajalan tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiohjelma, Sodankylä, Lapin ELY-keskus & osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelma, Sodankylän kunta

MIELIPIDE ELY-KESKUKSEN 10.9.2025 KUULUTUKSEEN LAPELY/2261/2018

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri (SLL Lappi) ja Lapin lintutieteellinen yhdistys kiittävät mahdollisuudesta lausua asiassa Rajalan tuulivoimahanke, ympäristövaikutusten arviointiohjelma.

Yleistä

Tuulialfa Oy suunnittelee kuuden tuulivoimalan rakentamista Sodankylän kuntaan Rajalanvaaralle, noin 28 kilometrin päähän Sodankylän keskustasta luoteeseen ja noin kahden kilometrin etäisyydelle Rajalan kylästä. Tuulivoimaloiden kokonaiskorkeus olisi enintään 265 metriä ja yksikköteho 6–10 MW, yhteisteho enintään 60 MW. Sähkönsiirto toteutettaisiin maakaapeleilla ja liitynnällä Vajukoski–Sirkka 110 kV voimajohtoon. YVA-menettelyssä tarkastellaan myös sähköaseman ja energiavaraston rakentamista. Hankealueen läheisyydessä sijaitsee Kaarestunturin päiväretkikohde, jota Sodankylän kunta kuvailee “erämaiseksi tunturialueeksi”. Hankealueen poikki kulkee Rajala-Poksaselän moottorikelkkaura, vaellusreitti ja alueella sijaitsee myös virkistyskäytön rakenteita ja ulkoilureittejä: Sokkapetäjävaaran kota, Sokkapetäjävaaran laavu, sekä Tunturireitti. Kaarestunturin ulkoilureitti sijaitsee 7 km etäisyydellä.

Hankevaihtoehto VE0 tarkoittaa, että hanketta ei toteuteta. Vaihtoehto VE1 sisältää kuuden voimalan rakentamisen sekä sähkönsiirron alavaihtoehdot (VE1A, VE1B ja VE1C).

Hankealue ristiriidassa maakuntakaavan ja alueidenkäyttölain kanssa, sekä Lapin aurinko- ja tuulivoimaselvityksen kanssa

Rajalan aluetta ei ole osoitettu Lapin maakuntakaavassa tuulivoimatuotantoon. Kaavallinen lähtökohta on siten hankkeen toteuttamisen kannalta ongelmallinen. Alueidenkäyttölain (719/1999) mukaan suunnittelussa tulee turvata luonnon monimuotoisuus ja ekologisten yhteyksien jatkuvuus. Katsomme, että hankealueen sijainti voi olla ristiriidassa maakuntakaavan ja alueidenkäyttölain tavoitteiden kanssa.

Hankealue on sijoitettu Lapin aurinko- ja tuulivoimaselvityksessä Rajalan tuulivoimapuisto sijoittuu pääosin puskurianalyysin mukaiselle Ei-analyysialueelle, eikä Rajalan tuulivoimapuistoa ole selvityksessä tunnistettu tuulivoimapotentiaaliseksi alueeksi.

Alueelliset hydrologiset vaikutukset

Tuulivoiman rakentaminen aiheuttaa sekä tilapäisiä että pysyviä vaikutuksia alueen hydrologisiin olosuhteisiin. Voimaloiden, voimala-alueiden, sähköasemien, sähkönsiirtoreittien sekä tiestön rakentaminen ja perusparantaminen voivat edellyttää laajoja pohjarakennustöitä, ojituksia, maamassojen vaihtoa, kuivatusjärjestelyjä, ojarumpujen asennuksia, teiden leventämistä ja uusien tielinjausten toteuttamista. Näillä toimenpiteillä on vaikutuksia alueen pinta- ja pohjavaluntaan, ojaverkostojen toimintaan, eroosioherkkyyteen sekä veden laatuun. 

Tuulivoiman ja siihen liittyvän infran rakentaminen aiheuttaa hydrologisia riskejä: valunnan lisääntymistä, ojitus- ja kuivatusjärjestelyjen myötä tapahtuvaa vesitalouden muutosta, sekä eroosiota ja siitä aiheutuvaa kiintoaine- ja ravinnekuormituksen kasvua. Tuulivoiman vesistövaikutuksia tulisi tarkastella yhteisvaikutuksina metsätalouden vesistövaikutusten kanssa. Nämä vaikutukset voivat heikentää veden laatua erityisesti pienvesissä.

Hankealueen rakenteiden suunnittelussa ja sijoittamisessa on valuma-aluekohtaisesti otettava huomioon maastonmuotojen vaikutus eroosioalttiuteen ja pintavaluntaan voimalapaikkoja, tielinjauksia, siirtolinjoja, muuntamoita sekä maamassojen läjitysalueita määritettäessä. Lisäksi mahdolliset purkuvaiheen vaikutukset pintavesiin tulee huomioida. Edellä mainitut hydrologiset muutokset on arvioitava ja esitettävä ympäristövaikutusten arviointiselostuksessa erillisenä hulevesien hallintasuunnitelmana, joka sisältää myös ojitus- ja läjityssuunnitelmat sekä arviot maamassojen vaihdon määrästä ja sedimenttipäästöistä.

Rakennus- ja purkuvaiheiden aikainen kiintoainekuormitus muodostaa tunnetun riskin vesiekosysteemeille. Vaikutukset voivat olla lyhytaikaisia ja paikallisia, mutta erityisesti pienissä virtavesissä ne saattavat olla merkittäviä. Ojitusten ja rakenteiden poistamisen vaikutuksia pienvesiin ja niiden eliöstöön ei ole arvioitu riittävässä laajuudessa, eikä vesien perustilan selvittämisestä ole esitetty riittävää tietopohjaa. Mikäli hanke toteutuu, sen suunnittelussa ja toteutuksessa tulee huomioida vesistöhaittojen minimoiminen muun muassa sijoittamalla rakenteet pinnanmuodot ja eroosioherkkyys huomioiden, välttämällä ja minimoimalla maamassojen vaihtoa ja läjitystä, suunnittelemalla maaperään kohdistuvien toimenpiteiden ajoitus huolellisesti, suojaamalla maaperä nopeasti itävällä paikallisesti esiintyvällä kasvillisuudella sekä ohjaamalla läjitystä ja valuntaa siten, että eroosioherkkyys vähenee.

Hankealueen suoalueet ovat suurimmaksi osaksi ojittamattomia. Mahdolliset ojitukset ja uusi tiestö voivat muuttaa hydrologista kytkeytyneisyyttä ja lisätä valunnan määrää ja äärevöitymistä. Metsän poistuma lisää osaltaan valunnan vaihtelua. Hankealueen suunnittelussa tulisi ottaa huomioon myös alueen kokonaisvedenkierron toimivuus ja vaikutukset valuma-alueilla. 

EU:n vesipuitedirektiivin (2000/60/EY) mukainen vesimuodostumien tilan heikentämiskielto on unionin tuomioistuimen oikeuskäytännön (ns. Weser-tuomio, C-461/13) mukaan oikeudellisesti sitova velvoite, ei pelkkä tavoite. Tämä tarkoittaa, että hankkeelle ei voida myöntää lupaa, mikäli se yksin tai yhdessä muiden hankkeiden kanssa johtaa vesimuodostuman tilan heikkenemiseen tai vaarantaa hyvän tilan saavuttamisen, elleivät direktiivin 4 artiklan poikkeusedellytykset täyty. Näin ollen myös Rajalan hankkeen vaikutuksia on arvioitava täsmällisesti ja varovaisuusperiaatetta noudattaen. Vesien hyvän ja erinomaisen tilan turvaaminen edellyttää, että mitään perusteltua tieteellistä epäilyä tilan heikkenemisestä ei jää, sillä muutoin lupaa ei voida myöntää vesipuitedirektiivin ja Weser-tuomion edellytysten mukaisesti.

Linnustovaikutukset

YVA-ohjelmassa linnuston seurantamenetelmät on esitetty pinnallisella tasolla ilman selkeää menetelmäkuvausta toteutuksesta, mikä vaikeuttaa sen arviointia. Edellytämme, että linnustoselvitykset toteutetaan Suomessa vakiintuneilla menetelmillä, eli linja- ja pistelaskennoilla. Lisäksi petolintujen reviirien ja pesien selvittämiseen tulee käyttää lentotarkkailun ohella äänitallentimia ja suurten petolintujen pesien kartoittamiseen myös helikopterimenetelmää. Ruotsissa käytännöstä on saatu hyviä kokemuksia.

Linnustovaikutusten arvioinnin nykyinen tietopohja on riittämätön. Selvitykset tulee toteuttaa vähintään kahden maastokauden aikana, jotta tulokset ovat luotettavia. Erityisesti petolintujen osalta on tärkeää varmistaa, ettei hanke vaaranna reviirien säilyvyyttä. Lintuselvitysten toteuttajalla tulee olla riittävä ammattitaito ja kyky arvioida selvitysten ajankohta suhteutuen paikallisiin maasto- ja sääolosuhteisiin ja niiden vaikutuksiin seurattavaan lajistoon. 

BirdLife Suomen mukaan tuulivoima tulisi sijoittaa linnustollisesti vähäarvoisille alueille, ja suojavyöhykkeet on määriteltävä erityisesti muuttoreittien, pesimäalueiden ja levähdysalueiden läheisyyteen. Linnustovaikutusten arvioinnissa tulee käsitellä myös törmäysriskit, elinympäristöjen häiriöt ja vaikutukset pesintään. Nykyisessä YVA-ohjelmassa näitä ei ole arvioitu tarpeellisella tarkkuudella. 

Yhteisvaikutusten arviointi erityisen tärkeää

Ympäristövaikutusten arvioinnin tulee noudattaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) vaatimuksia ja EU:n luonto- ja lintudirektiivien periaatteita. Natura 2000 -alueiden suojelun osalta on sovellettava varovaisuusperiaatetta ja arvioitava vaikutukset kokonaisuutena suhteessa muiden alueelle suunniteltujen hankkeiden yhteisvaikutuksiin ja huomioiden myös jo alueella toteutuneen maankäytön, kuten metsätalouden ja metsäteiden, vaikutukset.

Yhteenveto YVA-ohjelmasta

SLL Lapin näkemyksen mukaan Rajalan tuulivoimahanke voi aiheuttaa vanhan metsän tuhoa ja luonnon elinympäristöjen heikentymistä. Hanke heikentäisi paikallisesti virkistyskäytön mahdollisuuksia ja aiheuttaisi maisemallisia heikennyksiä myös maakunnallisesti arvokkaaseen Rajalan kylän kulttuuriympäristöön. Hankealueella sijaitsee LSL suojaamia kohteita sekä metsälakikohteita, vanhan metsän alueita, ja alueelta ja sen läheisyydestä on useita erityisiä lajihavaintoja. Alue heikentäisi ympäristön erämaista luonnetta ja voisi vaikuttaa myös Pomokairan Natura-alueeseen. Hanke on ristiriidassa maakuntakaavan kanssa, aiheuttaa merkittäviä hydrologisia riskejä ja perustuu linnustovaikutusten osalta puutteelliseen tietopohjaan. Tuulivoiman edistämisessä tulisi huomioida puhtaan siirtymän hankkeiden DNSH-periaate (Do No Significant Harm): uusiutuvan energian rakentamista ei tule edistää, jos se kiihdyttää luontokatoa.

Mikäli hanketta kuitenkin edistetään, edellytämme että YVA-selostukseen sisällytetään:

  • yksityiskohtainen hulevesien hallintasuunnitelma,
  • kattavat ja monivuotiset linnustoselvitykset edellä kuvatuin menetelmin,
  • yhteisvaikutusten arviointi suhteessa muuhun maankäyttöön, huomioiden virkistyskäyttö
  • suunnitelma alueen luonnon monimuotoisuutta edistävistä toimenpiteistä

LAUSUNTO SODANKYLÄN KUNNAN 3.9.2025 KUULUTUKSEEN

Hankkeen kaavaluonnos ei huomioi luonnonsuojelullisia arvoja 

Alueidenkäyttölain 5§ edellyttää, että alueidenkäytön suunnittelun tavoitteena on vuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riittävään vaikutusten arviointiin perustuen edistää mm. “luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä”. Tämän tulisi olla myös kaavoituksessa tunnistettu lähtökohta hankkeen suunnittelulle. Valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tulisi tunnistaa erityisesti myös “Elinvoimainen luonto- ja kulttuuriympäristö”. OAS ei esitä, miten huomioidaan maisemallisia kulttuurivaikutuksia Kaarestunturin ulkoilureittiin ja paikalliseen ulkoilureittiin, sekä Rajalan kylän maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön.

Kaava-alueen pohjois- ja länsipuolelle sijoittuu luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:ssä tarkoitettuja tiukasti suojeltuja luontotyyppejä: serpentiinikallioita, -kivikoita ja -soraikkoja. Lain mukaan näiden luontotyyppien hävittäminen ja heikentäminen on kielletty, ellei alueelle ole poikkeuslupaa, jonka myöntämisen edellytykset ovat erittäin tiukat. Tämä tarkoittaa, että kyseiset alueet on rajattava tuulivoimarakentamisen ja kaavoituksen ulkopuolelle, ja niiden säilyminen on turvattava myös riittävillä suojavyöhykkeillä sekä varmistaen, että niiden hydrologiseen tilaan ei kohdistu hankkeen aiheuttamaa heikennystä.

Kaava-alueen pohjois-, koillis- ja kaakkoispuolelle sijoittuu metsälain (1093/1996) 10 §:n mukaisia metsäluonnon erityisen tärkeitä elinympäristöjä. Kaava-alueella on myös Kelujärvi–Rajalan osayleiskaavan mukaisia SL-merkintöjä sekä muita luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaita alueita. Lisäksi kaava-alueen lounaisnurkan läheisyyteen sijoittuu Pikku-Välimaan pohjavesialue (12758270, muu pohjavesialue), jonka veden määrää ja laatua ei saa vaarantaa. Näiden alueiden säilyminen tulee varmistaa suojavyöhykkein sekä vesiensuojelutoimenpitein.

Lisäksi kaava-aineiston mukaan “peruskartta-aineistossa on merkitty kaava-alueen koillispuolelle neljä lähdettä, joista kaksi sijoittuu kaava-alueen sisäpuolelle”. Huomautamme, että Lapissa lähteitä ei ole kattavasti merkitty karttaan ja lähteiden huomiointi edellyttää riittävää maastokartoitusta. Lähteet ovat vesilain (587/2011) 2 luvun 11 §:n mukaisia vesiluonnon suojelutyyppejä, joiden luonnontilan vaarantaminen on kielletty ja joiden muuttaminen on luvanvaraista. Tämä tarkoittaa, että hankkeessa on jo lähtökohtaisesti riski kohdistua lain suojaamiin luontotyyppeihin ja elinympäristöihin.

OAS:ssa ei ole riittävästi esitetty, miten kaavoituksessa tullaan huomioimaan luonnonsuojelulain, metsälain ja vesilain mukaiset rajoitteet. Kaavoitus voidaan katsoa lainvastaiseksi, jos se johtaa luontotyyppien tai suojeltujen kohteiden heikentämiseen. Kaavaprosessia on täydennettävä siten, että kaikki nämä kohteet rajataan rakentamisen ulkopuolelle ja niille turvataan riittävät suojavyöhykkeet.

Luontovastuuohjelma OAS:ssa

OAS:ssa esitetty ns. “luontovastuuohjelma” ei täytä lain edellytyksiä luonnon monimuotoisuuden turvaamisesta, vaan vaikuttaa lähinnä malliesimerkiltä viherpesusta. Ohjelma kytketään hankkeen toteutusvaiheeseen ja sen toimenpiteiden sanotaan alkavan vasta investointipäätöksen jälkeen. Toisin kuin ohjelman kuvauksessa esitetään, luonnon monimuotoisuus ei ole alisteinen taloudelle, vaan sen säilyttäminen on itsenäinen oikeudellinen velvoite, joka perustuu suoraan mm. luonnonsuojelulakiin, metsälakiin, vesilakiin, alueidenkäyttölakiin sekä EU:n luonto- ja lintudirektiiveihin ja myös Lapin maakuntakaavan määräyksiin. Ohjelmassa ei esitetä konkreettisia, sitovia toimenpiteitä, vaan se jää yleisluonteiseksi julistukseksi, josta ei käy ilmi, mihin ohjelmalla ylipäätään pyritään – onko pyrkimyksenä esimerkiksi tuhota luonnonsuojelulain suojaamia serpentiinikallioita ja kompensoida menetyksiä suojelemalla talousmetsää, joka ei täytä ekologisen kompensaation reunaehtoja. Luontovastuuohjelman varaan ei voida jättää lain velvoitteita, kuten tiukasti suojeltujen luontotyyppien, metsälain erityisen tärkeiden elinympäristöjen tai vesilain lähteiden säilyttämistä. Näiden turvaaminen on kaavoituksen ja lupamenettelyn ehdoton lähtökohta, eikä niitä voida korvata vapaaehtoisuuteen ja maanomistajien halukkuuteen perustuvilla ohjelmilla. Toimijan esittämän “luontovastuuohjelman” sisällyttäminen osaksi kaava-aineistoa näyttäytyy Sodankylän kunnalta erikoisena ratkaisuna.

Yhteenveto osayleiskaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Hankkeen kaavoituksen tulee huomioida maakuntakaavan määräys luonnon monimuotoisuuden edistämisestä ja esittää konkreettiset toimenpiteet luontoarvojen turvaamiseksi. Vaikutukset virkistyskäyttöön tulee huomioida, lisäksi tulee esittää maisemavaikutuksia vähentäviä toimenpiteitä Kelujärvi-Rajalan osayleiskaavan maakunnallisesti arvokkaaseen kulttuuriympäristöön liittyen.

Sallassa, Pellossa ja Saariselällä 2.10.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry
Lapin lintutieteellinen yhdistys ry

Ajankohtaista