Lausunto Lapioselän tuulivoimakaavoitukseen liittyen (Salla, Savukoski)

LAUSUNTO TUULIALFA OY:N LAPIOSELÄN TUULIVOIMAHANKKEEN OSAYLEISKAAVAN OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMAAN

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ja Lapin lintutieteellinen yhdistys antaa seuraavan muistutuksen Sallan kunnan vireillä olevaan Lapioselän tuulivoimateollisuusalueen osayleiskaavaan liittyen.

Yleistä

Lapioselän tuulivoimahankkeessa suunnitellaan Sallan ja Savukosken kuntien alueelle yhteensä noin 150–200 tuulivoimalan rakentamista, joista noin 70 prosenttia sijoittuisi Sallan kunnan alueelle. Kunkin voimalan yksikköteho olisi noin 7–12 MW ja kokonaiskorkeus enimmillään 320 metriä. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 181 km², ja se sijoittuu Sallan kunnan pohjoisosaan, Tuntsan erämaa-alueen lounais- ja länsipuolelle, rajautuen laajoihin luonnonsuojelualueisiin ja sijoittuen syrjäiselle luontoalueelle.

Kaavoituksessa laaditaan alueidenkäyttölain 77 a §:n mukainen oikeusvaikutteinen osayleiskaava, jota voidaan käyttää suoraan rakennusluvan perusteena. Kaavan tavoitteena on mahdollistaa tuulivoimaloiden, niihin liittyvien tie- ja kaapeliverkostojen sekä sähköaseman rakentaminen.

Ympäristövaikutusten arviointi ei ole käynnissä

Kaavoituksen yhteydessä on ilmoitettu tehtävän ympäristövaikutusten arviointimenettely (YVA) erillisenä, mutta aikataulullisesti rinnakkaisena prosessina. YVA-prosessia ei kuitenkaan ole käynnistetty. YVA-laissa sanotaan (15 §): ”Hankkeen ympäristövaikutukset on selvitettävä ympäristövaikutusten arviointimenettelyssä suunnittelun mahdollisimman varhaisessa vaiheessa hankkeen muu valmistelu huomioonottaen vaihtoehtojen ollessa vielä avoinna”. Alueidenkäyttölain 9 § puolestaan edellyttää, että kaavoituksen yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen ympäristövaikutukset, ja YVA-menettely on sovitettava yhteen kaavoituksen kanssa. Lisäksi YVA-direktiivi (2011/92/EU, muutettuna 2014/52/EU) edellyttää, että arviointi tehdään ennen hankkeen hyväksymistä ja riittävän varhaisessa vaiheessa, jotta tulokset voidaan tosiasiallisesti ottaa huomioon päätöksenteossa.

Jos YVA käynnistyy vasta kaavoituksen ollessa pitkällä, vaarana on, että arvioinnin tulokset eivät enää voi ohjata kaavaratkaisuja. Tällöin kaavoitus etenee ilman, että vaihtoehtojen tarkastelu ja vaikutusten arviointi on toteutettu lain ja direktiivin edellyttämällä tavalla. Lapin ELY-keskuksessa ei ole käynnissä ympäristövaikutusten arviointiprosessia Lapioselän hankkeesta, eikä hanketoimija ole ollut yhteydessä ELY:n YVA-prosessin käynnistämiseksi (Lapin ELY-keskuksen YVA-menettely-yksikön Leena Ruokanen, suullinen tiedoksianto 2.10.2025).

Hankealue ristiriidassa maakuntakaavan ja alueidenkäyttölain kanssa

Hankealue on ristiriidassa Lapin liiton aurinko- ja tuulivoimaselvityksen kanssa, jossa aluetta ei ole tunnistettu potentiaaliseksi tuulivoimatuotannon alueeksi. Myöskään voimassa olevassa maakuntakaavassa aluetta ei ole osoitettu tuulivoiman tuotantoalueeksi. Sen sijaan alueen halki kulkee maakuntakaavassa osoitettu ekologinen yhteystarve. Maakuntakaavassa on määräyksenä edistää luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä. Lisäksi maakuntakaavassa on määrätty lieventämään haitallisia vaikutuksia mm. luontoon, linnustoon ja muuhun eläimistöön koskien. Valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa on erikseen todettu tavoitteena: “Edistetään luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaiden alueiden ja ekologisten yhteyksien säilymistä.” Alueidenkäyttötavoitetta fossiilittoman energian lisäämisestä ei ole esitetty ensisijaisena muihin tavoitteisiin, vaan tavoitteita tulee tarkastella keskenään tasa-arvoisina, eli niitä ei voida edistää toisten tavoitteiden kustannuksella.

Hankealueella on osoitettu myös poronhoidon kannalta erityisen tärkeä alue, pohjoisrajaltaan hankealue rajautuu Tuntsan erämaa-alueeseen ja etelässä vastassa on Maltion luonnonpuisto. Lännessä hankealue sijoittuu myös kahden 3. luokan pohjavesialueen päälle: Jäkäläharjut (12742508) sekä Lapioselkä (12742507). Kaavallisten lähtötietojen perusteella voidaan todeta, että hankealue on selvässä ristiriidassa maakuntakaavan tavoitteiden kanssa niin poronhoidon, luonnonarvojen turvaamisen, vesiensuojelun kuin matkailun edistämisen näkökulmasta. Alueidenkäyttölain (719/1999) mukaan alueiden käytön suunnittelussa on turvattava luonnon monimuotoisuuden säilyminen sekä ekologisten yhteyksien jatkuvuus.

Katsomme, että esitetty hankealue on luonnon monimuotoisuuden kannalta kestämätön, eikä sitä tulisi toteuttaa eikä näin ollen myöskään kaavoittaa.

Hanke sijoittuu erämaiseen ja suojelualueisiin rajautuvaan ympäristöön

Suunnittelualue rajautuu pohjoisessa Tuntsan erämaan luonnonsuojelualueeseen (EMA120012, Natura 2000 -alue SACFI1301402), etelässä sen läheisyydessä ovat Joutsitunturin, Koukkutunturin ja Maltion luonnonpuiston luonnonsuojelualueet ja Natura 2000 -alueet (SACFI1301511, SACFI1301502). Kaava-aineiston mukaan alueelle suunnitellaan 150–200 enimmillään 320 metrin korkuista tuulivoimalaa. Alueidenkäyttölain (39 §, 77 b §) mukaan tuulivoimarakentamisen tulee sopeutua maisemaan ja ympäristöön. Näin laajamittainen hanke muuttaisi olennaisesti erämaaluonteen säilyttämiseksi perustettujen alueiden maisemaa sekä niiden luonnon monimuotoisuuden kannalta välttämättömiä ekologisia yhteyksiä.

Kaavoitusaineisto puutteellinen

Sähkönsiirrosta todetaan, että sisäinen sähkönsiirto on suunniteltu toteutettavan ensisijaisesti tieverkon yhteyteen sijoitettavilla maakaapeleilla. Hankkeen verkkoliityntä on alustavasti suunniteltu Fingridin kantaverkkoon Pirttikosken 400/110 kV sähköasemalle. Sähkönsiirto suunnitellaan toteutettavan uudella 400 tai 400+110 kV voimajohdolla. Kuitenkaan tätä voimajohtolinjausta ei ole mukana kaavoitusaineistossa. Sähkönsiirto on keskeinen osa tuulivoimahankkeen suunnittelua. Sen puuttuminen tekee aineistosta liian puutteellisen kaavoituksen aloittamiseksi.

Hankealue sijoittuu ekologisen yhteyden ja moottorikelkkareitin päälle

Maakuntakaavassa on osoitettu ekologinen yhteystarve hankealueen läpi, jolla osoitetaan merkintänä ekologiseen verkostoon liittyviä olemassa olevia tai tavoitteellisia yhteyksiä. Maakuntakaava velvoittaa, että yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on otettava huomioon luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeät yhteydet. Esitetty hankealue tuhoaisi ekologisen yhteyden toteutumisedellytykset kokonaisuudessaan.

Hankealue katkaisisi moottorikelkkareitin välillä Naruskajärvi-Tulppio. Hankealueen vieressä sijaitsee yksi Suomen tunnetuimmista vaellusreiteistä, UKK-reitti. Hankealueen vieressä on myös Kullaojan putouksen päiväretkikohde, jonka Visit Salla kuvaa sijaitsevan “sadunomaisessa maisemassa”. Sallan kunta on juuri kyltittänyt hankealueen vieressä sijaitsevan Kierotharjut-Vittoivan neuvostopartisaanien uhrien muistomerkin, jonne suunnitellaan myös pitkosreittiä.

Boreaalinen luonnonmetsä ja puunhankinnan rajoitukset

Kaavoitettava alue sisältää osia boreaalisista luonnonmetsistä, joiden vuoksi suuret metsäyhtiöt ovat jo rajoittaneet puunhankintaansa alueella. Tämä osoittaa, että alueen luontoarvot on tunnistettu myös talouskäytön näkökulmasta ja että alueella on erityistä kansallista ja kansainvälistä merkitystä metsien suojelun kannalta (ks. mm. luontodirektiivi 92/43/ETY, liite I, boreaaliset luonnonmetsät).

Luonnon monimuotoisuus ja lajihavainnot

OAS-aineiston mukaan suunnittelualueella sijaitsee:

• useita metsälain (1093/1996) 10 §:n mukaisia erityisen tärkeitä elinympäristöjä
• 17 lähdettä, jotka ovat vesilain (587/2011) 2 luvun 11 §:n mukaisia suojelutyyppejä
• kolme uhanalaisen suurikokoisen petolinnun reviiriä sekä yhden luonnonsuojelulailla rauhoitetun linnun reviiri (Lajitietokeskus, 21.5.2024)
• kolme muuta suojelullisesti huomioitavan lajin esiintymää (Lajitietokeskus, 18.4.2024).

Lisäksi suunnittelualue kaava-aineiston mukaan rajautuu kansainvälisesti tärkeään lintualueeseen (IBA) ja valtakunnallisesti tärkeään lintualueeseen (FINIBA), ja sen läheisyydessä 3 km etäisyydellä sijaitsee maakunnallisesti tärkeä Moukajärven lintualue.

On huomattava, että kaava-aineistossa ei ole esitetty kaikkia alueelta tiedossa olevia lajihavaintoja, mikä heikentää selvitysten kattavuutta ja vaarantaa luontodirektiivin (92/43/ETY) ja lintudirektiivin (2009/147/EY) edellyttämää suojelutasoa. Hankealueelta löytyy Suomen lajitietokeskuksen perusteella kahden äärimmäisen uhanalaisen sammalen esiintymät, yhteensä 35 esiintymää kymmenestä erittäin uhanalaisesta lajista sekä 292 vaarantuneen lajin esiintymää 27 eri lajista. Lisäksi 24 esiintymää 8 erityisesti suojeltavasta (LSA 2023/1066, liite 6) lajista, Kaksi havaintoa koko maassa rauhoitetusta kasvilajista (LSA 2023/1066, liite 3), 40 havaintoa 11 EU:n lintudirektiivin I-liitteen lajista. Alueelta on myös havaintoja saukosta, joka on Euroopan unionin tiukkaa suojelua edellyttämä (LSA 2023/1066, liite 7) laji.

Kaavoituksessa tulee myös huomioida, että 18.4.2024 jälkeen lajitietokeskuksen tietoon on tullut 13 esiintymää 6 erityisesti suojeltavasta lajista, esimerkiksi äärimmäisen uhanalaisen korpikaltiosammalen (Harpanthus scutatus) esiintymä.

Vaikutukset poronhoitoon

Suunnittelualue sijaitsee Pohjois-Sallan paliskunnan alueella, erityisesti poronhoitoa varten tarkoitetulla alueella. Värriön yhteismetsän alue on Pohjois-Sallan paliskunnan tärkein vasoma-alue. Kaavaselostuksessa todetaan, että suunnittelussa tulee huomioida laidunkierto, vasoma-alueet ja porojen kuljetusreitit. Poronhoitolain (848/1990) 2 § ja 53 § edellyttävät poroelinkeinon harjoittamisen turvaamista. Näin mittava tuulivoimahanke olisi väistämättä ristiriidassa näiden velvoitteiden kanssa, koska sen vaatima infrastruktuuri (voimalat, huoltotiet, sähkönsiirto) heikentäisi laidunalueita ja aiheuttaisi pysyvää häiriötä Pohjois-Sallan paliskunnalle. 

Vaikutukset maanpuolustukseen tunnistamatta

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa on tunnistettu vain valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, jotka liittyvät uusiutuvan energiantuotannon lisäämiseen ja tuulivoimapotentiaalin hyödyntämiseen. Sen sijaan valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta maanpuolustuksen tarpeiden turvaamisesta ei ole riittävällä tavalla tunnistettu. Kaavaselostuksesta ei käy ilmi, miten tullaan ottamaan huomioon puolustusvoimien järjestelmien toimintakyky. Alue sijoittuu välittömään itärajan läheisyyteen ja voi haitata puolustusvoimien ja rajavartiolaitoksen toimintaa sekä järjestelmiä, kuten alueen läheisyydessä sijaitsevia tutkajärjestelmiä ja alueen radioyhteyksiä. Alueen sijainti ja hankkeen merkittävä kokoluokka tekevät siitä myös haavoittuvaisen maanpuolustuksellisesta näkökulmasta. Kaavaselostuksesta ei käy myöskään ilmi, onko puolustusvoimat antanut myönteisen lausunnon hankkeesta.

Alueidenkäyttölain (24 §) nojalla valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet on otettava huomioon maakunta- kaavoituksessa, yleiskaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Maanpuolustuksen tarpeiden turvaaminen toteutuu nimenomaisesti siten, että tuulivoimarakentamisessa selvitetään ja otetaan huomioon puolustusvoimien järjestelmien, kuten tutkavalvonnan ja viestiyhteyksien, toimintakyky. OAS-aineistossa ei ole esitetty, miten asia selvitetään ja huomioidaan suunnittelussa. Kyseessä on olennainen puute, koska hankkeen laajuus ja sijainti voi merkittävästi vaikuttaa puolustusvoimien ja rajavalvonnan toimintaedellytyksiin.

Vaikutukset virkistyskäyttöön tunnistamatta

Kaava-aineistossa ei ole tunnistettu suunnittelualueen merkitystä virkistyskäytölle. Alue on tärkeä muun muassa metsästyksen, marjastuksen ja muun luonnossa liikkumisen kannalta.

Alueidenkäyttölain (39 §) mukaisesti yleiskaavaa laadittaessa tulee huomioida virkistyskäytön tarpeet. Kaavaluonnoksesta ei kuitenkaan käy ilmi, millä tavoin hankkeen vaikutuksia alueen virkistyskäyttöön aiotaan selvittää ja arvioida. Tämä on merkittävä puute, koska laaja teollisuusalue heikentäisi olennaisesti alueen vetovoimaa ja käytettävyyttä virkistys- ja luontomatkailun kannalta.

Vesistö- ja pohjavesiarvot

Suunnittelualue sijoittuu kokonaisuudessaan koskiensuojelulailla (35/1987) suojellulle Kemijoen ja Tenniöjoen yhtymäkohdan yläpuoliselle valuma-alueelle (MUU120046). Lisäksi hankealueelle osin sijoittuvat Jäkäläharjut- ja Lapioselkä-pohjavesialueet, ja lisäksi läheisyydessä on muita pohjavesialueita. Vesilain (587/2011) ja vesienhoitolain (1299/2004) mukaiset velvoitteet edellyttävät, että vesien ja pohjavesien hyvä tila turvataan, eikä niiden luonnontilaa vaaranneta. Tuulivoimalla on vesistövaikutuksia erityisesti rakennusaikana liittyen maamassojen vaihtoon, läjitykseen, maanottoon, teiden perusparannuksiin, kuivatukseen, ja välttämättömän infrastruktuurin rakentamiseen, ja se voi pysyvästi muuttaa alueen hydrologista kytkeytyvyyttä ja virtaumia.

Yhteisvaikutusten arviointi erityisen tärkeää

Ympäristövaikutusten arvioinnin tulee noudattaa ympäristövaikutusten arviointimenettelystä annetun lain (252/2017) vaatimuksia ja EU:n luonto- ja lintudirektiivien periaatteita. Natura 2000 -alueiden suojelun osalta on sovellettava varovaisuusperiaatetta ja arvioitava vaikutukset kokonaisuutena suhteessa muiden alueelle suunniteltujen hankkeiden yhteisvaikutuksiin ja huomioiden myös jo alueella toteutuneen maankäytön, kuten metsätalouden ja metsäteiden, vaikutukset.

Yhteenveto

Vaadimme, että Lapioselän tuulivoimahankkeen kaavoittamista ei tule jatkaa, sillä se on ristiriidassa sekä alueidenkäyttölain tavoitteiden että maakuntakaavan kanssa. Kaavaluonnos ja kaava-aineisto on myös merkittävän puutteellinen.

Lapioselän tuulivoimahankkeen osayleiskaava kohdistuu alueelle, jolla on poikkeuksellisen merkittäviä luonto-, maisema-, vesi-, virkistyskäyttö- ja poronhoitoarvoja. Hanke vaarantaa luonnon monimuotoisuudelta arvokkaita alueita sekä tuhoaa merkittävän ekologisen yhteyden. Hankealue sijoittuu osin boreaaliseen luonnonmetsään, jolta puunhankintaa on rajoitettu, ja hankealueella esiintyy useita erityisesti suojeltavia lajeja, joiden elinympäristöjä hanke kaventaisi ja pirstoisi.

Hankkeen suunnittelu ei täytä kaavoitukselle asetettuja velvoitteita, ja hankkeen kaavoitus on aloitettu ennenaikaisesti. Osayleiskaavan laatimista ei tule jatkaa ennen kuin hankkeen ympäristövaikutusten arviointiprosessi on käynnissä ja puolustusvoimien lausunto asiaan on tuotu tiedoksi. Suunnittelussa on erityisesti huomioitava luontoarvot, suojelualueiden eheyden turvaaminen, poronhoidon toimintaedellytykset ja vesien- ja pohjavesien suojelu.

Kaavan tulee perustua riittävään tausta-aineistoon ja selvityksiin. Huomattavaa on, että YVA on eri asia kuin kaavaselvitykset. YVA:n ja kaavoituksen selvitykset voivat täydentää toisiaan tai olla vertailevia, mutta ilman selvityksiä kaava rikkoo alueidenkäyttölakia.

SLL Lapin ja Lapin lintutieteellisen yhdistyksen näkemys on, että Lapioselän tuulivoimahanke yhdessä alueelle kohdistuvan metsätalouden kanssa lisäisi merkittävästi elinympäristöjen pirstoutumista ja heikentäisi merkittävästi luonnon monimuotoisuutta. Hanke olisi merkittävän haitallinen myös alueen poronhoidolle ja virkistyskäytölle.

3.10.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry
Lapin lintutieteellinen yhdistys