Lausunto metsälain ja luonnonsuojelulain muuttamisesta 16.2.2026

VN/36703/2025, lausuntopalvelun kautta

Lausunto metsälain (ML) ja luonnonsuojelulain (LSL) muuttamisesta

Maa- ja metsätalousministeriö (myöhemmin: MMM) on valmistellut lakimuutosta yhteensovittaakseen (implementointi) lintu- ja luontodirektiivin velvoitteet metsälakiin. Ministeriöllä (MMM) on jäänyt huomiotta vesipolitiikan puitedirektiivi (myöhemmin: VPD), joka myös olisi tullut implementoida metsälakiin jo 1995 eli aikaa on ollut yli 30 vuotta. Maa-alueiden käyttö vaikuttaa vesiin eli se on myös vesiä koskevaa lainsäädäntöä ja pilaamiskielto koskee pinta- ja pohjavesiä. Huomattavaa on, että myös Ympäristöministeriö, joille lintujen suojelu ja direktiivien valvonta kuuluu, on ollut mukana valmistelemassa lakimuutosta. 

MMM on pyytänyt YM:ltä lausunnon, joten asiakirjoista tulee myös ilmi, ettei YM olisi ollut mukana laatimassa lintujen suojeluun puuttuvaa lakia.

Aikajänne

Metsien käyttöä rajaavat EU:n ennakkopäätökset ovat olleet valmistelijoiden tiedossa ministeriöissä, tästä huolimatta he ole ryhtyneet muuttamaan lakeja EUTI ennakkopäätösten mukaisesti. EUTI ennakkopäätökset ovat kansallista lainsäädäntöä voimakkaampia oikeusnormeja ja ne on rinnastattava KHO ja KO ennakkopäätöksiin joskin vielä voimakkaammin kuin kansallista lainsäädäntöä. Ennakkopäätösten alakohdat ja ratkaisuyhteenvedot ovat suoraan lainsäädäntöä ohjaavia oikeusnormeja eli minimitaso, jota ei saa lainsäädännössä alittaa. Tiukempia säädöksiä saa laatia kuten esityksessä on mainittukin.

14.7.2018 tuli voimaan Puolan valtion ja Euroopan komission välinen Euroopan tuomioistuimen päätös C-441/17 koskien Bialowiezan metsänhakkuusuunnitelmia. Päätöksessä kerrotaan, ettei helmipöllön, pohjantikan ja valkoselkätikan pesämetsiä saa kaataa, eli ne on rauhoitettava suoraan pysyvästi.

Metsälakia ja luonnonsuojelulakia on muutettu ja säädetty tämän jälkeen, mutta mitään metsienhakkuun kieltäviä toimia ei ole suunniteltu lainsäädäntöön.

4.3.2021 tuli voimaan Euroopan unionin tuomioistuimen ennakkoratkaisu koskien ruotsalaisia metsiä. Tässäkin oli huomattavaa, että metsissä asui metsoja ja kanahaukkoja, joten niiden metsien kaataminen oli kiellettyä. Tässäkin oli huomattavaa, että ennakkoratkaisu tuli voimaan ennen LSL muutosta. Jälleen LSL ja Metsälaki jäivät direktiivien ulkopuolelle eurooppalaisesta lainsäädännöstä. Sekä ympäristöministeriö, että maa- ja metsätalousministeriö vaikenivat ennakkopäätöksestä ja  jättivät näin virkavelvollisuutensa hoitamatta.

1.8.2025 tuli voimaan Euroopan tuomioistuimen ennakkoratkaisu, jota tässä laissa referoidaan. Lakimuutos on siis noin 10 vuotta myöhässä ja esityksen mukaan direktiivien rikkominen vain kiihtyy. Keskittyminen kesähakkuupykälään johtaa lintudirektiivin ja luontodirektiivin vastaiseen lopputulemaan.

Tätä lakia muutettaessa herää kysymys siitä, kuinka MMM ja YM ovat reagoineet 2018 Puolan ja 2021 Ruotsin metsiä koskeviin päätöksiin, jossa linjattiin ehdottomista hakkuukielloista metsissä.

Alueidenkäyttölaki

Mallia metsienkäytön suunnittelusta voi ottaa alueidenkäyttölaista, joka koskee maakuntakaavojen ja yleiskaavojen sekä asemakaavojen kautta myös metsätaloutta. Yleiskaavojen sisältövaatimukset ovat kelpoisia: 7) ympäristöhaittojen vähentäminen ja 8) rakennetun ympäristön, maiseman ja luonnonarvojen vaaliminen.

Edellä 2 momentissa tarkoitetut seikat on selvitettävä ja otettava huomioon siinä määrin, kuin laadittavan yleiskaavan ohjaustavoite ja tarkkuus sitä edellyttävät.

Lintudirektiivin velvoitteet

Lintudirektiivin 1 artikla koskee kaikkia lintuja. Tämä on jäänyt lakitekstistä käsittelemättä, joka johtaa lintudirektiivin vastaiseen lainsäädäntöön.

Pesimärauha

Lapin alueella lintujen pesintä alkaa 15.2. maakotkan, helmipöllön, huuhkajan, hiiripöllön sekä kuukkelin, käpylintujen ja myöhemmin korppien pesinnöillä. Laissa oleva pohjoisen Suomen pesimärauhan ajankohta ei turvaa lintujen pesintää direktiivien mukaisesti. Lain laatija ei tunnista lintudirektiivin artiklan 1 merkitystä. Pesimärauha tulee kestää elokuun loppuun 31.8., jolloin myöhäisimmät pesijät, kalasääkset, ampuhaukat, kurjet sekä metsäkanalinnut hajaantuvat pesimäpaikoiltaan. MMM esittää, ettei pohjoisen Suomen lintuja tarvitse suojella.

Lakiteksti

Arvioitava teksti ei velvoita selvittämään alueiden linnustoa ja arvioimaan vaikutuksia. Lakiesitys ei velvoita tutkimaan eikä selvittämään linnustoa etukäteen. Kirjallisuusselvitys ei ole riittävä arvioitaessa metsäteollisuustoimien haittavaikutuksia.

Ennen puunkorjuuta metsän hakkaajan on (arvioitava) selvitettävä käsittelyalueen linnusto(a) metsätyypin, metsän iän ja muiden saatavissa olevien tietojen sekä maastokäyntien ja pesimälinnustoselvitysten perusteella. Metsän hakkaajan on (arvioinnin) selvitysten perusteella toteutettava asianmukaiset ennalta ehkäisevät toimenpiteet, joilla pyritään estämään lintulajin yksilöiden kuolema ja pesien vahingoittuminen sekä sellainen häirintä, joka aiheuttaisi haittaa (uhanalaisen ja harvalukuisen) lintulajin lisääntymiselle tai muutoin (merkittävää) haittaa lintulajin (kannan tyydyttävän tason) ylläpitämiselle tai saattamiselle (kyseiselle) suotuisalle  tasolle.

Tyydyttävä taso rikkoo lintudirektiiviä. Laissa ei ole myöskään määritelty alueellista, paikallista ja maakunnallisen kannan tavoitearvoja lintukannoille, eikä sitä, kuinka ennen hankkeen aloittamista kannat on arvioitava. Lintujen kannanarviointi tulee todeta alueilla, eli kaikilla alueilla paikallisesta boreaaliseen, eliömaakunnittain ja metsittäin. Koska lintudirektiivin ja luontodirektiivin soveltaminen on YM:n toimialaa, on metsien hoitamisen ja linnuston huomioonottamisen tarkemmat säännökset oltava ympäristöministeriön hallinnassa.

Riekko, pyy, teeri ja metso

Näiden lintujen elinalueiden suojelu kuuluu myös lintudirektiivin ja luontodirektiivin toimialaan. Tällä hetkellä niiden suojelu kuuluu MMM:lle, eikä se huolehdi niistä direktiivien mukaisesti. Elinalueiden suojelu tulee olla LSL ja YSL mukaisesti ympäristöministeriöllä.

Toimivalta ja rangaistukset

Olennaiset kysymykset, joihin laissa tulee ottaa kantaa ovat toimivalta, määräykset ja rangaistukset.

Toimivallan tulee perustua lintudirektiivin raportointivelvollisuuteen, eli kun YM:llä on velvollisuus raportoida metsänkäyttökielloista, laittomiin hakkuisiin puuttumisesta ja metsäbiotooppien ennallistamiseen velvoittamispäätöksistä, niin laissa tulee olla toimivalta säädetty näihin eli metsien käytön kieltämiseen, laittomiin hakkuisiin puuttumiseen ja ennallistamiseen velvoittamiseen ja ne tulee säätää LVV:lle.

Rangaistusten tulee olla oikea-aikaisia, tehokkaita ja vaikuttavia. Esitetyt rangaistukset ovat naurettavia: jos pelkällä sakolla, joka on satoja tai tuhansia euroja, saa rikoshyödyn joka on satoja tuhansia euroja, ja välttää ennallistamiskustannukset jotka voivat olla miljoonia. Lisäksi lintujen hävitettyjen elinympäristöjen hävittämisen korvausarvot tulee olla pesien osalta laskettuna vuotuinen pesätuotto x metsän ikä x lintupari. Soidinalueiden korvaushinta tulee olla 1000 x soivien lintujen määrä x linnun korvausarvo. Riekon pesimäsuon tai -metsän osalta parimäärä x poikastuotto x 250 (vuotta biotoopin kehittyminen). Pyy on paikkauskollinen lintu, joka asuu hyvin pienellä biotoopilla ja pyyn pesämetsien suojelu tulee olla myös mukana lainsäädännössä

Kanahaukan pesän hävittämisestä tulisi siis 100 (vuotta metsän ikä) * 3 poikasta x 1356 € eli 406.800 € ja lisäksi biotoopin ennallistamiskulut.

Tervapääskyn pesämetsän kaataminen on korvattava 300 (vuotta metsän ikä) x 4 poikasta x 3661 € eli 4.393.200 € ja lisäksi metsän ennallistamiskulut.

Näin saadaan ennaltaehkäisevät, tehokkaat ja vaikuttavat rangaistukset direktiivien mukaisesti.

Pienempien lintujen osalta esimerkkinä voidaan käyttää kuusikoissa viihtyvää kirjosiipikäpylintua, joita kuusikkorinteessä voi pesiä esimekiksi 20 kpl x 5 poikasta x 150 (vuotta metsän ikä) x  203 € eli kirjosiipikäpylinnun pesämetsän hävittäminen maksaisi 3.045.000 € ja lisäksi metsän ennallistamiskustannukset.

Huomionarvoista esityksessä on, että rantametsien hakkuut ovat usein suojellun biotoopin, tulvametsän, hakkuita, jotka on luontodirektiivillä kielletty.

Lisäksi lain muutoksella ei oteta kantaa suojeltujen biotooppien eli boreaalisten luonnonmetsien eikä harjumetsien hakkuisiin eikä suojeltujen metsäpurojen biotooppien hakkuisiin. Lakiesitys siis rikkoo luontodirektiiviä ja aiheuttaa luontokatoa.

Ennakkopäätökset

C473/19 ja C474/19, 4.3.2021

Ratkaisuyhteenveto joka on jäänyt ministereiltä huomioon ottamatta.

Näillä perusteilla unionin tuomioistuin (toinen jaosto) on ratkaissut asiat seuraavasti: 1) Luonnonvaraisten lintujen suojelusta 30.11.2009 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2009/147/EY 5 artiklaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan kyseisessä säännöksessä säädetyt kiellot koskevat ainoastaan lajeja, jotka on lueteltu kyseisen direktiivin liitteessä I, jotka ovat uhanalaisia jollakin tasolla tai joiden kanta pienenee pitkällä aikavälillä. 

Suojelu koskee siis myös muita kuin liitteen 1 lajeja

2) Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen eläimistön ja kasviston suojelusta 21.5.1992 annetun neuvoston direktiivin 92/43/ETY 12 artiklan 1 kohdan a–c alakohtaa on tulkittava yhtäältä siten, että se on esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan siinä tapauksessa, että metsätaloustoiminnan tai maankäytön kaltaisen ihmisen toiminnan tarkoitus on selvästi muu kuin eläinlajien tappaminen tai häiritseminen, kyseisessä säännöksessä säädettyjä kieltoja sovelletaan ainoastaan silloin, jos on olemassa vaara siitä, että kyseisten lajien suojelun taso heikkenee, ja toisaalta siten, että kyseisen säännöksen mukaista suojelua sovelletaan edelleen lajeihin, jotka ovat saavuttaneet suotuisan suojelun tason. 

Eli suojelu on toteutettava joka tapauksessa, eikä riippuen arviosta, onko lintulajin kanta alueilla suotuisassa tilassa vai ei. Tyydyttävä tila on täysin vastoin direktiivien tavoitteita.

3) Direktiivin 92/43 12 artiklan 1 kohdan d alakohtaa on tulkittava siten, että se on esteenä kansalliselle käytännölle, jonka mukaan siinä tapauksessa, että kyseessä olevan lajin elinympäristön jatkuva ekologinen toiminnallisuus yksittäisellä alueella varotoimenpiteistä huolimatta menetetään suoraan tai välillisesti kyseisestä toiminnasta erikseen tai kumulatiivisesti muiden toimien kanssa aiheutuvalla vahingoittamisella, hävittämisellä tai heikentämisellä, kyseisessä säännöksessä säädettyä kieltoa sovelletaan vasta, jos kyseessä olevan lajin suojelun taso on vaarassa heikentyä

Eli jos hakkuutoimenpiteestä aiheutuu haittaa linnuille, on hakkuut kiellettävä. Sillä, onko laji suotuisalla suojelun tasolla vai ei, ole merkitystä asiaa ratkaistaessa.

MMM ei huomioi EUTi ennakkopäätöksiä esityksessään. Esitystekstissä mainitaan, että direktiivin velvoite on vähimmäistaso, mutta virheellisesti tulkitaan sitä siten, että vähimmäistaso alitetaan lain muotoilussa. Lintujen pesät kuitenkin hävitetään kesän päätyttyä.

Ennakkopäätöksissä on selvästi linjattu sitä, mitä metsiä saa hakata ja mitä taas ei saa hakata. Kanahaukkametsiä eikä metson asuttamia metsiä saa hakata ennakkopäätöksen 2025 mukaisesti, eikä helmipöllön tai pohjantikan metsiä saa hakata Bialowiezan ennakkopäätöksen mukaisesti. Näissä päätöksissä selvästi mainitaan, että suojelu on ehdotonta ja rangaistusten niiden rikkomisesta tulee olla merkittäviä.  

Suojelu koskee lintudirektiivin 1 artiklan mukaisten lintujen lisäksi kaikkia pesiviä lintuja. Lisäksi merkittävää näissä ennakkopäätöksissä on se, ettei pesimämetsiä saa hakata vaikka lintulajin kanta olisi suotuisalla tasolla. Tässä esitys poikkeaa merkittävästi direktiivien vähimmäistasosta, eli laki sallisi lajin kannan taantumisen välttävälle tasolle ja rikkoisi siten direktiivin velvoitetta. Direktiivin tarkoituksena on lintukantojen parantaminen, ei heikentäminen, kuten MMM lakiesityksessään esittää. 

Esityksessä on virheellisesti ja perustelematta kerrottu, ettei metsätalous haittaisi lintujen pesintää. Malliesimerkki metsätalouden vaikutuksista lintujen suojelualueen linnustoon on Vuotoksen alueen käyttö teollisuusalueena. Metsäteollisuus hävittää lintujen pesiä ja sen seurauksena metsälajit katoavat suojelualueilta. Teollisuuskäyttö rikkoo lintudirektiiviä, eikä Lapin ELY-keskus ole puuttunut direktiivin vastaiseen tilanteeseen.

Metsälaki

Direktiivi ei erottele tahallista tai vahinkoa, kun lintujen pesiä hävitetään. Rangaistus tulee olla vaikuttava myös, jos vahingossa tuhoaa lintujen pesiä. 

10c§

Lintudirektiivin 1 artiklan täytäntöönpano puuttuu.

Suojelun taso tulee olla suotuisa eikä välttävä. Muotoilu ei täytä direktiivin velvoitetta.

Maa- ja metsätalousministeriön sijaan tulee asetuksenantovaltuus olla ympäristöministeriöllä kaikkien lintujen, myös ns. kanalintujen ja muiden ns. riistalintujen osalta, jotka aiemmin ovat olleet MMM:n hallinnassa. MMM ei ole säätänyt hallinnassaan olevien lintujen elinympäristöjen suojelusta, joten heillä ei ole kompetenssia suojella lintuja. MMM on toimillaan edistänyt luontokatoa ja lintujen elinympäristöjen heikentymistä, joten suojelun siirtämisen MMM:lle voidaan katsoa jopa rikkovan sekä luonto- että lintudirektiiviä. 

Jos viranomaisella ei ole oikeutta puuttua hakkuusuunnitelmiin etukäteen, laki olisi ristiriidassa kansainvälisten ja EU-velvoitteiden kanssa. Århusin sopimus sekä luontodirektiiveihin perustuva sääntely edellyttävät, että viranomaisella on todellinen mahdollisuus estää lainvastainen toiminta jo ennen kuin vahinko tapahtuu. Tällä hetkellä alueellisella viranomaisella (LVV) on luonnonsuojelulain (LSL) pykälien 79 ja 82 perusteella velvollisuus ja oikeus keskeyttää tai rajoittaa hakkuita. Jos lakia muutettaisiin niin, että tämä toimivalta poistuisi, kenelläkään viranomaisella ei enää olisi mahdollisuutta puuttua tilanteeseen ennakolta.

LSL §70 on ristiriidassa luontodirektiivin ja lintudirektiivin kanssa, sillä MMM ei puutu hakkuisiin. 

70 §

Eläinlajien rauhoitus

Kiellettyä on rauhoitettujen eläinlajien:

1) yksilöiden tahallinen tappaminen tai pyydystäminen;

2) pesien sekä munien ja yksilöiden muiden kehitysasteiden ottaminen haltuun, siirtäminen toiseen paikkaan tai muu tahallinen vahingoittaminen;

3) yksilöiden tahallinen häiritseminen, erityisesti eläinten lisääntymisaikana, tärkeillä muuton aikaisilla levähdysalueilla tai muutoin niiden elämänkierron kannalta tärkeillä paikoilla.

Edellä 1 momentissa säädetyn estämättä pihapiirissä olevan tai muutoin ihmiselle tai kotieläimelle vaaraa aiheuttavan kyyn saa tarvittaessa ottaa kiinni ja siirtää, ja jos se ei ole mahdollista, tappaa.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu pesän vahingoittaminen on kiellettyä lisääntymiskauden ulkopuolella vain, jos kyse on eläimen tekemästä pesästä, jota se käyttää toistuvasti. Valtioneuvoston asetuksella yksilöidään tässä momentissa tarkoitetut eläinlajit.

Selkärangattoman eläimen sellainen pyyntikeino, joka luonnonsuojelun kannalta on haitallinen, on kielletty. Tarkemmat säännökset kielletyistä pyyntikeinoista annetaan valtioneuvoston asetuksella.

Esitämme, että 70§ muutetaan

-poistamalla toistuvasti-sana

-poistamalla tahalliset-sanat

Toistuvasti käytettävä sana poistetaan. Kaikki pesät ovat suojeltuja ja alkuperäisen rakentajan jälkeen pesä voi olla käytössä vielä monta vuotta toisten lajien toimesta, jotka voivat olla vielä tiukemmin suojeltuja, esimerkkinä varis-tuulihaukka tai korppi-muuttohaukka. Lajilista tulee direktiivistä, eikä valtioneuvostolla voi olla toimivaltaa päättää suojelun tarpeesta ohi EU-direktiivien.

Luonnonsuojelulain muut korjaustarpeet

Luonnonsuojelulaki on useissa kohdin vastoin direktiivien velvoitteita. Direktiivien implementointi on valtioiden perustyötä ja lakien tarkistus on perustyötä, joka on jäänyt tekemättä luonnonsuojelulain valmistelussa. 

LSL §68

Myös riistaeläimet kuuluvat luonnonsuojelulain ja direktiivien toimivaltaan

LSL §69

Direktiivien määräämät lajit kuuluvat tämän lain soveltamisalaan

LSL70§

Pesät ovat rauhoitettuja riippumatta siitä, käytetäänkö niitä vuosittain.

Selkärangattomien kielto tulee koskea myös selkärankaisia, luonnonsuojelulle haitalliset pyyntikeinot on kiellettävä luontodirektiivin mukaisesti.

LSL §71

Lakia tulee tarkentaa että auttamisvelvollisuus kuuluu myös villieläimille.

LSL §73

Suurten petolintujen pesien lisäksi kaikki lintujen pesät ovat suojeltuja. Erityisesti kanahaukan, hiirihaukan ja piekanan pesät myös. Pykälä on direktiivien vastainen.

LSL §75

Uhanalaisuus määräytyy luonnontieteellisesti ja se kuuluu ympäristöministeriölle.

LSL§77

Säännöksestä puuttuu ennallistamisvelvoite. Jos ennallistaminen on mahdotonta, esim. louhittu kalliojyrkänne tai rakennuksen alle kadonnut laji, voisi suojelun lakkauttaa, jos se kompensoidaan täysimääräisesti.

LSL §78

Säännöksestä puuttuu ennallistamisvelvoite.

LSL §79

Säännöksestä puuttuu ennallistamisvelvoite. Lintudirektiivi koskee kaikkia lintuja.

LSL §80 säännöksestä puuttuu ennallistaminen.

LSL §81

Lajin suojelu puuttuu. Pelkää esiintymispaikan suojelu ei auta esim kultashakaalia tai kiljukotkaa.

LSL §82 Maa- ja metsätalous eivät ole perusta poikkeamiselle.

Muutettava lainkohta rikkoo luontodirektiiviä ja lintudirektiiviä.

EUTI päätöksissään erikseen mainitsee, ettei metsien käyttö taloudellisen voiton hankkimiseen ole peruste direktiivin rikkomiseen. “Metsätalous” ei ole peruste rikkoa direktiivejä. Poikkeamiselle on oltava perusteltu syy, eikä yleispoikkeus täytä direktiivien velvoitetta.

LSL§83 Suotuisa suotuisan suojelun taso alueellisesti puuttuu säännöksestä.

Edellytämme, että ympäristöministeriö korjaa luonnonsuojelulain direktiivien mukaisesti ja että työ aloitetaan keväällä 2026.

Lopuksi

Lakimuutoksen kesähakkuukielto on osittainen direktiivin implementointiyritys, joka jättää lintujen suojelun toteuttamatta. Tärkeät ja erityisiä suojelutoimia vaativat lajit jäävät vaille lain suojaa. Samalla MMM yrittää siirtää valtaosan Suomen lintujen suojelusta omalle ministeriölle vastuuministeriön eli YM:n vastuulta. YM:n vastuulla on raportointi ja haitallisen metsätalouden keskeyttäminen, laittomiin hakkuisiin puuttuminen ja ennallistamis velvoitteiden asettaminen. Onko lain valmistelussa otettu huomioon metsojen hakomispuiden suojelu ja teerien soidinpaikkojen suojelu ja ruokailukoivikoiden suojelu?

Linnut valitsevat elinympäristönsä ja pesäpaikkansa metsistä, eikä maanomistajalla ole valtaa lintujen valintoihin. Rangaistusten on oltava tehokkaita ja oikea-aikaisia ja toimivalta metsän käyttöön tulee säätää direktiivin mukaiseksi lakia muutettaessa.

Haluamme tuoda esiin huolemme siitä, että nyt valmistelussa toimivaltasääntely ja seuraamusjärjestelmä metsärikoksissa sekä lintujen pesien hävittämistä koskevissa tilanteissa ovat jääneet ristiriitaan direktiivivelvoitteiden kanssa. Katsomme, että olisi tärkeää, että lainsäädännöllä myös vastataan haasteisiin tunnistettujen syyttäjälaitoksen tietopohjan puutteiden osalta. Jos lainsäädäntöä ei säädetä riittävän täsmälliseksi, siirtyvät tulkinnanvaraisiksi jäävät kysymykset kuormittamaan oikeuslaitosta.

Rovaniemellä 16.2.2026, Suomen Luonnonsuojeluliitto Lapin piiri ry

Liite: Curia c-473/19 ja C-474-19, EUTI ennakkopäätös