Lausunto Kolarin Hirvasjärven tuulivoimahankkeen osayleiskaava-aineistosta

LAUSUNTO ASIASSA KRI/959/10.02.02/2022 HIRVASJÄRVEN TUULIVOIMAOSAYLEISKAAVA, EHDOTUSVAIHEEN AINEISTO, KOLARI

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri (SLL Lappi) kiittää mahdollisuudesta lausua asiassa Hirvasjärven tuulivoimahanke.

Yleistä

Kolarin kunnan Hirvasjärvelle suunnitellaan enintään 21 voimalan rakentamista. Yksikköteho olisi maksimissaan 10 MW ja voimaloiden korkeus 300 metriä, ja joiden melumallinnus on tehty noin 7 MW laitoksilla. Osayleiskaava toimisi samalla rakennuslupien myöntämisen perusteena voimalaitoksille. Sähkönsiirto tapahtuisi itää kohden Fingridin verkkoon 110 kV ilmajohdolla. Sähkönsiirron pituus olisi 23 kilometriä. Hankealueelle ei ole osoitettu maakuntakaavassa varausta tuulivoiman rakentamiseksi. Voimaloiden napakorkeus on enintään 200 metriä ja lavan pituus enintään 100 metriä. Tuulivoimaloiden lisäksi kaava-alueelle rakennetaan kalliomurskeen ottopaikka, sähkövarasto, sähköasema sekä tarvittavat huoltotiet ja maakaapelointi voimaloiden välille. Hankekehittäjänä on Energiequelle Oy.

YVA-selostuksessa kerrotaan hankkeen tuottavan vuosittain noin 820 GWh vuodessa, kun taas osayleiskaavaehdotusselosteessa kerrotaan hankkeen tuottavan 650 GWh vuodessa. Kaava-alueen ulkopuolella sähkönsiirto toteutetaan uudella rakennettavalla 110 kV ilmajohdolla kaava-alueelta itään Kittilän alueverkkoon. Rakennettava sähkönsiirtolinja on noin 23 kilometriä pitkä. Liityntäpiste olisi Lohinivan pohjoispuolella.

Hirvasjärven osayleiskaavan ja tuulivoimahankkeen toteuttamisen tavoitteena on lisätä Suomen tuulivoimakapasiteettia ja tuulivoimalla tuotetun energian määrää ja vastata siten osaltaan valtion asettamiin ilmastopoliittisiin tavoitteisiin. SLL Lapin piiri pitää tavoitetta tärkeänä, jos uusiutuvalla energiantuotannolla korvataan fossiilisia vaihtoehtoja. Kuitenkin tuulivoiman osalta tulee huomioida sen luonto- ja linnustovaikutukset. Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri katsoo, että Hirvasjärven tuulivoimahankkeen ainoa toteuttamiskelpoinen vaihtoehto on VE0, eli että hanketta ei toteuteta.

Perustelut

DNSH
DNSH-periaate (Do No Significant Harm, ei merkittävää haittaa) tarkoittaa, että esimerkiksi päästöjä vähennettäessä ei samalla aiheuteta haittaa muille ympäristötavoitteille. Tuulivoimalaitoksen sijoittamisessa tämä on erityisen merkittävä periaate. Kun tuulivoimala sijoitetaan alueelle, joka on luonnonrauhaisa ja ennestään kohtuullisen rakentamaton, tuulivoimala vaikeuttaa luonnon monimuotoisuuden suojelemista. 

Hirvasjärven hankealue on pääosin metsätalouskäytössä olevaa metsää ja suoalueita, joista osa on ojitettu. Alueella on kuitenkin myös yhä luonnontilaisia soita, sekä useita lähteitä. Alueen läheisyydessä on Juustovuoman soidensuojelualue (SAC), ja alueen vesistöt kuuluvat tai laskevat osin Natura 2000 -suojeltuun Tornionjoen vesistöön. Siirtolinja sijoittuu monenlaisten luontotyyppien alueille, ja linjaus ylittää Natura 2000 -suojellun Ounasjoen.

Lähimmät suojelualueet sijaitsevat 1,8 kilometrin päässä alueen pohjoispuolella (Juustovuoma). Natura-alue ja soidensuojelualue Juustovuoma (441 ha) on pääosin jänteistä, rimpistä aapasuota. Metsäsaarekkeissa on vanhaa, yli 200-vuotiasta kuusikkoa ja runsaasti lahopuuta. Juustovuoma on arvokas suon ja vanhan metsän kokonaisuus. Juustovuoma on merkittävä porojen vasoma-alue. Pesimälajeja: jänkäkurppa, jänkäsirriäinen, keltavästäräkki, kuovi, kurki, liro, niittykirvinen, pikkukuovi, suokukko.

Etelässä lähin suojelualue on Aalistunturin suojelualue n. 7 kilometrin päässä hankealueesta. 

Yhteisvaikutukset muiden hankkeiden kanssa
YVA-selostuksessa kerrotaan, että Suomen Tuulivoimayhdistyksen tietojen mukaan (2024) lähialueilla alle 30 kilometrin säteellä tuotantoalueesta ei ole käynnissä olevia tai suunniteltuja muita tuulivoimalahankkeita. Selostus perustelee tätä mm. Puolustusvoimien kiellolla uusille voimaloille. Tämä on harhaanjohtavaa, koska Puolustusvoimat on antanut Länsi-Lappiin myönteisiä tuulivoimalausuntoja ennen päätöstään rajoittaa tuulivoimarakentamista. Myönteisiä lausuntoja on annettu kymmenille hankkeille, ja ne mahdollistavat jopa yli tuhannen tuulivoimalan rakentamisen.

Kolarin, Kittilän ja Pellon alueella on yli kymmenen myönteisen lausunnon saanutta hanketta, yhteensä arviolta noin 400 voimalan edestä. Myös kaavoitusaloitteita on hyväksytty kunnissa lähialueen hankkeille. Vaikka YVA-laki edellyttää vain käynnissä olevien hankkeiden yhteisvaikutusten arviointia, olisi hyvä tunnistaa koko mahdollinen realisoituva tuulivoimapotentiaali arvioitaessa ympäristölle aiheutuvia vaikutuksia pitkällä aikavälillä. Lapin liiton tuulivoimaselvityksissä 2022 (ja 2023–2024) Hirvasjärven tuulivoimahankkeen aluetta ei tunnistettu potentiaaliseksi tuulivoima-alueeksi, mutta sen läheisyydestä tunnistettiin useita potentiaalisia alueita.

Yhteisvaikutuksia ei ole arvioitu hyväksytyillä kaava-aloitteilla olevien lähialueiden hankkeiden kanssa, kuten Kittilän Peittoselkä (31 km), Hirvasselkä, Kittilän Tuohivaara (34 km), Pellon Teikovaara–Saarivaara (38 km) ja Rovaniemen Meltaus (39 km). Koska kaikkia olemassa olevia tuulivoimahankkeita ei ole selvitetty riittävällä tavalla kaavan valmisteluaineistossa, tulisi selvityksiä tältä osalta täydentää.

Alueelliset hydrologiset vaikutukset

Tuulivoiman rakentaminen vaikuttaa hankealueen hydrologiaan sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Voimaloiden, tiestön, sähköasemien ja siirtolinjojen rakentaminen edellyttää maansiirtoja, ojituksia ja kuivatusjärjestelyjä, jotka voivat muuttaa pintavesien virtaamia, lisätä eroosiota ja vaikuttaa veden laatuun. Nämä vaikutukset voivat olla merkittäviä etenkin pienvesissä ja lähteikköympäristöissä. Hankealueen suunnittelussa on siten tarkasteltava hydrologiaa valuma-aluetasoisesti, huomioiden maastonmuodot, eroosioherkkyys ja vesien virtaussuunnat voimalapaikkojen, tielinjausten ja läjitysalueiden sijoittelussa.

Tuulivoiman aiheuttamat hydrologiset vaikutukset voivat erityisesti pienvesissä ja ojitetuilla suoalueilla olla pitkäaikaisia tai jopa pysyviä, mikäli veden virtaussuunnat, valunnan määrä tai vedenpidätyskyky muuttuvat. Maamassojen vaihdot, läjitys, maanotto ja maankaatopaikkojen sijoittaminen voivat muuttaa alueen vesitasapainoa ja lisätä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta myös rakentamisen jälkeen. Näiden toimintojen sijainti, laajuus ja vaikutusmekanismit on YVA-selostuksessa ja kaavoituksessa esitettävä selkeästi ja yksityiskohtaisesti, jotta vaikutusten todellinen merkittävyys voidaan arvioida sekä pinta- ja pohjavesien suojelun että luonnon monimuotoisuuden kannalta. Maanotto ja mahdollinen maan läjittäminen tulee olla selkeästi tunnistettuna ja huomioituna ympäristövaikutusten, laajuuden ja sijainnin osalta jo suunnitteluvaiheessa.

Sähkönsiirron ylityskohdissa on erityisesti Natura 2000 -alueella kunnioitettava varovaisuusperiaatetta siten, että rakentamisen ja kaapeloinnin toteutuksessa estetään veden samentuminen, kutualueiden vaurioituminen ja pohjasedimenttien liikkuminen. Jokainen ylitys on suunniteltava erikseen hydrologisten ja kalataloudellisten arvojen turvaamiseksi, ja vaihtoehtoiset linjaukset on arvioitava siten, että vesistöjen ekologinen tila ei heikkene. Siirtolinjojen suunnittelua suojeltujen ylitse voidaan pitää lähtökohtaisesti riskinä niiden ekologiselle tilalle, ja tätä tulisi ensisijaisesti kaavoituksessa välttää.

Selostuksen mukaan sähkönsiirtolinjojen lähteet on selvitetty karttatarkastelulla. SLL Lappi huomauttaa, että kaikkia kaava-alueen ja sähkösiirtolinjan lähteitä ei ole merkitty karttoihin. Lähteet tulisi selvittää kattavasti hydrologisten vaikutusten arvioimiseksi riittävässä määrin, sekä arvioida, onko alue tosiasiassa pohjavesialue alueen lähteisyyden perusteella. Referenssinäytteitä alkutilasta ei ole otettu vesistöistä, lähteistä eikä mittauksia pienhiukkasista sekä pölystä. Sähkönsiirtolinjojen pienvirtavesissä on taimenta ja harjusta.

Kaavoitus
Voimassa olevan maakuntakaavan (Tunturi-Lapin maakuntakaavan) tuulivoima-aluetta ei ko. hankealueella ole. Maakuntakaavaan on varattu alueet ja reitit voimaloille ja sähkönjakelun runkoverkostolle. Maakuntakaavassa tuulivoimalat sijoitetaan pääasiassa rakennettuun ympäristöön tai sen lähelle, ei erämaahan eikä tärkeille virkistysalueille. SLL Lappi huomauttaa, että Hirvasjärven alue on harvaan asuttua, virkistyskäytössä olevaa hiljaista ja pimeää seutua, johon tuulivoimaa ei näin ollen tule sijoittaa.

Hirvasjärven tuulivoimahankkeen alueelle sijoittuu useita maakunnallisesti arvokkaita maisema-alueita. Arvokkaan kulttuurimaiseman vaaliminen on määritetty maakuntakaavassa, joten osayleiskaava on maakuntakaavan vastainen.

Melu
Voimaloiden melumallinnuksessa (ISO 9613-2) on vakavia puutteita: se ei huomioi voimaloiden keskinäisvaikutusta amplitudimodulaatiolla, ei voimaloiden lopullisia sijainteja, ei inversion vaikutusta eikä sitä, kun voimaloiden lavat leikkaavat inversiokerrosta, jolloin melun leviäminen on mahdollista laajemmalle alueelle kuin melumallinnuksessa esitetään. Myös tuulen suunta vaikuttaa melun leviämiseen mallinnuksen ulkopuolelle.

Melumallinnus ei vastaa todellista tilannetta, koska voimalatyyppi on eri kuin mitä kaava antaa myöten. Melumallinnusta ja leviämiskarttaa matalataajuisista äänistä ei ollut. Ei myöskään karttaa, missä melualueet näkyvät samanaikaisesti kaava-alueen kanssa. Matalataajuiset äänet kantautuvat huomattavan pitkälle matkalle; ihminen sitä ei kuule, mutta eläimet pitopaikoissa voivat altistua matalataajuiselle melulle. Melumallinnus perustui pitkän ajan keskivertoarvoihin, eikä siinä oteta huomioon huipputasoja.

Melua käsitelleessä tausta-aineistossa olisi tullut huomioida myös alueen eläintenpitopaikat. Eläinten hyvinvointilain mukaan eläimiä ei saa altistaa jatkuvalle melulle. Melumallinnuksessa ei ole huomioitu ulkotarhassa olevia eläimiä. Eläintenpitopaikkoja, jotka sijaitsevat sekä kaava-alueella että sen vaikutusalueella sekä melualueella kaava-alueen ulkopuolella, ei ole selvityksissä huomioitu lainkaan.

Melualuetta on kaava-alueen ulkopuolella huomattava määrä. Useat vakituisen asumisen ja loma-asuntojen kiinteistöt altistuvat raja-arvojen ylittävälle melulle.

YVA-selostuksessa oli tunnistettu, että äänimaisema koostuu pääosin luonnonäänistä. Selostuksen mukaan tuotantoalueelle ja sen läheisyyteen voi kantautua myös vähäisessä määrin ja ajoittain läheisen tiestön ääniä, mutta keskimääräiset vuorokausiliikennemäärät ovat kuitenkin hyvin vähäisiä. Rakennusaikainen melu arvioitiin lyhytkestoiseksi (kaksi vuotta) ja päiväaikaan tapahtuvaksi. Rakennusaikaista melua ei ollut arvioitu taulukkomuodossa. SLL Lappi toteaa, että kaksi vuotta ei ole kovinkaan lyhyt aika, kun muutos aiempaan äänimaisemaan on merkittävä.

Valo ja maisema pimeään aikaan
Hirvasjärven tuulivoimahanke sijoittuu alueelle, jossa on vain vähän keinotekoista valoa. Voimaloiden lentoestevaloilla on suuri kielteinen vaikutus alueen maisemaan. Voimalat näkyvät valoineen kaukaa, jopa 30 kilometrin päästä, ja muuttavat näkymän teolliseksi ja rauhattomaksi. Lentoestevalot näkyvät myös Ylläksen matkailualueelle saakka. Vilkkuvaa valoa ei esiinny luonnossa, eikä Hirvasjärven hankealueen pimeää ja valosaasteetonta ympäristöä tule altistaa keinovalolle.

Pimeinä vuorokauden- ja vuodenaikoina maisemalliset vaikutukset muodostuvat tuulivoimaloiden lentoestevaloista. Yleensä tuulivoimaloiden konehuoneen päälle, napakorkeudelle asennetaan suuritehoinen valo, joka on päivällä valkoinen vilkkuva ja yöllä punainen jatkuvasti palava. Lisäksi voimalatorniin asennetaan pienitehoisemmat, yöaikaan jatkuvasti palavat valot. Talvella kaamoksessa pimeää aikaa riittää ja voimaloiden vilkkuvat valot häiritsevät useammin kuin kesällä, jolloin valoa on vuorokauden ympäri. Normaaliin pimeään yöhön eivät kuulu vilkkuvien valojen lisäksi myöskään staattiset punaiset valot. SLL Lappi katsoo, että valovaikutus on pääosin suuri kielteinen voimaloiden lähialueella, mm. Pasmajärvellä, Taapajärvellä, ja kauempana, mm. Aalistunturissa ja Aalisjärvellä. Havainnekuvat pimeän maiseman muutoksista olisi pitänyt sisällyttää kaavaselostukseen eikä jättää liitteeseen.

Maisema valoisaan aikaan
Havainnekuvat osoittavat, että tuulivoimalat määrästä riippumatta muuttaisivat maiseman teolliseksi ja rikkoisivat sen luonteen. YVA-selostuksen näkemäalueanalyysi olisi pitänyt tehdä myös laajemmalta alueelta kuin n. 5 km säteellä. Voimalat näkyvät jopa 30 kilometrin päähän. Hankkeen vaikutuspiiristä on tunnistettu useita maakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita ja rakennettuja kulttuuriympäristöjä. YVA-selostuksessa on tunnistettu hyvin, että voimalat muodostavat uuden ympäristön nykyisestä mittakaavasta poikkeavan elementin maisemakuvaan. Kielteiset muutokset maiseman ominaispiirteisiin ja luonteeseen korostuvat isommilla järvialueilla sekä pienipiirteisissä kylä- ja asutusmaisemissa, joskin näkemäalueet ovat rakennetussa ympäristössä osin rajautuvia tietyillä alueilla.

Kielteisiä vaikutuksia järvialueille sekä niiden yhteydessä oleviin kylä- ja viljelymaisemiin voidaan pitää paikoin jopa suurina. Suuria kielteisiä vaikutuksia aiheutuu erityisesti Taapajärven ja Pasmajärven kyläalueelle. Nämä on havainnekuvista helposti todettavissa. Kielteisiä vaikutuksia on muille lähivaikutusalueen asutus- ja viljelymaisemille.

Ulommalla vaikutusalueella (Aalistunturin alue sekä tuulivoimaloista pohjoiseen sijaitseva Venevaara ympäröivine alueineen) maisemakuvaa hallitsevat laajat rakentamattomat, paikoin jopa erämaiset metsäalueet ja luonnontilaiset suot. Aalistunturille tuulivoimalat näkyvät selkeästi. Mainittakoon, että kaava-alueen voimaloiden korkeimmat osat ovat noin 200 metriä korkeammalla kuin Aalistunturin huippu. Aalistunturin aluetta on esitetty aloitteella kansallispuistoksi.

YVA-selostuksessa arvioidaan etäisyyden takia maiseman muiden elementtien lieventävän voimaloiden hallitsevuutta maisemakuvassa. Havainnekuva osoittaa arvion olevan virheellinen. Voimalat muuttavat Aalistunturin laelta ja rinteiltä näkyvän maiseman luonteen merkittävästi. Aalistunturilta näkee Ylläkselle saakka, eikä maisemassa erotu rakennettuja alueita. Selostuksessa on arvioitu, että vaikutukset maisemaan Aalistunturilta tarkasteltuna ovat kohtalaisia tai jopa suuria kielteisiä. SLL Lappi katsoo, että vaikutus tulisi arvioida erittäin suureksi kielteiseksi. 

Tuulivoimahankkeen aiheuttama maiseman muutos aiheuttaa Aalistunturilta tarkasteltuna erittäin merkittävän uhkatekijän maiseman tai kulttuuriympäristön kannalta tärkeiden ominaispiirteiden säilymisen mahdollisuuksille. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaan maiseman visuaaliset ominaisuudet ja maiseman historiallinen tunnelma katoavat muutoksen myötä. Maisemakuvan eheys, yhtenäisyys sekä maiseman mittakaava rikkoutuu laajoilla alueilla. Hankkeen myötä maiseman luonne muuttuu, joka vaikuttaa myös alueen virkistyskäyttöön.

Voimalat voivat rikkoa myös arvokkaiden maisema-alueiden yhtenäisyyttä. Hankealueen läheisyyteen sijoittuu useita maisema-alueita, joista etenkin Venejärven kylämaisemaan kohdistuva vaikutus on kielteinen. Myös sähkölinjat vaikuttavat maisema-alueisiin niitä rikkovasti etenkin Taapajärven kylässä. Myös Ounasjoen ylitys on haitallinen maisema-alueen arvoille. SLL Lappi huomauttaa, että Konttajärven kylässä, Konttavaarassa on näköalapolku, jolta maisema avautuu järven suuntaan eli suoraan hankealuetta kohti. Etäisyys hankealueelta on noin 30 kilometriä. Tätä ei ole aineistossa tunnistettu.

Elinkeinot ja sosiaaliset vaikutukset
SLL Lappi toteaa, että matkailu ja majoitustoiminta ovat todennäköisimmät elinkeinot, jotka kärsivät tuulivoimarakentamisesta poronhoidon lisäksi. Alueen luontomatkailupotentiaali menetetään pysyvästi.

YVA-selostuksessa tuulivoimahankkeen vaikutukset ihmisten elinoloihin, viihtyisyyteen ja virkistykseen tuotantoalueella todettiin kohtalaisen kielteisiksi. Tehdyissä selvityksissä, asukaskyselyissä, muistutuksissa sekä lehtien mielipidekirjoituksissa on tullut esille se, ettei hankkeella ole paikallisten asukkaiden sosiaalista toimilupaa. 

Poronhoito
Poro on herkkä saaliseläin, joka voi häiriintyä tuulivoimaloiden varjovälkkeestä, lapojen liikkeestä ja melusta. Esitetty kaava-alue sijaitsee porojen talvi- ja syyslaidunalueella, jossa sijaitsee poroerotusaita ja porokämppä. Läheinen Juustovuoma, jossa porojen vasonta-alue sijaitsee, on kokonaisuudessaan alle 6 kilometrin etäisyydellä ehdotetusta kaava-alueesta ja se menetetään pysyvästi, mikäli tuulivoimalat rakennetaan. Vertaisarvioidun tutkimuksen mukaan vasovat porovaatimet välttelevät tuulivoimaloita 5–15 kilometrin säteellä. Ehdotetusta osayleiskaavasta 15 kilometrin säteellä on  vasomisalueita, joille tuulivoimaloista on voimakkaita negatiivisia vaikutuksia. Kaavan tausta-aineistossa tuulivoimaloiden vaikutuksia porojen liikkumiseen ja vasontaan ei ole riittävästi selvitetty.

Hankkeen vaikutukset poronhoitoon ovat merkittävät alueen muuttamisen myötä. Sähkölinjat sijoittuvat laidunalueille ja luppolaitumille ja osa myös kokoamisalueille. Laidunalueen väheneminen lisää painetta toisilla laitumilla ja voi heikentää porojen ravinnonsaantia. SLL Lappi toteaa, että tuulivoimaloiden ja rakentamisen myötä laidunalueiden kapeneminen kuluttaa luontoa paikallisesti ja voi aiheuttaa haittaa harvinaisille lajeille. Esitetyllä osayleiskaavalla poronhoidon toimintaedellytyksiä ei voida riittävästi turvata. Vaikutus poronhoidolle on merkittävän kielteinen.

Liikenne
Tuulivoimahanke lisäisi merkittävästi liikennettä alueelle rakennusaikana. Liikenteen melu- ja pölypäästöt sekä raskaan liikenteen vaikutus tiestölle vaikuttavat paikallisiin asukkaisiin ja luontoon.

Kasvillisuus, luontotyypit ja lajisto
SLL Lapin piiri muistuttaa, että Suomen eliölajeista joka yhdeksäs on uhanalainen ja että suurin syy tähän on luonnollisten elinympäristöjen katoaminen ja heikkeneminen ihmisen toimien, kuten rakentamisen ja metsäteollisuuden seurauksena. Lajikato on erityisen huomattavaa ja nopeaa etenkin Pohjois-Suomessa, johon tällä hetkellä kohdistuu yhä suurempi paine tuulivoimalahankkeiden ja kiihtyvien hakkuiden myötä.

YVA-ohjelman mukaan tuotantoalueen ja voimajohtojen alle jää metsäalaa yhteensä 138–210 ha ja lisäksi puuston kasvua rajoitetaan n. 54 ha alalta. Sähkönsiirtolinjalla on merkittäviä kielteisiä vaikutuksia löydettyihin direktiivilajeihin ja luontotyyppeihin. Saukko on läheisen Juustovuoman suojelun perusteena oleva EU:n luontodirektiivin liitteen II ja IV laji. Vaikutukset tulee selvittää Natura-arvioinnilla. Tätä ei ole tehty. Erityisesti maakotkalle sähkönsiirtoreitti on vaarallinen.

SLL Lappi pitää kaava-aineiston linnustoselvityksiä riittämättöminä. Metsäkanalintujen soidinpaikkojen kartoitukseen varattu aika ei ole riittävä kattavan selvityksen laatimiseksi hankkeesta. Alueella havaittiin harvinaiseksi käynyttä riekkoa. Kattavan selvityksen laatimiseksi kaavan suunnittelualueella olisi pitänyt tehdä soidinpaikkaselvitykset vähintään kolmena vuotena ja oikea-aikaisesti lajikohtaisesti.

Esitetyn kaava-alueen sekä vaikutusalueen järvien ja purojen vesistö- ja kalastotutkimusta ei ole tehty. Alueen puroissa esiintyy erittäin uhanalaista taimenta. Vesistön tilasta ja kaloista tulisi saada referenssitietoa ennen kaavoituspäätöstä.

Esitetyllä kaava-alueella on tunnettu maakotkan reviiri. Maakotka käyttää aktiivisesti esitetyn kaava-alueen laajoja hakkuuaukeita ja soita saalistamiseen. Maakotkan tyypillinen saalistuslentokorkeus on voimaloiden lapakorkeuksilla. Esitettyjen voimaloiden lapojen pyyhkäisypinta-ala on 3,14 hehtaaria. Kaikkiaan Hirvasjärven tuulivoimaloiden lapojen yhteenlaskettu pyyhkäisypinta-ala on noin 66 hehtaaria. Kalasääksen lentoreiteille on myös tulossa esitetyssä kaavassa voimaloita. Selvitykset ovat puutteellisia näiden direktiivilajien osalta. Lintujen, jotka ovat EU:n lintudirektiivin liitteen I lajeja, niiden silpoutuminen esitetyn kaava-alueen voimaloiden lapoihin on enemmän kuin mahdollista.

SLL Lappi pitää myös suurpetojen osalta esitettyä selvitystä riittämättömänä. Alueella esiintyy kaikkia suurpetoja vaihtelevasti. Satunnainen lumijälkilaskenta ja muiden kartoitusten ohessa tarkkailu ei riitä vaikutusten arviointiin, vaan hankkeen vaikutusta suurpetoihin arvioitaessa tulee koota olemassa oleva tieto suurpetojen reviireistä hankesuunnittelualueella ja sen välittömässä läheisyydessä sekä tehdä tarkastelu suurpetojen potentiaalisten elinympäristöjen ja pesäpaikaksi kelpaavien alueiden osalta. Suurpetojen kannan arvioiminen maastossa vaatii erikoisosaamista. Lapissa on tunnetusti vaikeuksia selvittää suurpetojen todellisia kantoja harvan suurpetoyhdysverkoston takia (LUKE). SLL Lapin piiri huomauttaa, että selvitysten (liitteet 17 ja 18) salaamisen sijaan olisi voinut salata ainoastaan salassa pidettävien lajien esiintymät.

Tuulivoimahankkeen käytöstä poisto
Tuulivoimahankkeen elinkaaren viimeinen vaihe on sen käytöstä poisto ja hankkeeseen liittyvien laitteiden ja materiaalien kierrättäminen sekä jätteiden käsittely. Rakentamisvaiheessa hyödyntämiskelvottomat maa-ainekset läjitetään tarvittaessa rakennuspaikan läheisyyteen, mahdollisille maa-ainesten ottoalueille tai maankaatopaikalle muuttaen alueen luontoa pitkäaikaisesti maisemoinnista huolimatta. Käytöstä poistetut tuulivoimalat puretaan osiin ja myydään edelleen uusiokäyttöön tai romutettavaksi. YVA-selostuksessa esitetyt prosenttiluvut tuulivoimaloiden kierrätettävyydestä kuulostavat toiveikkaan liioittelevilta (lähes 100 %), koska tällä hetkellä tuulivoimaloista voidaan kierrättää 75–90-prosenttisesti ja lapojen kierrätys on vasta kehitysvaiheessa. 

SLL Lappi huomauttaa, että tuulivoimaloiden purkamisen jälkeen paikalleen jätettävät perustukset ovat riski ympäristölle. Perustukset tulee poistaa ja alue maisemoida, sekä kasvillisuuden palautumista tulee edistää. Sähkökaapelit tulee poistaa ja kierrättää. Kaapeleiden poistamisesta ei saa aiheutua ympäristön pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa tai terveyshaittaa pitkälläkään aikavälillä. Kaapeleiden poistamatta jättämisellä tulee ympäristöministeriön linjauksen mukaan olla ympäristönsuojelulliset perusteet. Ympäristöön kohdistuvat vaikutukset (esim. pintavesien väliaikainen sameneminen, tieinfrastruktuurin vaurioituminen) voivat olla jopa suuremmat kaapelien poistamisen yhteydessä verrattuna siihen, että ne jätetään paikoilleen. SLL Lappi huomauttaa, että jos kaapelit jätetään poistamatta ympäristönsuojelullisin perustein, ovat samat perusteet myös syy jättää tuulivoimala-alue kaapeleineen rakentamatta. Kaikissa vaiheissa tulee ottaa huomioon vieraslajien kulkeutumisen estäminen alueelle.

Osayleiskaavasta
Osayleiskaavaa on tarkoitus käyttää rakennuslupien myöntämisien perusteena, mutta kaava-aineistoa tulisi täydentää mm. linnustoselvitysten, yhteisvaikutusten ja vesistövaikutusten tunnistamisen ja huomioimisen osalta. Kaavaehdotukseen on lisätty sähkövarasto ja kalliomurskeen ottoalue, mutta niistä selvitykset puuttuvat. Kaava ei ole lain mukaisesti riittävällä tasolla, kun esitetään, että voimalapaikkoja voidaan vielä muuttaa jopa sadoilla metreillä. Kaavoituksessa tulee voimalapaikat määrittää selkeästi, muutoin tehdyt melu-, välke- ja havainnekuvaselvitykset ovat käytännössä turhia, sillä voimalapaikan siirto voi vaikuttaa näihin merkittävästi, jolloin ympäristövaikutusten arviointi muuttuu tasoltaan puutteelliseksi. Myös hydrologisten vaikutusten osalta on erityisen tärkeää, että voimalapaikat on määritetty riittävällä tarkkuudella hydrologisten vaikutusten tunnistamiseksi ja minimoimiseksi. 

Kuva 1. Kaavoituksen ehdotus siitä, minkä alueen sisällä kaavapaikka voi muuttua.  Piisteviiva-alueen halkaisija on 600 m, kaavassa on esitettyä, että alueen sisällä voimala voisi siirtyä keskipisteestä 200 metriä suuntaansa.

Alue on kansainvälistä matalalentoharjoittelualuetta (CBA). Kaavan valmisteluaineistosta ei selviä, että kansainvälisiä sopimusvelvoitteita olisi suoritettu. Viranomaisneuvotteluita ei ole järjestetty, vaikka kaavan vaikutusalueella on valtion toimintoja, kuten esimerkiksi tie ja suojelualueita, joihin hankkeella on vaikutusta.

Valtio on turvannut luovutuksen ehdoilla alkuperäiselinkeinoja, kun se on luovuttanut alueita yksityismaiksi ja yhteismetsiksi. Selvittämättä on, onko edes oikeutta luovuttaa aluetta tuulivoimakäyttöön.

Osayleiskaavan alueen sisällä on poroaita, mutta sitä ei ole merkitty kaavamerkinnällä. Kaavakartasta puuttuu melualuemerkinnät.

Lopuksi

SLL Lappi lausuu, että tuulivoimaloita tulisi ensisijaisesti sijoittaa vain jo valmiiksi rakennetuille alueille ja niiden läheisyyteen niin luonnon monimuotoisuuden kuin pimeiden ja hiljaisten alueiden suojelemiseksi.

15.12.2025

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry