Lausunto Kapustan pumppuvoimalan osayleiskaavan kaavaluonnoksesta, Kemijärvi

Lausunto Kemijärven Kapustan Punaslampien pumppuvoimalan kaavaluonnoksesta (osayleiskaava)

Osallisuudet

Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry on alueellinen luonnonsuojeluyhdistys, joka on mainittu selostuksessa ja osallistettu asiassa.

Muut osalliset:

Huomautamme, että Yli-Kemin kalatalousalue on viranomainen, jota ei ole tunnistettu kaavassa.

Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, VAT

Kaavaselostuksessa on referoitu VAT:ta. Läpileikkaavana kaikissa osatavoitteissa (14.7.2017 VAT) on:

Luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä edistetään 

Luonnon monimuotoisuuden kiihtyvä heikkeneminen on yksi keskeisimpiä haasteita niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisesti. Ekosysteemien sopeutumiskyky on rajallinen, ja sen ylittäminen voi johtaa luonnon ihmisille tuottamien palveluiden, ruokaturvallisuuden ja talouden äkilliseen heikkenemiseen. Suurimpia muutoksia on tapahtunut luontaisista elinympäristöistä eniten rannoilla ja metsissä sekä kulttuuriympäristöissä, kuten perinnebiotoopeilla. Viime vuosina myös suo- ja turvemaiden sekä muiden kosteikkojen merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ovat kasvaneet. Ilman lisätoimia näistä elinympäristöistä riippuvainen eliölajisto vähenee sekä vaateliaan tai erikoistuneen lajiston uhanalaistuminen sekä vieraslajien leviäminen jatkuu. 

Kulttuuriympäristöt muuttuvat varsinkin talouteen, elinkeinoelämään ja väestönkehitykseen liittyvien muutosten seurauksena. Rakennetun ympäristön vajaakäyttö tai käytön puute ovat suurimpia haasteita kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttämiselle. Rakennetun ympäristön laadukkaalla kehittämisellä voidaan edistää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta ja ajallista kerroksellisuutta. Niiden merkitys alueiden identiteetille ja vahvuuksiin perustuvalle elinkeinoelämälle sekä asukkaiden viihtyisyydelle ovat voimistumassa muun muassa kansainvälistymisen myötä.

Kaavassa ei ole tunnistettu elinympäristöjen heikkenemistä eikä metsä- ja vesielinympäristöjen menettämistä.

Maakuntakaava

Osayleiskaavaratkaisu ei ole Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavassa alue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M), poronhoidon kannalta erityisen tärkeäksi alueeksi (ph) sekä osin tärkeäksi tai vedenhankintaan soveltuvaksi pohjavesialueeksi. Maakuntakaavan yleismääräykset edellyttävät poronhoidon toimintaedellytysten turvaamista sekä pohjaveden laadun ja määrän heikentämiskiellon noudattamista. Näiden määräysten toteutumista ei ole osayleiskaavassa arvioitu riittävällä tavalla eikä niiden noudattamista ole osoitettu kaavaratkaisussa.

Selvitykset

Kaavaselostuksen mukaan useat keskeiset luontoa koskevat selvitykset ovat joko keskeneräisiä tai vasta tulossa vuonna 2025. Osayleiskaava on kuitenkin tarkoitettu suoraan rakentamiseen oikeuttavaksi yleiskaavaksi. Tässä tilanteessa kaavaa ei voida hyväksyä ennen kuin kaikki kaavan kannalta olennaiset luontoselvitykset ovat valmiit, julkisesti nähtävillä ja tosiasiallisesti huomioitu kaavaratkaisussa.

Selvitykset eivät ole olleet nähtävillä. Niiden laadintaan tai oikeellisuuteen on ollut mahdotonta ottaa kantaa. Kaavan tulee perustua selvityksiin, eli ne ovat osa julkista aineistoa. Kaavaa ei voida hyväksyä ilman selvitysten julkipanoa.

Linnustoselvitykset, lajistoselvitykset

Linnustoselvitykset tulee tehdä 2 km vaikutusalueelta ja herkimpien lintujen osalta 5 km alueelta. Selvityksiä tulee täydentää.

Linnuston tilaa ei ole viety kaavakartalle. Lintujen elinpiirit tulee kartoittaa ja merkitä kaavakarttaan. Alueen ominaisuuden tulee määritellä, voiko sinne rakentaa. Kaupungin esittelyssä luonto on häivytetty teollisen toiminnan tieltä.

Kaavaselostuksessa on esitetty vain rajattu joukko EU:n luonto- ja lintudirektiivin liitteissä mainittuja lajeja. Muiden suojeltujen tai huomionarvoisten lajiryhmien, kuten sammalten ja sarojen, osalta ei ole esitetty selvityksiä, eikä niiden esiintymistä ole arvioitu kaavakartalla. Ennen kaavan hyväksymistä kaikkien merkityksellisten lajiryhmien inventoinnit tulee saattaa loppuun, ja niiden tulokset tulee osoittaa kaavassa. Muuttolintuselvitystä ei ole tehty eikä sen valmistumiselle ole annettu arviota. Lintujen kevät- ja syysmuuton seurannan tulokset tulee osoittaa kaavassa ennen kaavan hyväksymistä.

Kaavaselostuksessa ei ole arvioitu kyyn esiintymistä tai elinympäristöjä suunnittelualueella. Kyyn mahdollinen esiintyminen ja rakentamisen vaikutukset lajiin tulee selvittää osana muuta eläimistöä koskevaa arviointia ennen kaavan hyväksymistä.

Lepakkoselvityksen osalta on epäselvää, miten selvitys on tehty. Havaintoja on heinä- ja elokuulta 2024 inventointien aikana. Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen suositusten mukaan yleiskaavoitukseen sopiva lepakkokartoitus on maisematason yleisselvitys. Kuitenkin voimakkaasti alueen ominaispiirteitä muuttavan maankäytön alueille on tehtävä tarkka lepakkoselvitys tai vähintään tarvearvio. Maisematason yleisselvitys voi toimia esiselvityksenä tarkan lepakkoselvityksen kohdentamiselle. 

Vesien tilan selvitykset

Alueen (2km:n vaikutusalue) pienvedet sekä lähteet ja tihkupinnat tulee kartoittaa ja niiden tila arvioida myös vesienhoitokriteerien osalta. Tilaluokat tulee määrittää ja tutkia vesille aiheutuvat vaikutukset kaavan seurauksena. Vesikasvillisuus-, rantavyöhyke-, syvänne-, piilevä- ja kalastoarvioinnit on tekemättä. Avovesien eläimistö tulee myös arvioida.

Kaavaselostuksessa todetaan, että kaava-alueella sijaitsee useita lähteitä, jotka kartoitetaan luontoselvitysten yhteydessä. Lähteitä ei kuitenkaan ole merkitty kaavakartalle, eikä niiden luonnontilaa tai hankkeen vaikutuksia niihin ole arvioitu. Lähteisiin kohdistuvat toimenpiteet edellyttävät vesilain mukaista lupaa, eikä kaavaa voida hyväksyä, ennen kuin lähteet on kartoitettu, niiden tila arvioitu ja lupatarve selvitetty.

Vesistövaikutukset

Vesistövaikutuksia vesimuodostelmien kaikkiin tilaluokkiin ei ole arvioitu.  Kaavaratkaisua ei siltä osin ole mahdollista arvioida, vaan se tulee palauttaa valmisteluun.

Kalastovaikutukset/vaikutukset kalankasvatukselle

Kalastovaikutuksia ei ole arvioitu. Vaikutuksia kalankasvattomolle ei myöskään ole arvioitu.

Verrattuna Ailangantunturin pumppuvoimalan YVA:an kaavaselvitykset on tehty puutteellisesti, ja kaava tulee palauttaa valmisteluun.

Nahkiaisselvitykset puuttuvat. Alueella elää pikkunahkiaisia ja nahkiaisia, jotka uusimpien tutkimusten mukaan ovat sama laji.

Hyönteisselvitykset

Hyönteisselvitykset mainitaan lisättävän vuonna 2025. Päätellen siitä, että ne tehdään vasta kaavan valmistuttua, niiden ei ilmeisesti ole tarkoituskaan vaikuttaa kaavaratkaisuun.

Nämä selvitykset ovat vähimmäisvaade laadittaessa kaavoja:

Vesihyönteiset

Vesihyönteiset on tutkittava kattavasti alueen virtavesistä ja seisovista vesistä.

Sudenkorennot

Sudenkorentotutkimukset on tehtävä suo-, puro- ja lampialueilla.

Päiväperhoset

Koko kaava-alueen päiväperhoset on tutkittava.

Yöperhoset

Koko kaava-alueen yöperhoset on tutkittava.

Pohjaeläimet

Pohjaeläimet virtavesien, lähteiden ja lampien osalta on myös selvitettävä ennen kaavan hyväksymistä.

Sääsket

Sääskitutkimus on Lapissa maailman huippua. Sääskien lajistoa ei kuitenkaan ole selvitetty ennen kaavoitusta. Kaavaselvityksiä tulee täydentää sääskien osalta.

Kriisinkestävyys/onnettomuustilanneselvitys

Kaavassa ei ole esitetty, kuinka laitos toimii, jos Seitakorvan voimala poistuu. Vesi alenee putken kohdalla noin 25m, eli voimala jää kuiville. Voimala ei siis ole kriisin kestävä, vaikka suunnittelun aikajänne lienee enemmän kuin 10 vuotta.

Kaavaselostuksessa ei ole esitetty arvioita Seitakorvan padon kestävyydestä, padon jäljellä olevasta käyttöiästä eikä siitä, miten padon turvallisuus on huomioitu osayleiskaavaratkaisussa. Patoturvallisuuteen liittyvät riskit ja niiden vaikutukset hankkeen toteuttamiskelpoisuuteen tulee arvioida ennen kaavan hyväksymistä.

Kaavaratkaisu

M-alueet

Kaupunki ei ole perustellut ratkaisuaan varata metsätaloudelle suuria alueita kaavan alueelta. Kaavaratkaisu ei perustu selvityksiin, eli selvityksiä ei ole otettu huomioon ratkaisua tehtäessä. Linnuille ei ole jätetty selviämisen mahdollisuuksia eikä elinympäristöjä, joten kaava on luonnonsuojelulain ja lintu- ja luontodirektiivin vastainen.

E-alueet

Lampien luonnontilan menettämistä ja aiheutuvaa luonnontuhoa ei ole arvioitu. Kaavan tulee perustua selvityksiin, jotka on salattu. Selvityksiä ei siis ole huomioitu kaavaa laadittaessa, eli kaava on lainvastainen.

Vesistövaikutukset

Voimalan purskautellessa liejuvettä  alapuoliseen vesimuodostelmaan veden tilaluokka heikkenisi merkittävästi. Tilaluokan tai sen osan heikkeneminen on ehdoton luvan myöntämiseste. 

Seitakorvan vesimuodostelman tila

Seitakorvan vesimuodostelman tilaluokka ja vaikutukset siihen puuttuvat arviosta. Heikennetäänkö huonossa tilassa olevaa, vai miten kaava vaikuttaa alapuoliseen veteen? Vaikutukset on kuitattu lyhyesti niitä arvioimatta. 

Pohjavesialueet

Kaavaselostuksen mukaan pohjavesiselvitys on tulossa vuonna 2025.  Vaikutusta pohjavesiin ei voida arvioida ennen kuin pohjavesiselvitys eikä kaavaa hyväksyä ennen kuin pohjavesiselvitys on valmis, julkisesti nähtävillä ja huomioitu kaavaratkaisussa.

Pohjavesialueen merkinnät eivät täytä kaavalle asetettuja vaatimuksia. Sininen aaltoviiva aluemerkintänä ja pv-merkintä kiinni viivaan on oikea merkintä. Kaavaratkaisun perusteella kaavalla on erittäin haitallisia vaikutuksia pohjavesiin, eikä sitä tule hyväksyä. 

Pohjavesialueelle kohdistuvia vaikutuksia ei ole arvioitu suhteessa pohjaveden ehdottomaan pilaamiskieltoon (YSL 17§). EN-alueen pohjavesistä ei ole esitetty selvitystä. Pohjaveden pinnan, laadun ja virtausten selvittäminen on välttämätöntä sen selvittämiseksi, mitä kaavaratkaisu pohjavesille aiheuttaisi ja vaikuttaisi.  

Ovatko lammet ja tihkupinnat pohjavesivaikutteisia ja siten suojeltuja luontotyyppejä? Onko pohjavesialueella E-vaikutuksia Punaslampien alueelle, eli onko pohjavesialueella oltava vielä E-lisämerkintä? Onko pohjavesialueen rajat tarkastettu lain mukaisesti ja noudatettu siitä annettuja lakeja ja asetuksia sekä ympäristöhallinnon ohjetta 3/2018 Opas Pohjavesialueet, opas määrittämiseen, luokitukseen ja suojelusuunnitelmien laadintaan?

Luo-alueet

Luo-alueet ovat liian pieniä turvaamaan alueen luontoarvot. Osa alueista puuttuu, ja luo-alueiden valintaperusteet on jätetty kertomatta. 

Hämmästyttävää on, kun luo-alueita on keskellä tietä. Onko tien rakentamisella aiheutettu haittaa luonnolle?

Härkkivaaran luonnonsuojelualueen luontoarvot voivat heikentyä, mikäli alueen lähteet ja niistä alkunsa saavat purot muuttuvat tai tuhoutuvat hankkeen seurauksena. Kaavaselostuksessa ei ole arvioitu näitä vaikutuksia.

Yhteisvaikutukset

Kaavaselostuksessa todetaan yleisellä tasolla, että alueelle on suunnitteilla useita pumppuvoimalahankkeita. Neljän samanaikaisesti suunnitellun pumppuvoimalan yhteisvaikutuksia vesistöihin, luontoon, poronhoitoon ja maisemaan ei kuitenkaan ole arvioitu hankekohtaisia kuvauksia pidemmälle.

Vaihtoehdot

Kaavassa ei ole esitetty vaihtoehtoja, vaan on esitetty vain  kaksi purku/imureitin paikkaa. 

Vaihtoehtokuvauksessa sivulla 7 on error. Taulukko puuttuu.

Kaavan sisältö ei täytä lain vaatimuksia. Kaavassa tulee esittää valittu ratkaisu eikä kaikkia vaihtoehtoja. Valittu ratkaisu punnitaan sitten jälkivalvonnassa. Tässä kaavassa on niin paljon laittomuuksia, ettei sillä ole etenemisen mahdollisuuksia.

Voimajohtojen vaihtoehtoja ei ole arvioitu.

Rakennusoikeus

Koska kaava oikeuttaa rakentamiseen, on kaavaan osoitettava rakentamisalueet ja niille oikeudet sekä arvioitava rakentamisen vaikutukset. 500 kem² lampien alueelle on yleiskaavallekin liian epämääräinen esitystapa. Rakentamiseen oikeuttavat kyläyleiskaavat ovat hyvä esimerkki siitä, miten alueille saa osoittaa rakentamista, ja niissäkin on korkea hylkäysaste hallinnollisissa käsittelyissä.  Yleiskaava ei vapauta määrittelemästä rakennusoikeuksia ja vaikutusten arvioimista.

Lopuksi

Kaupunki suunnittelee voimalan rakentamista metsään ja järveen. Vaikutuksia metsään ja järveen ei  kuitenkaan ole arvioitu. Tämä osoittaa varsin puutteellista valmistelua kaavaa laadittaessa ja viranomaisten haluttomuutta puuttua asioihin.

Seitavaaran metsä on suuruudeltaan noin 107km²

Lisäksi hanke sijoittuu Juujärven (n.96km²) metsään ja voimajohdot vielä muiden metsien alueille.

Metsiin vaikuttaa tällä hetkellä pääosin metsätalous, jonka haitallisuutta luonnolle ei ole kaavassa tunnistettu. Voimalan ja metsätalouden yhteisvaikutuksia metsiin ei ole arvioitu. Linnustovaikutuksia metsiin ei ole arvioitu, eikä vesistövaikutuksia millään lailla. 

Huomioimme myös sen, että YVA:ssa tehdään YVA-tasoiset selvitykset ja että  yleiskaavassa ja varsinkin rakentamiseen oikeuttavassa yleiskaavassa  tulee tehdä jo asemakaavatasoiset selvitykset. Tarkkuus kasvaa YVA:sta kaavoihin, joten samat selvitykset eivät kelpaa. Kaavoitusviranomaisena kaupunki (elinvoimalautakunta) vastaa selvitysten riittävyydestä.

Metsäpurot ovat suojeltu luontotyyppi, ja niiden suojelu on jäänyt merkitsemättä kaavaan. Lintudirektiivi koskee kaikkia luonnonvaraisia lintuja, mutta kaavassa on selvitetty vain liitteen lajeja. Selvityksiä tulee täydentää.

Kaava ei perustu riittäviin selvityksiin, jonka myötä esitetty kaavaratkaisu on nähdäksemme toteuttamiskelvoton.

Varaamme itsellemme oikeuden täydentää lausuntoamme myös jatkossa.

Kunnioittavasti

Rovaniemellä 20.12.2025

Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry