Kevitsalla ei ole perusteita saada puhtaan siirtymän tukea
Artikkelit
–
Kevitsan uutisoitiin (LK 27.3.2025) hakevan puhtaan siirtymän tukea perustoimintansa eli louhimisen jatkamiseen, sekä investointeihin kuten kuskittomiin autoihin. Bolidenin 172 miljoonan jättihakemus kaivoksen elinkaaren pidentämiseen herättää kysymyksiä.
Ilmeisin kysymyksistä kuuluu: Jos yhtiö ei todella voi toimia ilman lisätukea, onko sen toiminta kannattavaa tai turvallista? Jos taas ruotsalainen yhtiö tekee tuottoa ja voi toimia ilman tukea, miksi se hakee Suomen valtion tukea? Bolidenin vuoden 2024 liikevoitto oli kruunuista muunnettuna 1,27 miljardia euroa ja liikevaihto 8,33 miljardia euroa, Kevitsan yksikön liikevoitto oli 70 miljoonaa euroa.
Kaivoksessa louhitut nikkeli ja kupari ovat EU:n määrittelemiä strategisia mineraaleja, mutta se ei tarkoita, että louhimista pitäisi jatkaa esiintymän köyhtyessä ympäristön kustannuksella. Kaivoksen jätealtaat ovat vuotaneet nikkeliä ja muita metalleja pohjavesiin jo lähes vuosikymmenen, ja haitta-ainepitoisuudet ovat kasvussa yhtiön hätäpumppauksista huolimatta. Puhtaasta siirtymästä kaivoksen yhteydessä puhuminen tuntuu absurdilta.
Yhtenä Kevitsan perusteluista tukihakemukselle oli sivukiven suuri määrä malmioon pääsemiseksi. Kevitsa tuottaa lähes puolet Suomen kaikkien kaivosten sivukivestä. Kaivoslaki (621/2011) itsessään velvoittaa, ettei louhinnassa ja hyödyntämisessä saa tapahtua kaivosmineraalien ilmeistä tuhlausta. Suomen löyhä kaivoslainsäädäntö ja puutteellinen valvonta valitettavasti houkuttelevat hyödyntämään myös köyhiä malmioita, mikä johtaa ylisuuriin sivukivimääriin suhteessa hyödynnettäviin mineraaleihin. Yhteiskunnan ei tule tukea kaivosjätteen tuotantoa. Kuka maksaa kaivoksen jälkihuollon kaivoksen sulkeuduttua, jos jo perustoiminnan katsotaan olevan uhattuna ilman valtion tukea?
Vastaselitys Kevitsan ympäristölupavalitusasiassa 1054/2025 Vaasan hallinto-oikeudelle
Vastaselityksen antajat katsovat, ettei Lapin ELY-keskuksen ja Boliden Kevitsa Mining Oy:n lausunnoissa esitetty aineisto poista keskeistä epävarmuutta Kevitsan kaivoksen kaivannaisjätteiden ja rakenteiden pitkäaikaisista ympäristöriskeistä. Varovaisuusperiaate ja ympäristönsuojelulain mukainen pilaantumisen ehkäisy edellyttävät tiukempaa lupasääntelyä, koska yhtiön omat tarkkailutiedot ja raportit osoittavat suojapumppausten välttämättömyyden ja haitta-aineiden nousutrendin. Lisäksi kaivoksen laajeneminen aiheuttaisi merkittäviä haittoja Koitelaisen Natura 2000 -alueelle.
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry ja Rajat Lapin Kaivoksille ry esittävät mielipiteensä Kevitsan kaivoksen louhintavaihetta 5 koskevasta YVA-selostuksesta ja katsovat, ettei selostus täytä ympäristövaikutusten arvioinnille asetettuja vaatimuksia. Yhdistysten mukaan olennaisia vaikutuksia on jätetty puutteellisesti käsitellyiksi tai kokonaan arvioimatta, erityisesti hankkeen ja nykytoiminnan kumulatiiviset vaikutukset (ml. Sakatin mahdollinen toteutuminen), suotavien rakenteiden ja vesienhallinnan päästöriskit, pölyn ja melun yhteisvaikutukset sekä Natura-alueisiin kohdistuvien vaikutusten luotettava todentaminen. Erityisen ongelmallisena pidetään pohjavesimallinnuksen puutteita ja sulkemisratkaisujen toimivuuden osoittamista. Yhdistykset vastustavat laajennusvaihtoehtoja VE1.1 ja erityisesti VE1.3 ja katsovat, että ainoa kestävä vaihtoehto on siirtyä hallittuun sulkemiseen, koska arviointi ei anna riittävää varmuutta merkittävien ja pitkäkestoisten haittojen ehkäisemisestä.
Kaivannaisjätteenä pidettävää kairaussoijaa ja sen käsittelyä koskevat tiedot eivät ole olleet asianosaisten käytettävissä kuulemisen aikana, eikä Tukes ole perustellut jätehuoltosuunnitelman jättämistä pois kuulutusaineiston liitteistä. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisut osoittavat, että nämä tiedot olisi tullut ottaa lupaharkinnassa huomioon ja sisällyttää kuulutusaineistoon. Lisäksi Lapin ELY-keskuksen edellyttämiä Natura-alueiden suojelutoimia ei ole sisällytetty oikeudellisesti sitoviin lupamääräyksiin.