Kevitsalla ei ole perusteita saada puhtaan siirtymän tukea

Ilmeisin kysymyksistä kuuluu: Jos yhtiö ei todella voi toimia ilman lisätukea, onko sen toiminta kannattavaa tai turvallista? Jos taas ruotsalainen yhtiö tekee tuottoa ja voi toimia ilman tukea, miksi se hakee Suomen valtion tukea? Bolidenin vuoden 2024 liikevoitto oli kruunuista muunnettuna 1,27 miljardia euroa ja liikevaihto 8,33 miljardia euroa, Kevitsan yksikön liikevoitto oli 70 miljoonaa euroa.

Kaivoksessa louhitut nikkeli ja kupari ovat EU:n määrittelemiä strategisia mineraaleja, mutta se ei tarkoita, että louhimista pitäisi jatkaa esiintymän köyhtyessä ympäristön kustannuksella. Kaivoksen jätealtaat ovat vuotaneet nikkeliä ja muita metalleja pohjavesiin jo lähes vuosikymmenen, ja haitta-ainepitoisuudet ovat kasvussa yhtiön hätäpumppauksista huolimatta. Puhtaasta siirtymästä kaivoksen yhteydessä puhuminen tuntuu absurdilta.

Yhtenä Kevitsan perusteluista tukihakemukselle oli sivukiven suuri määrä malmioon pääsemiseksi. Kevitsa tuottaa lähes puolet Suomen kaikkien kaivosten sivukivestä. Kaivoslaki (621/2011) itsessään velvoittaa, ettei louhinnassa ja hyödyntämisessä saa tapahtua kaivosmineraalien ilmeistä tuhlausta. Suomen löyhä kaivoslainsäädäntö ja puutteellinen valvonta valitettavasti houkuttelevat hyödyntämään myös köyhiä malmioita, mikä johtaa ylisuuriin sivukivimääriin suhteessa hyödynnettäviin mineraaleihin. Yhteiskunnan ei tule tukea kaivosjätteen tuotantoa. Kuka maksaa kaivoksen jälkihuollon kaivoksen sulkeuduttua, jos jo perustoiminnan katsotaan olevan uhattuna ilman valtion tukea?

Saara Laivamaa
Puheenjohtaja

Sisli Piisilä
Toiminnanjohtaja

Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri