Kevitsalla ei ole perusteita saada puhtaan siirtymän tukea
Artikkelit
–
Kevitsan uutisoitiin (LK 27.3.2025) hakevan puhtaan siirtymän tukea perustoimintansa eli louhimisen jatkamiseen, sekä investointeihin kuten kuskittomiin autoihin. Bolidenin 172 miljoonan jättihakemus kaivoksen elinkaaren pidentämiseen herättää kysymyksiä.
Ilmeisin kysymyksistä kuuluu: Jos yhtiö ei todella voi toimia ilman lisätukea, onko sen toiminta kannattavaa tai turvallista? Jos taas ruotsalainen yhtiö tekee tuottoa ja voi toimia ilman tukea, miksi se hakee Suomen valtion tukea? Bolidenin vuoden 2024 liikevoitto oli kruunuista muunnettuna 1,27 miljardia euroa ja liikevaihto 8,33 miljardia euroa, Kevitsan yksikön liikevoitto oli 70 miljoonaa euroa.
Kaivoksessa louhitut nikkeli ja kupari ovat EU:n määrittelemiä strategisia mineraaleja, mutta se ei tarkoita, että louhimista pitäisi jatkaa esiintymän köyhtyessä ympäristön kustannuksella. Kaivoksen jätealtaat ovat vuotaneet nikkeliä ja muita metalleja pohjavesiin jo lähes vuosikymmenen, ja haitta-ainepitoisuudet ovat kasvussa yhtiön hätäpumppauksista huolimatta. Puhtaasta siirtymästä kaivoksen yhteydessä puhuminen tuntuu absurdilta.
Yhtenä Kevitsan perusteluista tukihakemukselle oli sivukiven suuri määrä malmioon pääsemiseksi. Kevitsa tuottaa lähes puolet Suomen kaikkien kaivosten sivukivestä. Kaivoslaki (621/2011) itsessään velvoittaa, ettei louhinnassa ja hyödyntämisessä saa tapahtua kaivosmineraalien ilmeistä tuhlausta. Suomen löyhä kaivoslainsäädäntö ja puutteellinen valvonta valitettavasti houkuttelevat hyödyntämään myös köyhiä malmioita, mikä johtaa ylisuuriin sivukivimääriin suhteessa hyödynnettäviin mineraaleihin. Yhteiskunnan ei tule tukea kaivosjätteen tuotantoa. Kuka maksaa kaivoksen jälkihuollon kaivoksen sulkeuduttua, jos jo perustoiminnan katsotaan olevan uhattuna ilman valtion tukea?
Valitus Kevitsan rikastushiekka-altaan korotuspäätöksestä: lupapäätös kasvattaa vakavia ympäristöriskejä
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri, Rajat Lapin Kaivoksille ry ja Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ovat jättäneet Vaasan hallinto-oikeudelle valituksen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä, jolla Boliden Kevitsalle myönnettiin lupa rikastushiekka-altaan A korotukseen ja rakennustavan muutokseen. Valittajien mukaan päätös perustuu puutteellisiin riski- ja Natura-arvioihin ja sallii toiminnan, joka lisää merkittävästi sekä suuronnettomuusriskiä että pohja- ja pintavesien pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia.
Valitus Kemin kaivoksen kaivosluvasta: yleiset ja yksityiset edut jätetty selvittämättä ja turvaamatta
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri, Rajat Lapin kaivoksille ja Kansalaisten kaivosvaltuuskunta ovat valittaneet Tukesin Outokumpu Chrome Oy:n kaivosluvasta Kemin kaivoksen laajentamiseen. Päätöksessä ja sen valmistelussa on olennaisia puutteita erityisesti kaivoslain edellyttämässä yleisten ja yksityisten etujen selvittämisessä ja turvaamisessa, mukaan lukien pitkäaikaiset vesistö- ja jätevaikutukset, vakuuksien riittävyys sekä haittojen korvaamiseen ja vaikutusten rahalliseen arviointiin liittyvät velvoitteet. Myös vaikutukset yksityiseen suojelualueeseen ja Natura 2000 -alueeseen on arvioitu puutteellisesti.
Vastine Kevitsan valituksesta liittyen PSAVI:n ympäristölupapäätökseen
Annoimme vastineen Boliden Kevitsa Mining Oy:n valitukseen Pohjois-Suomen aluehallintoviraston päätöksestä. Yhtiön vaatimukset vaarallisen jätteen luokituksen lieventämisestä ja sivukivialueen ohuemmasta moreenipeittorakenteesta eivät perustu riittävään vastanäyttöön, ovat ristiriidassa viranomaisten lausuntojen kanssa eivätkä täytä varovaisuusperiaatteen, kaivannaisjätedirektiivin ja parhaan käytettävissä olevan tekniikan (BAT) vaatimuksia. Yhtiö on esittänyt vasta valitusvaiheessa uutta teknistä aineistoa, jota se pyrkii nyt käyttämään lupamääräysten keventämisen perusteena. Uuden aineiston asianmukainen käsittely edellyttää uutta lupamenettelyä tai asian palauttamista viranomaiselle.