Ailangantunturin pumppuvoimalan kaavalausunto, Kemijärvi
–
22.1.2026
Kemijärven kaupungille
Lausunto seuraavista kaavaluonnoksista: Ailangan pumppuvoimalan asemakaava sekä Rantaosayleiskaavan muutos Ailangan pumppuvoimala
Lausunnon perusteet
Suomen luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry toimii alueellisena luonnonsuojeluedun ajajana ja antaa siten lausunnon asiassa.
Suomen luonnonsuojeluliitto Lapin piiri ry lausuu seuraavaa:
Kaavan perusteet
Kaavan tulee perustua selvityksiin. Hankkeella ei ole hyväksyttyä YVA-selostusta, kuten kaupunki väittää, joten selvitykset eivät ole kuin luonnoksia/oletuksia hankkeen vaikutuksista eivätkä siten riittäviä asemakaavan vaikutusten arvioimiseksi. Asemakaavavaiheessa selvitysten on oltava kattavia ja hankkeen vaikutukset on arvioitava koko hankkeen vaikutusalueelta. Vaikutusalue ei kata hankkeen vaikutusten aluetta joten kaava-aluettakin on tarpeen suurentaa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, VAT
Kaavaselostuksessa on referoitu VAT:ta. Läpileikkaavana kaikissa osatavoitteissa (14.7.2017 VAT) on edelleen:
Luonnon monimuotoisuutta ja kulttuuriympäristön kestävää käyttöä edistetään
Luonnon monimuotoisuuden kiihtyvä heikkeneminen on yksi keskeisimpiä haasteita niin kansainvälisesti kuin valtakunnallisesti. Ekosysteemien sopeutumiskyky on rajallinen, ja sen ylittäminen voi johtaa luonnon ihmisille tuottamien palveluiden, ruokaturvallisuuden ja talouden äkilliseen heikkenemiseen. Suurimpia muutoksia on tapahtunut luontaisista elinympäristöistä eniten rannoilla ja metsissä sekä kulttuuriympäristöissä, kuten perinnebiotoopeilla. Viime vuosina myös suo- ja turvemaiden sekä muiden kosteikkojen merkitys ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi ovat kasvaneet. Ilman lisätoimia näistä elinympäristöistä riippuvainen eliölajisto vähenee sekä vaateliaan tai erikoistuneen lajiston uhanalaistuminen sekä vieraslajien leviäminen jatkuu.
Kulttuuriympäristöt muuttuvat varsinkin talouteen, elinkeinoelämään ja väestönkehitykseen liittyvien muutosten seurauksena. Rakennetun ympäristön vajaakäyttö tai käytön puute ovat suurimpia haasteita kulttuuriympäristöjen arvojen säilyttämiselle. Rakennetun ympäristön laadukkaalla kehittämisellä voidaan edistää kulttuuriympäristön monimuotoisuutta ja ajallista kerroksellisuutta. Niiden merkitys alueiden identiteetille ja vahvuuksiin perustuvalle elinkeinoelämälle sekä asukkaiden viihtyisyydelle ovat voimistumassa muun muassa kansainvälistymisen myötä.
Kaavassa ei ole tunnistettu elinympäristöjen heikkenemistä eikä metsä- , suo- ja turvemaiden ja vesielinympäristöjen menettämistä.
Selvitykset
Selvitykset eivät ole riittäviä asemakaavan laatimiseksi. ELY-keskus on arvioinut selvitykset riittämättömiksi. ELY-keskus ei vastaa kaupungin velvollisuudella olevien selvitysten laadinnasta, vaan asemakaavatasoisten selvitysten tekeminen kuuluu kaupungille. Kaupungin tulee teettää puuttuvat selvitykset.
Vesistövaikutukset
Vesistövaikutuksia ei ole arvioitu kaavan alueelta, eikä sitä kuinka kaava vaikuttaisi alapuolisiin vesiin. Vesistövaikutuksista on arvioimatta vesiin kohdistuvat paineet ja hankkeesta johtuvat tilaluokkien heikennykset. Purojen ja lampien sekä lähteiden osalta tulee tarkentaa pohjaeläin, vesikasvillisuus (ml piilevät) sekä kalastoselvitykset mukaan lukien simput ja nahkiaiset.
Kauhaselän vesimuodostelman tila
Kauhaselän vesimuodostelman tilaluokka ja vaikutukset siihen puuttuvat arviosta. Heikennetäänkö huonossa tilassa olevaa vesimuodostelmaa, vai miten kaava vaikuttaa alapuoliseen veteen? Vaikutukset on kuitattu lyhyesti niitä arvioimatta.
Luuksinsalmen vesimuodostelman tila
Hankkeen vaikutusalueeseen kuuluu myös Luuksinsalmi joka on selvästi erotettava ja merkittävä vesimuodostelman (Kemijärven) osa, joka on arvioitava erikseen. Arviointia ei ole tehty.
Arvokkaat luontokohteet
Kartalla (Liite 1) ei ole selityksiä, joten se on puutteellinen käytettäväksi kaavavaiheessa. Kartan kuvioita ei ole viety asemakaavaan, eikä sitä ole perusteltu millään lailla.
Kaavan vaikutusten lieventämiskeinot / kaavarajaus
Kaavassa osoitetaan hävitettäväksi arvokkaita elinympäristöjä. Kaavan vaikutuksia niihin ei ole arvioitu, eikä kaavassa ole esitetty lieventämiskeinoja, eli sitä, kuinka suojeltavat luontotyypit korvataan, ja miten vaikutukset pidetään hallinnassa. Lieventämiskeinot tulee tehdä kaavarajauksen sisällä joten on perusteltua olettaa, että kaavarajaus ja sitä kautta kaavan vaikutusten alue on liian pieni.
Salaiset liitteet
Kaupunki on salannut liitteen 8 perustelematta sitä millään lailla. Kyse on luontoselvityksen osasta joten se on julkinen asiakirja. Salatulla asiakirjalla ei ole oikeudellista merkitystä, koska siihen ei voi tutustua prosessin aikana.
Kalastovaikutukset
Muikun, siian, kuhan eikä nahkiaisten lisääntymis- ja elinalueita ole kartoitettu kaavan vaikutusalueelta. Purojen osalta ei ole selvitetty kalojen (ml nahkiaiset) vaelluksia järven ja purojen ja purojen ja lampien välillä. Ilman näitä vaellusselvityksiä kaavojen vaikutuksia on mahdotonta arvioida.
Ailangan metsä 200km2
Hanke sijoittuu metsään ja järveen, mutta vaikutuksia metsään ja järveen ei ole arvioitu.
Linnustoselvitykset
Teeren, metson, riekon ja pyyn elinympäristöt on selvittämättä. Petolinnuista on havaittu kanahaukkoja, mutta niiden pesimäpaikkoja ei ole selvitetty. Kanahaukkametsät ovat suojeltuja, joten suojelulle mahdollisesti aiheutuva haitta on arvioimatta kaavassa.
Lepakkoselvitykset
Lepakoille tärkeiden elinympäristöjen ja lepo / saalistuspaikkojen selvitykset on tekemättä.
Metsätalouden ja hankkeen yhteisvaikutukset Ailangan metsään ja Kemijärveen
Hankkeiden yhteisvaikutukset tulee selvittää myös kaavaa laadittaessa. Ailangan metsä on yhtenäinen noin 200km2 suuruinen monimuotoinen ja korkealle sijoittuva metsäalue. metsän pesimälinnuston kartoitus on tekemättä. Ilman sitä ei yhteisvaikutuksia voi arvioida.
Hyönteisselvitykset
Liitteissä ei ole hyönteisselvitystä eikä ole kuvattu sen meneteliä.
Seuraavat selvitykset tulee tehdä ennen kaavaratkaisua:
Vesihyönteiset
Vesihyönteiset on tutkittava kattavasti alueen virtavesistä ja seisovista vesistä.
Sudenkorennot
Sudenkorentotutkimukset on tehtävä suo-, puro- ja lampialueilla.
Päiväperhoset
Koko kaava-alueen päiväperhoset on tutkittava
Yöperhoset
Koko kaava-alueen yöperhoset on tutkittava
Pohjaeläimet
Pohjaeläimet virtavesien, lähteiden ja lampien osalta on myös selvitettävä ennen kaavan hyväksymistä.
Sääsket
Sääskitutkimus on Lapissa maailman huippua. Sääskien lajistoa ei ole selvitetty ennen kaavoitusta. Kaavaselvityksiä tulee täydentää sääskien osalta.
Kriisin kestävyys /onnettomuustilanneselvitys
Kaavassa ei ole esitetty, kuinka laitos toimii, jos Seitakorvan voimala poistuu/pato murtuu. Vesi alenee putken kohdalla noin 10 m eli voimala jää kuiville. Voimala ei siis ole kriisinkestävä, vaikka suunnittelun aikajänne lienee enemmän kuin 10 vuotta.
Koekalastukset ja luvanvaraisuus
Kaupunki on teettänyt koekalastukset. Raportissa on kuvattu tapettuna 19 cm mittainen taimen. Tämä herättää aiheellisen kysymyksen: onko kaupungilla lupa alimittaisten pyyntiin, vai onko se konsultin omalla luvalla pyydystetty kala?
Onko tapettuja kaloja muitakin ja onko samalla selvitetty kalojen ikä, perimä ja ravinnon käyttö?
M-alueet
Kaupunki ei ole perustellut ratkaisuaan varata metsätaloudelle suuria alueita kaavan alueelta. Kaavaratkaisu ei perustu selvityksiin eli selvityksiä ei ole otettu huomioon ratkaisua tehtäessä. Puroille ei ole jätetty suojavyöhykettä joten kaava on luontodirektiivin vastainen. Kaupunki ei ole tunnistanut luontotyyppiä pikkujoet ja purot 3260, jotka ovat luontodirektiivillä ja sen 12 artiklalla suojeltuja.
Maakuntakaava
Osayleiskaavaratkaisu ei ole Rovaniemen ja Itä-Lapin maakuntakaavan mukainen. Maakuntakaavassa alue on osoitettu pääosin maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M).
Linnustoselvitykset, lajistoselvitykset
Linnustoselvitykset tulee tehdä 2 km vaikutusalueelta ja herkimpien lintujen osalta 5 km alueelta. Selvityksiä tulee täydentää.
Linnuston tilaa ei ole viety kaavakartalle. Lintujen elinpiirit tulee kartoittaa ja merkitä kaavakarttaan. Alueen ominaisuuden tulee määritellä, voiko sinne rakentaa. Kaupungin esittelyssä luonto on häivytetty teollisen toiminnan tieltä.
Kaavaselostuksessa on esitetty vain rajattu joukko EU:n luonto- ja lintudirektiivin liitteissä mainittuja lajeja. Muiden suojeltujen tai huomionarvoisten lajiryhmien, kuten sammalten ja sarojen, osalta ei ole esitetty selvityksiä, eikä niiden esiintymistä ole arvioitu kaavakartalla. Ennen kaavan hyväksymistä kaikkien merkityksellisten lajiryhmien inventoinnit tulee saattaa loppuun, ja niiden tulokset tulee osoittaa kaavassa. Muuttolintuselvitystä ei ole tehty eikä sen valmistumiselle ole annettu arviota. Lintujen kevät- ja syysmuuton seurannan tulokset tulee osoittaa kaavassa ennen kaavan hyväksymistä.
Kaavaselostuksessa ei ole arvioitu kyyn esiintymistä tai elinympäristöjä suunnittelualueella. Kyyn mahdollinen esiintyminen ja rakentamisen vaikutukset lajiin tulee selvittää osana muuta eläimistöä koskevaa arviointia ennen kaavan hyväksymistä.
Lepakkoselvityksen osalta on epäselvää, miten selvitys on tehty. Havaintoja on heinä- ja elokuulta 2024 inventointien aikana. Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen suositusten mukaan yleiskaavoitukseen sopiva lepakkokartoitus on maisematason yleisselvitys. Kuitenkin voimakkaasti alueen ominaispiirteitä muuttavan maankäytön alueille on tehtävä tarkka lepakkoselvitys tai vähintään tarvearvio. Maisematason yleisselvitys voi toimia esiselvityksenä tarkan lepakkoselvityksen kohdentamiselle.
E-alueet
Lampien luonnontilan menettämistä ja aiheutuvaa luonnontuhoa ei ole arvioitu. Kaavan tulee perustua selvityksiin, jotka on salattu. Selvityksiä ei siis ole huomioitu kaavaa laadittaessa, eli kaava on lainvastainen.
Vesistövaikutukset
Voimalan purskautellessa liejuvettä alapuoliseen vesimuodostelmaan veden tilaluokka heikkenisi merkittävästi. Tilaluokan tai sen osan heikkeneminen on ehdoton luvan myöntämiseste.
Yhteisvaikutukset
Kaavaselostuksessa ei todeta muita yhtä aikaa suunnitteilla olevia pumppuvoimalahankkeita. Neljän samanaikaisesti suunnitellun pumppuvoimalan yhteisvaikutuksia vesistöihin, luontoon, poronhoitoon ja maisemaan ei kuitenkaan ole arvioitu.
Vaihtoehdot
Kaavassa ei ole esitetty vaihtoehtoja.
Rakennusoikeus
Koska kaavat oikeuttavat rakentamiseen, on kaavoihin osoitettava rakentamisalueet ja niille oikeudet sekä arvioitava rakentamisen vaikutukset. Rakentamiseen oikeuttavat kyläyleiskaavat ovat hyvä esimerkki siitä, miten alueille saa osoittaa rakentamista, ja niissäkin on korkea hylkäysaste hallinnollisissa käsittelyissä. Yleiskaava ei vapauta määrittelemästä rakennusoikeuksia ja vaikutusten arvioimista.
Katsomme aiheelliseksi huomauttaa myös, että YVA:ssa tehdään YVA-tasoiset selvitykset, ja että yleiskaavassa ja varsinkin asemakaavassa tulee tehdä jo asemakaavatasoiset selvitykset. Tarkkuus kasvaa YVA:sta kaavoihin, joten samat selvitykset eivät kelpaa. Kaavoitusviranomaisena kaupunki (elinvoimalautakunta) vastaa selvitysten riittävyydestä.
Kaava ei perustu riittäviin selvityksiin, jonka myötä esitetty kaavaratkaisu on nähdäksemme puutteellinen eikä sitä voida toteuttaa.
Varaamme itsellemme oikeuden täydentää lausuntoamme myös jatkossa.
Lopuksi
Olennainen osa kaavaratkaisussa on tarkastella menetettäväksi tarkoitettua elinympäristöä ja sen ainutlaatuisuutta. Onko elinympäristö korvattavissa jossain toisaalla, vai onko kyseessä eliömaantieteellisellä alueella ainutlaatuinen elinympäristö, joka ei ole korvattavissa toisaalla? Kaavoissa tulee ottaa kantaa myös tähän seikkaan.
Varaamme itsellemme mahdollisuuden täydentää lausumaamme myös jatkossa ja edellytämme kaupungilta täydentäviä selvityksiä ja kaavarajauksen tarkistamista kaavan vaikutusten lieventämiseksi.
Kunnioittavasti
Rovaniemellä 22.1.2026
Suomen Luonnonsuojeluliiton Lapin piiri ry
