Lähetimme Helsingin kaupunkistrategian neuvottelijoille kirjeen 10.6.2025.

—

Hyvät valtuustoryhmien puheenjohtajat, pormestari ja apulaispormestarit,

Luonto ja ympäristö ovat helsinkiläisille hyvin tärkeitä. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pitääkin tärkeänä, että Helsingin valtuustostrategiassa annetaan iso painoarvo luonnon- ja ympäristönsuojelulle sekä lähiluonnon vaalimiselle. Haluamme nostaa esiin erityisesti seuraavat asiat:

1. Luonnonsuojelu keskiöön – Uusi luonnonsuojeluohjelma pitää toteuttaa etupainotteisesti. Perustettavien luonnonsuojelualueiden rajaukset pitää määritellä niin, että arvokkaat kohteet tulevat kokonaisuudessaan mukaan. Luonnonsuojeluohjelman kohteiden luonnonhoito pitää välittömästi muuttaa sellaiseksi, että se ottaa huomioon suunniteltujen luonnonsuojelualueiden suojeluperusteet. Helsingin tulee suojella kaikki omistamansa luontoarvoltaan arvokkaat alueet myös Helsingin ulkopuolella. Kansallinen kaupunkipuisto on toteutettava Helsinkiin tulevan valtuustokauden aikana. Puistossa on oltava Keskuspuiston lisäksi mukana myös Helsinkipuisto ja perustamispäätökseen tulee kirjata tuleva laajennuspolku muihin vihersormiin.

2. Ilmastopolitiikan kunnianhimon tasoa on nostettava – Vuoden 2030 tavoitteeksi on otettava Tukholman tavoin enintään 0,6 tonnin kasvihuonekaasupäästöt asukasta kohden tai vielä tätä tiukempi tavoite. Myös kulutusperäisten päästöjen vähentämiselle pitää asettaa tavoite. Liikenteen ilmastopäästöjen ja muiden autoliikenteen aiheuttamien haittojen vähentämiseksi Helsingin tulee määritellä vuosittainen sitova tavoite kestävien kulkumuotojen (joukkoliikenne, pyöräily ja kävely) kulkumuoto-osuuden lisäämisestä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi tulee tehdä konkreettisia toimenpide-ehdotuksia sisältävä ohjelma. Energiantuotannossa Helenin tulee luopua maakaasun, polttoöljyn ja metsäbiomassan polttamisesta.

3. Rakentamisen suuntaaminen – Kaikki uusi merkittävä rakentaminen tulee kohdistaa jo rakennetuille alueille. Helsingin luontoalueiden pinta-ala ei saa pienentyä. Uusi rakentaminen tulee keskittää erityisesti nykyisille teollisuus- ja toimipaikka-alueille. Kiertotaloutta rakentamisessa on edistettävä, ja lisärakentamisessa on hyödynnettävä olemassa oleva rakennuskanta. Viheralueille ei tule rakentaa urheiluhalleja, parkkipaikkoja, teknisen huollon alueita tai muita alueiden luonnonarvoja tai luonnon virkistyskäyttöä haittaavia toimintoja.

4. Luonnon monimuotoisuuden vaaliminen – Ymmärrystä luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja sen vaalimisesta on vahvistettava koko kaupungin organisaatiossa. Ekologiset yhteydet kuten metsäverkosto säilytetään aidosti ja katkaisematta niitä rakentamisella. Kaikilla rakennettaviksi suunnitelluilla luontoalueilla on oltava suunnittelun pohjana kattavat, ajantasaiset ja tutkimukseen perustuvat luontoselvitykset. Luontotietojärjestelmän tietoja on laajennettava ja on varmistettava, että sen tietoja otetaan huomioon kaikessa maankäytön ja rakennustöiden suunnittelussa sekä alueiden kunnossapidossa. Luonnonhoidossa on otettava huomioon toimien oikea-aikaisuus haitallisten luontovaikutusten minimoimiseksi. On varmistettava, että luontotieto kulkee saumattomasti myös urakoitsijoille.

5. Lisää luontoa Helsinkiin – Lähiluonto on helsinkiläisille erittäin tärkeä asia. Rakennettuun ympäristöön, kuten ylläpidettyihin puistoihin, katujen ja teiden reunoille sekä katoille on lisättävä puita, pensaita, kukkivia niittyjä ja muuta kasvillisuutta. Monimuotoisuuden turvaamiseksi lajien on oltava nimenomaan paikallisia luonnonkasveja eikä ulkomaisia puutarhakasveja. Olemassa olevaa luontoa, kuten paikalla kasvavia puita, on säästettävä. Kannustetaan erilaisten rakennusten suunnittelijoita ja omistajia lisäämään pihojen ja puutarhojen luonnon monimuotoisuutta niin, että ne tukevat kaupunkiluontoa sekä hillitsevät osaltaan lajikatoa ja ilmastonmuutosta nykyistä enemmän. Monipuoliset viheralueet parantavat lisäksi kaupungin lämmönsäätelyä, hulevesien hallintaa ja maisema-arvoja sekä lisäävät kaupunkilaisten terveyttä ja hyvinvointia.

6. Ainutlaatuista meriluontoa on suojeltava – Helsingin on vaalittava nykyistä paremmin ranta- ja meriluontoaan. Merentäytöistä esimerkiksi Lauttasaaressa, Salmisaaressa, Vartiokylänlahdella ja Rajasaaressa on luovuttava ja ruoppaukset ja muu merenpohjan häirintä on minimoitava. Koivusaaren rakentamissuunnitelmista on luovuttava.

7. Östersundom luontohelmeksi – Östersundomissa on useita huomattavan arvokkaita luontokohteita ja Östersundomia tuleekin kehittää koko seudun luontohelmenä, jonka keskiönä on luonnonsuojelu ja luonnon virkistyskäyttö. Östersundomin osayleiskaavoituksessa rakentamista tulee suunnata lähinnä nykyisille rakennetuille alueille.

8. Stansvik säilytettävä – Stansvikin metsät ovat poikkeuksellisen arvokkaita. Stansvikin kaavoituksen uudelleentarkastelussa tulee valita vaihtoehto, jossa kaikki jäljellä olevat metsä- ja kallioalueet Stansvikissa säilytetään virkistysalueena

9. Yleiskaavasta kumoutuneiden alueiden jatkosuunnittelu – Hallinto-oikeudet kumosivat lainvastaisina merkittäviä osia Yleiskaava 2016:sta. Erityisesti Keskuspuistossa Hämeenlinnanväylän itäpuolella sekä Ramsinniemessä edelleen voimassa oleva Yleiskaava 2002 on tarpeen päivittää mahdollistamaan alueiden tulevan kehittämisen virkistys- ja luonnonsuojelusalueina.

10. Osayleiskaavan uudistaminen Meri-Rastilan länsirannalle – Meri-Rastilan länsirannan osayleiskaava tulee laatia uudelleen vastaamaan kaupunkiympäristölautakunnan yksimielistä päätöstä säilyttää metsä arvokkaana luontoalueena. Uusi osayleiskaava mahdollistaisi Meri-Rastilan metsän luonnonsuojelualueen laajennuksen tulevaisuudessa. Kaava voisi olla luontevaa yhdistää mainitun Ramsinniemen osayleiskaavatyön kanssa.

Toivomme, että huomioitte nämä asiat kaupunkistrategian kirjoittamisessa.

Helsingissä 10.6.2025,

Eeva Rantala
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry