Annoimme Helsingin hallinto-oikeudelle vastaselityksen Helsingin kaupungin lausuntoon valitukseemme Länsi-Haagan asemakaavaehdotuksesta 28.5.2025.

—

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE

ASIA: Vastaselitys Helsingin kaupungin lausuntoon Länsi-Haagan asemakaavan muutosta nro 12883 koskevassa asiassa.

VALITUKSENALAINEN PÄÄTÖS: Helsingin kaupunginvaltuuston päätös 11.12.2024 § 277 Länsi-Haagan asemakaavan muutoksesta nro 12883.

VASTASELITYKSEN ANTAJA:

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

VASTASELITYS

Helsingin kaupungin vastine ei anna aihetta muuttaa sitä, mitä valituskirjelmässä olemme esittäneet. Aikaisemmin esittämämme lisäksi haluamme tuoda esille seuraavaa.

Lepakot

Kuten kaupunki lausunnossaan myöntää, valituksenalaisessa kohteessa ei ole tehty lepakoita koskevaa luontoselvitystä. Lausunnossa todetaan kaupungin viranomaisen maininneen kaavan valmisteluprosessin aikana, että erityistä lepakkoselvitystä ei tarvita. Lisäksi lausunnossa kerrotaan, että kun liito-oravien pönttöjä on puhdistettu, ei pöntöistä eikä niiden lähettyviltä ole löydetty lepakoiden jätöksiä. Kartoituksissa suositellan  noudatettavaksi Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen suosituksia lepakkokartoitusten tekijöille, tilaajille ja kartoitustietoja käyttäville viranomaisille (LIITE 1).

Maankäyttö- ja rakennuslain (nyk. alueidenkäyttölaki) 9 §:ssä todetaan yksiselitteisesti, että kaavan tulee perustua riittäviin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman toteuttamisen ympäristövaikutukset ja selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Lajien suojelu on mahdotonta, jos edes niiden olemassaoloa ei tutkita. Helsingin kaupungin kaavaselostuksessa ei ole mainittu mitään lepakoista. 

Tiedot lepakoiden määristä, mahdollisista lisääntymis- ja levähdyspaikoista ja eri lajeista ovat jääneet puuttumaan, koska vaadittua luontoselvitystä ei ole tehty. Huomioitavaa on myös, että oikeuskäytännön mukaisesti hävittämis- ja heikentämiskielto saattaa kattaa myös eläinlajien tärkeät kulkuyhteydet, siirtymäreitit ja ruokailualueet, mikäli muutokset näissä ympäristöissä johtaisivat myös lisääntymis- ja levähdyspaikkojen heikentymiseen (KHO 2020:111). Koska alueelle ovat löytäneet tiensä liito-oravat, pitäisi sen kaavoittajalle indisoida sitä, että alueella voi olla myös lepakkoesiintymiä.

Riistavuoren puisto (myöhemmin Länsi-Haaga) on soveltuvaa aluetta lepakoille: Vanhapuustoisten metsänosien puustossa on lepakoille sopivia koloja ja kalliometsien kallionkolot voivat toimia lepakoiden talvehtimispaikkoina. Suomen Lajitietokeskuksen avoimesta lajihavaintojärjestelmästä (laji.fi) on havaittavissa, että valituksenalaisesta kohteesta on kirjattuja pohjanlepakkohavaintoja ainakin vuodesta 2020 alkaen. Kaupunkilaiset ovat huomauttaneet lepakkohavainnoistaan viranomaisille koko tämän kaavoitusprosessin aikana, aina kaavakävelyistä alkaen. Kaupunki on tullut tietoiseksi, että alueella esiintyy lepakoita.

Kaupunki toteaa lausunnossaan, että asemakaavakohtaisia lepakkoselvityksiä on Helsingissä laadittu vain erityisistä syistä, ja tällöin tavallisin peruste on ollut sijainti yleiskaavatasoisella tärkeällä lepakkoalueella tai sen välittömässä läheisyydessä.

Vuonna 2003 Helsingin kaupungin merkittävimmiksi lepakkoalueiksi todettiin: Melkki, Pihlajasaari, Vallisaari, Santahamina (eri osia alueesta), Lauttasaari (eri osia alueesta), Suomenlinna, Jollaksenlahti-Saunalahti, Villinki, Lehtisaarensalmi, Seurasaari, Kaisaniemenranta-Linnunlaulu, Kulosaari (alueen eri osia), Laajasalo (alueen eri osia), Vartiosaari, Munkkiniemi (eri osia), Meilahden puisto, Kivinokka, Herttoniemen Fastholma, Tiiliruukinlahti, Vartiokylänlahti, Vuosaari (alueen eri osia), Mölylä, Mätäjoki, Malminkartano, Pitkäkoski (eri paikkoja), Niskala, Ruutinkoski, Porvarinlahti, Tuomarinkylä, Jakomäki (LIITE 2).

Vuonna 2014 kaupunki teetätti uuden lepakkokartoituksen. Kartoitus keskittyi kuitenkin pienin poikkeuksin samoille alueille, jonne kartoitus tehtiin jo vuonna 2003. Ohessa lainaus kartoituksesta tehdystä raportista:

”Helsingin kaupunki päivitti vuonna 2014 vuoden 2003 selvityksen Helsingin lepakkolajistosta ja tärkeistä lepakkoalueista palvelemaan yleiskaavaselvitystyötä ja luontotietojärjestelmää. Työ keskitettiin vuonna 2003 rajatuille tärkeille lepakkoalueille ja niiden läheisyyteen sekä rannoille. Uutta vuoden 2003 kartoitukseen verrattuna oli, että kartoitusta tehtiin myös merellä eli rantoja ja niiden lähialueita käytiin läpi kanootilla ja moottoriveneellä.” (LIITE 3.)

Länsi-Haagaan tai sen lähialueille ei lepakkokartoituksia ole tehty ainakaan vuoden 2003 jälkeen, jos koskaan. Vuoden 2003 raportista jää epäselväksi, tehtiinkö tuolloin asiantuntijavoimin havaintoja kyseisellä alueella. Joka tapauksessa Länsi-Haagan alueelle mahdollisesti tehty selvitys olisi yli 20 vuotta vanha.

Kaavaselostuksesta ei löydy tietoja vuosien 2003 ja 2014 lepakkokartoituksista.

Lopuksi

Aikanaan Helsingin alueella tehty lepakkokartoitus on ollut yleiskaavatasoinen ja sittemmin vanhentunut. Yleiskaavatasoiset lepakkokartoitukset ovat keskittyneet lähes kokonaan saarien ja rantojen tutkimiseen, ajatuksena ilmeisesti on ollut, että valtaosa Helsingin lepakkokannoista löytyisi sieltä. Näin ei kuitenkaan välttämättä ole. Lisäksi on huomioitava, että kymmenien kaava- ja infrahankkeiden myötä tilanne on voinut muuttua. Lepakkolajeilla on myös erilainen ekologia, eivätkä kaikki edes asuta saaristoa.

Helsingissä 28.5.2025

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Eeva Rantala, puheenjohtaja

Anders Backström, järjestösihteeri

LIITELUETTELO:

LIITE 1: Suomen lepakkotieteellinen yhdistys ry. 2023: Lepakkokartoitusohje 2023. Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen suosituksia lepakkokartoitusten tekijöille, tilaajille ja kartoitustietoja käyttäville viranomaisille.

LIITE 2: Helsingin kaupungin ympäristökeskus 2004: Helsingin kaupungin ympäristökeskuksen julkaisuja 3/2004; Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2003.

LIITE 3: Helsingin kaupungin kaupunkisuunnitteluvirasto 2014: Helsingin lepakkolajisto ja tärkeät lepakkoalueet vuonna 2014, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston yleissuunnitteluosaston selvityksiä 2014:38.