Vastaselitys Helsingin hallinto-oikeudelle Hiekkarannantie 16:n poikkeamisluvan valitusasiassa

Annoimme yhdessä Töölön kaupunginosat Töölö ry:n kanssa vastaselityksen Helsingin hallinto-oikeudelle Hiekkarannantie 16:n poikkeamisluvan valitusasiassa 25.8.2025.

—

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDELLE

ASIA

Vastaselitys Helsingin kaupungin ja Laguuni oy:n lausuntoihin Helsingin hallinto-oikeudelle Hiekkarannantie 16 poikkeamisluvasta

VALITUKSENALAINEN PÄÄTÖS

Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan 11.3.2025 tekemä päätös mainitussa asiassa

VASTASELITYKSEN ANTAJAT

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry, Helsinki

Töölön kaupunginosat Töölö ry, Helsinki

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kumppaneineen vaatii valituksessaan, että kaupunkiympäristölautakunnan 11.3. 2025 tekemä Hiekkarannantie 16 koskeva poikkeamispäätös on kumottava. Helsingin kaupunki ja Vesiurheilukeskus Laguuni Oy:n toimitusjohtaja ovat antaneet asiasta lausunnot.

Helsingin luonnonsuojeluyhdys kommentoi lausunnoissa esitettyjä väittämiä seuraavasti.

Asiassa on ratkaistavana, ovatko myönnetyt poikkeamat vähintään kokonaisuutena arvioiden sellaisia, että ne edellyttäisivät asemakaavan muutosta ja sen sisältövaatimusten edellyttämiä selvityksiä ja vuorovaikutusta sekä onko poikkeamispäätöksessä huomioitu vesialueelle osoitettu rakentaminen ja sen edellyttämän poikkeamispäätöksen tai asemakaavatasoisen ratkaisun tarve riittävällä tavalla.

Vesirakenteiden mittakaavasta, sijoittelusta ja päätöksenteosta

Helsingin kaupunki toteaa lausunnossaan, ettei poikkeamispäätöksiä myönnetä suoraan vesiurheilutoiminnan kehittämiseen eikä tällaisia ole myöskään haettu, mutta että päätöksen perusteluissa avataan vesialueelle suunniteltujen rakenteiden mittakaavaa ja tarkoitusta kokonaisuuden hahmottamiseksi. Kaupunki myös katsoo, että vesialueen rakenteista annetut ehdot tulee täyttää, jotta poikkeamiset voidaan sallia maa-alueilla, ja kytkee näin vesialueen ratkaisut osaksi poikkeamispäätöstä.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Töölön kaupunginosat – Töölö ry toteavat, että vesialueen rakenteet ovat keskeinen osa päätösaineistoon sisältyvää asemapiirustusta ja alustavaa suunnitelmaa ja että niille on asetettu päätöksessä ehtoja. Kaupunkiympäristölautakunta asetti poikkeamiselle yhdeksän kaupungin lausunnossa lueteltua ehtoa, joista viisi koskee vesialuetta (laiturirakenteet, mainoslaitteet, vesiurheilun vaatimat rakenteet, voimansiirtoaluetta koskeva ehto, turvaetäisyys Hietaniemenkareihin). Myös itse päätöksessä käsitellään siten vesialuetta yksityiskohtaisesti, vaikka poikkeamista ei ole vesialueelle haettu.

Haluamme korostaa vesirakentamisen huomattavuutta ja verrannollisuutta esimerkiksi laituri- ja aallonmurtajarakenteisiin sekä sitä, että radan aluevaikutus on poikkeuksellinen sen sulkiessa ympyrämuodon sisäpuolisen osan muulta käytöltä. Tällaisten rakenteiden tuominen vesialueelle edellyttäisi mielestämme ne asemakaavaprosessia ja sen sisältövaatimusten mukaisia selvityksiä ja vuorovaikutusta.

Helsingin kaupunki toteaa lausunnossaan, että valituksenalaisessa päätöksessä mahdollistettavan hankkeen rakennukset sijoittuvat maa-alueen ohella asemakaavojen 11073 ja 8246 vesialueelle. Näissä asemakaavoissa tai asemakaavassa 1208, jonka alueelle yksi radan pyloni asemapiirroksen mukaan sijoittuisi, ei ole osoitettu rakentamista vesialueelle poikkeamispäätöksen kattamalla alueella lukuun ottamatta kaavan 11073 pistolaituria. Kaava 8246 osoittaa merkinnöin vl ja va erikseen toisaalla kaavan vesialueella alueet, joille saa rakentaa laiturin tai aallonmurtajan. Tämä on muun ohella osoitus siitä, että kaavassa on tarkkaan harkittu vesirakenteiden paikat, ja että vesipuistosuunnitelman laiturirakenteille ja pyloneille tulisi hakea poikkeamista tai asemakaavamuutosta.

Poikkeamispäätöksen kaavan 8246 alueelle sallimat laiturirakenteet koostuvat kokonaan vesialueella olevasta Wakeborading-laiturista (140,5 m2), venelaiturista (50 m2) ja SUP-laiturista (120 m2) joka sijoittuu suurimmaksi osaksi vesialueelle. Lisäksi kaavan 8246 alueelle on poikkeamispäätöksen sallimassa suunnitelmassa sijoitettu pyloni harusvaijereineen ja noin 50 metriä laiturimaista koko radan kiertävää kulku- ja estorakennetta.

Asemapiirustuksen ja suunnitteluaineiston mukaan vesipuistoon rakennettaisiin täysimittainen ympyrämallinen rata vesihiihtoa varten. Rata tarvitsisi viisi pylonia, jotka vastaavissa radoissa ovat tyypillisesti 10–12 metriä korkeita. Asemapiirroksen ja suunnitteluaineiston mukaan rataa kiertäisi sen koko matkalla ponttoonilaiturin tapainen estorakenne, joka samalla estää muun vesiliikunnan ja vesialueen käytön radan sisälleen sulkemassa osassa. Helsingin kaupunki ja Laguuni Oy eivät lausunnoissaan kiistä tämän 400 metriä pitkän laiturirakenteen sisältymistä suunnitelmaan.

Rata koostuisi viidestä pylväästä ja näiden välisistä viidestä osuudesta, joiden välillä rata kääntyy. Osuuksien pituudet ovat 126, 97, 94, 112 ja 108 metriä. Yhteispituus on siten 537 metriä. Koska koko pituudella olisi kaksoisvaijeri, ratavaijerien kokonaispituus olisi hieman yli kilometrin. Viisi radan pylonia tarvitsevat asemapiirustusten mukaan kukin neljä harusvaijeria, joiden etäisyys pylonista on piirretty noin 12 metriksi. Jokaisen vaijerin pituus tornin kiinnityspisteeseen olisi siten asemapiirroksen perusteella noin 15 metriä. Harusvaijerien yhteismitta on siten 5*60 eli noin 300 metriä. Yhteensä vaijeriasennuksia olisi noin 1,3 kilometriä.

Radan vaijerilinjojen sisälleen sulkema ala on mitattuna noin 20 000 m2.

Rataa kiertää hevosenkengän muotoinen suojarakenne, joka on merkattu asemapiirrokseen kaksoiskatkoviivalla. Rakenne näkyy hankesuunnitelman perspektiivipiirroksessa valkoisena kulkusiltamaisena rakenteena. Vastaavia ratoja kiertää myös ulkomailla usein kulkusilta, joka estää muun liikkumisen rata-alueella. Kulkusillat/ suojarakenteet ovat niin tavallisia, että niitä myydään alan yrityksen sivuilla 15 metriä pitkinä ja 1,5 metriä leveinä moduuleina. Kulkusiltojen pituudet ovat asemapiirroksesta mitattuna 150, 120, 115 ja 132 metriä. Yhteyspituus on siten 537 metriä. Rakenne muistuttaa ponttoonilaituria, ja pinta-alaksi tulisi 1,5 metrin levyisenä noin 750 m2.

Kulkusillan sisäpuolelle jäävä alue on kooltaan 29 000 m2. Yleisen käyttöoikeuden rajoitus käsittäisi tämän pinta-alen ohella vesialueelle tulevat laiturirakenteet ja lähtölaiturin ja radan välisen kaistan, joten käyttöoikeus vesialueeseen estyisi noin 30 000 m2 alalta.

Koska rata sijoittuu Lapinlahden pohjoiseen poukamaan, estovaikutusta voidaan tarkastella myös tämän poukaman suhteen. Lahden leveys välillä manner-Ourit on 240–260 metriä. Radan leveys on suojarakenteista mitattuna 170–195 metriä. Näin rata kattaisi ratalahden leveydestä 70–80 prosenttia. Rata kattaisi poukaman koko pituuden. Sen Lapinlahden sairaalan suunnan ulkoreunaan on ns. luodolta 250 metriä ja saunalle osoitetusta rannasta 263 metriä. Suunnitelma esittää radan rakenteista tietoja erittäin niukasti. Tyypillisiä ratarakenteita voi tarkastella seuraavilla sivuilla:

https://wakeparksystems.com/en

https://www.wakeparx.com/cable-park

https://pentasi.eu/wakestation-booklet.pdf

Lapinlahden pohjoinen lahdeke menettäisi radan ja estorakeneen takia lähes koko laajuudeltaan avoimen vesialueen luonteensa. Tätä merkittävää rakennetta ei huomioida poikkeamispäätökseen liittyvissä dokumenteissa asemapiirrosta ja alustavan suunnitelman havainnekuvia lukuun ottamatta.

Laguuni Oy:n lausunnon väittämä siitä, että uusia pyloneita tarvittaisiin vain kolme, on virheellinen. Asemapiirroksen mukaan radalla on viisi uutta pylonia. Nykyisen lyhyen poikkiradan pylonit eivät ole ovaaliradan kannalta oikeilla paikoilla. Ne ovat lisäksi väärän tyyppisiä, sillä kiertävä rata tarvitsee toisenlaiset, useita metrejä korkeammat ja nosturin tapaisella, radalle kurottuvalla puomilla varustetut pylonit.

Vesialueen rakenteita jotka muutoksenhakijoiden mielestä edellyttäisivät asemakaavatasoista ratkaisua ja joka tapauksessa poikkeamisharkintaa ovat niin sanotun luodon alueen ponttoonilaiturit, rataa kiertävä laituriin rinnastettava pitkä rakenne ja sen sulkeman vesialueen käyttörajoitus sekä viisi asemapiirroksen ja alustavan suunnitelman osoittamaa pylonia tukiharuksineen. Myös vesilain mukaisen luvan tarpeen tarkastelu mainittiin hankkeen alkuvaiheen varausdokumentissa, mutta sitä ei ole tehty.

Lausunnon väite siitä, että hanke korvaa nykyistä moottorivetoista vesiurheilua ei kuvaa nykytilannetta. Emme ole havainneet alueella kyseisen laista toiminta, ja jos sitä on se on hyvin satunnaista eikä siitä aiheudu merkittävää melua ja saastevaikutusta.

Poikkeamispäätös aiheuttaa mielestämme haittaa kaavoitukselle valituksessamme esiin tuoduilla tavoilla. Menettely on mielestämme riittämätön, kun kevyellä lautakuntatasoisella prosessilla mahdollistettaisiin vesialueelle sijoitettava radan ja sen tuki- ja laiturirakenteiden sijoittuminen kolmen asemakaavan alueelle ja asemakaavoittamattomalle vesialueelle kun vielä otetaan huomioon, että vesialueen rakenteita on käsitelty aineistossa hyvin vähän eikä niitä varten ole haettu tai myönnetty poikkeuksia vaan vain asetettu ehtoja niin kuin poikkeamiset olisi myönnetty.

Rannan luonnonmukaisuudesta ja alueen luontoarvoista

Kaupunki toteaa lausunnossaan, että valtaosa Lapinlahdesta Meilahteen olevista rannoista olisi luonnonmukaisia tai ne ainakin vaikuttaisivat siltä. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä alueella on luonnonmukaisia rantoja vain pieninä osuuksina: Hietaniemessä, Soutustadionilla sekä Kesärannasta eteenpäin. Näiden kohtien välit ovat täyttömaata kuten Lapinlahden ja Hietaniemen välinen suora ja Soutustadionin molemmin puolin olevat suorat. Helsinginiemen itäpuolella ei ole säästynyt lainkaan luonnonrantaa ja kun lännessäkin niitä on vain muutama pätkä, jokainen niistä on arvokas. Hietaniemessä ja kaavan koskemalla alueella on siten kyseessä Helsingin niemellä hyvin harvinainen luonnontilainen tai sen kaltainen ranta, joka on kaavamääräyksin suojeltu molemmissa kaavoissa. Kaavassa 1073 tämä on osoitettu kaavamerkinnällä r-1 (luonnonmukainen tai luonnonmukaiseksi rakennettava), joka kiertää koko Hietaniemen länsi- ja eteläreunan ja niin sanotun luodon alueen kaavassa 5246 kolmiokuvoilla (luonnonmukaisena säilyttäminen). Poikkeamispäätös sallisi rakentamista r-1 alueelle ja luodon ranta-alueelle, sillä ravintola–saunakompleksin sauna, pukuhuone ja terassi sekä wakeboardingin pukusuoja, lähtöterassi- ja laiturirakenteet sijoittuisivat rantaviivaan ja kaksi rakentamisaluetta yhdistettäisiin kulkusiltarakenteella.

Kaavassa luonnonmukaiseksi osoitettu ranta katettaisiin rakentamisella koko matkaltaan. Kaupungin lausunnossaan esittämä peruste, että kaavamääräystä r-1 ja toisen kaavan vastaavaa määräystä ei rikota, kun rakenteet ovat puisia ja mahdollisesti aikanaan purettavissa, ei ole mielestämme oikea tulkinta kaavamerkinnän tarkoituksesta. Kaavan idea on hillityn kokoinen sauna luonnonmukaisella rannalla, jossa vain pistolaituri tulee rantaviivaan, kun poikkeamispäätös sallisi laajan terassien ja rakennusten kompleksi, joista saunarakennus ja sen viereinen pukuhuonerakennus sijoittuvat r-1 rantaviivan päälle. Rakentamiskompleksia jatkaa vielä kulkusilta luodolla, jonka rantaa luonnehtisi hankkeen toteutuessa rakennukset ja laiturit/terassit. Kaavamääräys, joka sallii rannan rakentamisen luonnonmukaisena ei tarkoita rakennettua rantaa vaan määräyksellä tarkoitetaan, että itse rantaviivaa on kehitettävä luonnonmukaiseksi hautausmaan puoleisimmassa r-1 merkinnällä varustetussa osassa, joka on täyttömaata. Luonnonmukaiseksi rakennettava ei siis tarkoita rakennusten ja terassien sijoittelua rannan osiin, johon niitä ei ole asemakaavassa osoitettu. Luonnonmukaisuuden tärkeyttä osoittaa, että kaupunkiympäristölautakunta poisti saunan kohdalta merkinnän hiekkarannaksi kehittämisestä. Ns. luodon alueella kyse on yksiselitteisesti luonnonmukaisena säilyttämisestä, ja tämän luonnonmukaisuuden hävittämiselle on haettu poikkeusta toisin kuin r-1 -määräyksestä poikkeamiselle. Haluamme korostaa, että puuttuminen kahden kaavan määräämään rannan luonnonmukaisuuteen on koko Helsingin niemen luonnonmukaisten alueiden kannalta iso päätös.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haluaa korostaa edelleen, että alue luontaisine rantoineen ja tervaleppämetsiköineen on Helsingin niemellä luonnoltaan poikkeuksellisen arvokas. Tämän osoittaa myös ilmeisesti keväällä kaupungin karttajärjestelmään tullut luontoarvokartta. Siihen on merkitty poikkeamispäätöksen sallimalla rakentamisalueella ja välittömästi sen itäpuolella 17 kaikkein korkeimman luokan luontoarvopikseliä, joista 12 on tulkintamme mukaan alueella, jota poikkeamispäätös koskee. Edellä mainitut, rantaviivaan sijoitetut sauna ja pukuhuone ovat suoraan näiden arvopikselien päällä. Sauna ja pukuhuone (punaiset neliöt ja vaaleanruskea terassi vasemmalla alhaalla, kartta alla myös liitteenä alkuperäisessä valituksessa) (kuva 1) sijoittuvat näin nimenomaan poikkeamispäätöksen mukaan, sillä asemakaavan mukainen rakentamisalue (vihreä) sijoittuu uudesta saunan ja pukuhuoneen paikasta luoteeseen niin, että se kaavassa osoitettu saunatontti ei ulotu Zonation-analyysin arvoluontopikselien päälle. Sama nimenomaan poikkeamispäätöksen merkityksestä koskee r-1 merkinnän tiukimmin tarkoittamaa rantaviivan aluetta.

Kuva 1: Poikkeamispäätöksen ja asemakaavan mahdollistaman rakentamisen vertailu.

Esitämme alla otteet luontoarokartasta (kuvat 2 ja 3) lisänäyttönä luontoarvoista, joihin olemme vedonneet valituksessamme. Kartta löytyy osoitteesta kartta.hel.fi > Aineistot > Ympäristö ja luonto > luntoarvokartat > Luontoarvokartta (Zonation), maa-alue

Kuvaus

LUONTOARVOKARTTA (ZONATION), MAA-ALUE LUONTOARVOKARTTA (ZONATION), MERIALUE Zonation-aineistotasot sisältävät Helsingin maa- ja merialueen Zonation-analyysin tuloskartat. Zonation on Helsingin yliopistossa kehitetty, kansainvälisesti laajasti käytössä oleva menetelmä ja tietokoneohjelmisto alueiden suojeluarvottamiseen. Zonation arvottaa alueita niiden luontoarvojen perusteella. Mitä tummempi alue on tuloskartalla eli prioriteettikartalla, sen tärkeämpi alue on tarkastelussa mukana olleiden luontoarvojen kannalta. Zonation pyrkii tunnistamaan alueita, jotka yhdessä, toisiaan täydentäen, kattaisivat mahdollisimman monen luontoarvon esiintymisalueita. Sellaisetkin kohteet, jossa tavataan vain yhtä luontoarvoa, voivat saada korkean prioriteettiarvon, mikäli kyseistä luontoarvoa ei tavata muualla. Helsingin Zonation-karttojen pikselikoko on 10m x 10m. Analyysit on tehnyt Joel Jalkanen vuonna 2024.

Kuvat 2 ja 3: Zonation-luontoarvo-analyysin tuloskartta Hietaniemen alueella.

Huomautamme vielä, että väite siitä, että rakentamiskorkeus jää huomattavasti Hietaniemen hautausmaan tasoa alemmas ei pidä paikkaansa. Suunnitelmassa hautausmaan taso on esitetty sen puiden latvuksen tasona. Ravintolakompleksin talot perustettaisiin kolmen metrin korkeudelle ja ovat korkeimmillaan parikerroksisia, joten kattojen korkeus ei ole juurikaan hautausmaan tasoa alempi. Pylonit nousisivat sitä korkeammellekin.

Yhteenvetona edellisestä toteamme, että poikkeamispäätös on valituksessamme esittämillä ja edellä täydennetyillä perusteilla maankäyttö- ja rakentamislain ja hallintolain vastainen, ja Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan päätös on kumottava.

Helsingissä 25.8.2025

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Antti Halkka, varapuheenjohtaja

Anders Backström, järjestösihteeri

Töölön kaupunginosat ry

Markku Koivusalo, puheenjohtaja