Valitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kumpulanmäen asemakaavasta

Teimme yhdessä Kumpula-seuran kanssa 7.7.2025 valituslupahakemuksen ja valituksen korkeimpaan hallinto-oikeuteen Kumpulanmäen asemakaavasta.

KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE

VALITUSLUPAHAKEMUS JA VALITUS HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ 3634/2025, Dnro6371/03.04.04.04.16/2024 koskien Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja Kumpula-seura ry:n asemakaavaa ja asemakaavan muutosta koskevaa valitusta

Lähetetty sähköisesti 7.7.2025 korkeimman hallinto-oikeuden sähköpostiin.

ASIA: Helsingin hallinto-oikeuden päätös koskien Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja valitusta Helsingin kaupunginvaltuuston päätöksestä, jolla valtuusto hyväksyi 24. kaupunginosan (Kumpula) korttelin 24973 tonttien 5 ja 6 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksen ja 4.10.2022 muutetun piirustuksen nro 12744.

Muutoksenhakijat ovat saaneet asian tiedoksi 5.6.2025. Tätä seuraavasta päivästä laskettu 30 päivän valitusaika päättyisi pyhäpäivänä, joten valitus on jätettävä viimeistään seuraavana arkipäivänä.

VALITTAJAT

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Kumpula-seura ry

VALITUSLUPAHAKEMUS JA VALITUS

Pyydämme kunnioittavimmin korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen.

Perusteet, joilla valituslupaa pyydetään, sekä syyt, joiden vuoksi katsotaan, että valitusluvan myöntämiseen on edellä tarkoitettu peruste

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 111 §:n mukaan valituslupaa haetaan seuraavilla perusteella 1) lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi on tärkeätä saattaa asia korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, 2) asian saattamiseen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi on erityistä aihetta asiassa tapahtuneen ilmeisen virheen vuoksi, tai 3) valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Hallinto-oikeus toteaa päätöksessään 5.6.2025, että Kumpulan asemakaavan muutos perustuu riittäviin selvityksiin kaavan vaikutuksista alueella oleviin luonnonarvoihin. Edelleen hallinto-oikeuden mielestä selvitykset ovat riittäviä siinä mielessä, että niiden perusteella on mahdollista arvioida asemakaavan muutoksen sisältövaatimusten täyttymistä luonnonympäristön vaalimisen osalta. Sillä seikalla, ettei selvitystä ole tehty nimenomaan asemakaavan ja sen muutoksen yhteydessä ei ole hallinto-oikeuden mukaan asiassa ratkaisevaa merkitystä.

Hallinto-oikeuden päätös on merkittävä sen kannalta, minkälainen luontoselvitysten taso asemakaavaa ja sen muutosta laadittaessa on riittävä – tarvitseeko asemakaavaa tehdessä tehdä nimenomaan asemakaavaan liittyviä ja sen koko aluetta koskevia selvityksiä, kun vielä otetaan huomioon, että alue on laaja ja sen potentiaali erityisille luonnonympäristön arvoille on suuri, ja näitä arvoja on myös tuotu perustellusti esiin kaavan eri vuorovaikutusvaiheissa. Päätöksellä on merkitystä sen suhteen, millä tasolla uhanalaiset luontotyypit ja lajit on selvityksissä huomioitava. Päätöksellä on merkitystä myös ns. direktiivilajien kaavoituksessa huomioinnin (KHO 2006:35, KHO 2019:160, KHO 2020:111) kannalta. Alueella ei tehty asemakaavaan liittyvää liito- oravaselvitystä tai lepakkoselvitystä.

Puutteellisen selvitystyön takia asemakaavatyön aikana ei selvinnyt alueen potentiaali liito-oravan suhteen. Lajille rajattiin kaavan hyväksymisen jälkeen keväällä 2025 maallikkohavaintoon perustuvan viranomaiskartoituksen tuloksena laaja liito-oravan ydinalue (LIITE 3) joka pääosin sijoittuu kaavassa osoitetulle korttelialueelle. On ilmeistä, että alueella on myös siirtymäreitti, koska ydinalue ulotettiin pääydinaluetta reunustavan Kustaa Vaasan kadun toiselle puolelle. Molemmilta puolin tietä oli saatu liito-oravahavaintoja jo kaavaprosessin aikana.

Ekologisia yhteyksiä ja vaikutuksia niihin ei ole selvitetty. Helsingin kaupungin Tarkastusvirasto oli kuitenkin todennut vuoden 2022 kaavoitusta koskevassa tarkastusmuistiossaan (LIITE 4) Kumpulanmäen tarkastetulla asemakaavaehdotuksella olevan ristiriitoja ekologisen verkoston kansa LUMO-ohjelman toimenpiteiden seurannassa.

Hallinto-oikeuden ratkaisun mukaan asemakaavaa varten ei tarvittaisi koko kaava-aluetta koskevia yksityiskohtaisia luontoselvityksiä tai maastokäyntiä tai -katselmusta alueella, joka on laaja jalopuumetsän ja avoimien ympäristöjen muodostama kokonaisuus ja jolla oli muun muassa vuoden 2021 Elina Mannisen asiantuntija-arvion mukaan potentiaalia liito-oravien ja lepakoiden suhteen. Päätös hyväksyy sen, että riittävänä luontoselvityksenä käytetään uhanalaisten luontotyyppien kartoitukseen valittuja muutamia kohteita, jotka käsittävät vain murto-osan alueesta, vaikka maankäyttö- ja rakennuslain 9 § mukaan selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Luontoselvitykset ja niiden metodit koskivat myös sillä alueella millä ne tehtiin vain yhtä tarkoitusta, ja niiden ulkopuolelle jää kokonaan kaavan ja kaavamuutoksen pohjoisosa, jonka luonto muuttuisi kauttaaltaan rakennetuksi korttelialueeksi. Maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön ja luonnonsuojelulainsäädännön soveltamisen kannalta linjaus tarkoittaisi sitä, että merkittäviä luontovaikutuksia voi jäädä arvioimatta.

Muutoksenhakijat haluavat saattaa asian korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, koska se on merkittävä sekä luonnonsuojelua että alueiden käyttöä koskevan lainsäädännön soveltamisen kannalta ja jotta varmistettaisiin oikeuskäytännön yhtenäisyys asemakaavan muutoksen edellyttämien luontoselvitysten alueellisen kattavuuden suhteen sekä kaava-alueen lajiston ja luontotyyppien kirjon ja erityisesti ns. direktiivilajien edellyttävän selvittämisen riittävyyden suhteen.

Lisäksi päätöksessä on perusteluosassa ilmeisiä virheitä, jotka ovat voineet vaikuttaa harkintaan. Osiossa Asian oikeudellinen arviointi ja lopputulos hallinto-oikeus vetoaa perusteluna kaupunginasiamiehen lausuntoon, jonka mukaan kaava-alueen metsikön lajisto ei ole uhanalaista tai harvinaista. Sama asiakohta mainitsee kuitenkin metsiköstä vuorijalavan, joka on vaarantunut uhanalainen laji. Tämän valituksen liitteenä olevassa luontoselvityksessä osoitetaan, että vuorijalavaa on alueella huomattavasti kahdella osa-alueella ja että alueella on potentiaalia useille muille uhanalaisille lajeille. Hallinto-oikeus myös toteaa perustelunaan selvitysten ajantasaisuuteen liittyen, että ”selvitys on ajoittunut suurin piirtein samoihin aikoihin kaavoituksen vireilletulon kanssa”, eikä sitä voida osin tämän vuoksi pitää vanhentuneena. Hallinto-oikeuden näkemys perustuu oletettavasti kaupunginasiamiehen lausunnossa annettuun tietoon, jonka mukaan kaavoitus olisi tullut vireille 2018, joka oli samalla luontotyyppikartoituksen maastotyövuosi. Kaavaselostuksen ja osallistumis- ja arviointisuunnitelmien mukaan vireilletulon vuosi on kuitenkin 2019.

Hallinto-oikeuden päätöksessä on myös rakentamisalueen ja säästyvän metsän suhdetta koskeva hämmentävän virheellinen väite, joka voi vaikuttaa oikeudelliseen arviointiin. Perusteluosassa todetaan, ettei asiaa ole syytä arvioida toisin pelkästään sen vuoksi, että rakentaminen ”kaventaa hieman metsäistä aluetta”. Asemakaavakartan ja kaavaselostuksen mukaan rakentaminen täyttäisi kuitenkin kaava-alueen keski- ja pohjoisosan koko kaava-alueen leveydeltä, mikä on kaavan luontovaikutuksen kannalta olennaista. Metsäisen alueen pituus Jyrängöntieltä Väinö Auerin kadulle on kokonaisuudessaan vajaat 500 metriä, mistä noin 350 metrin osuus keski- ja pohjoisosassa rakennettaisiin kauttaaltaan. ”Kaventaa hieman” -perustelun takia jää huomattava epävarmuus sen suhteen, onko hallinto-oikeus perustanut päätöksensä muun ohella oikeaan käsitykseen kaavan osoittaman rakentamisen laajuudesta ja sijoittumisesta alueella.

Pyydämme korkeinta hallinto-oikeutta arvioimaan, ovatko nämä alueen arvoon, rakentamisen alueelliseen sijoittumiseen ja luontoinventoinnin ajantasaisuuteen ja samanaikaisuuteen kaavaprosessin kanssa liittyvissä hallinto-oikeuden perusteluissa olevat ilmeiset virheet asian kannalta merkittäviä.

VAATIMUKSET

Vaadimme, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös hylätä valitus kumotaan ja että päätös jättää käsittelemättä tieto liito-oravan esiintymisestä alueella kumotaan.

Helsingin kaupunginvaltuuston päätös 25.9.2024 § 189 24. kaupunginosan (Kumpula) korttelin 24973 tonttien 5 ja 6 sekä puisto- ja katualueiden asemakaavan muutoksesta on kumottava luonnonsuojelulain sekä maankäyttö- ja rakennuslain vastaisena.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry ja Kumpula-seura ry vaativat edelleen, että korkein hallinto oikeus määrää Helsingin kaupunginvaltuuston asemakaavapäätöksen täytäntöönpanokieltoon asiaa koskevan valituslupahakemuksen ja valituksen käsittelyn ajaksi. Täytäntöönpanokieltoa perustelee valittajan oikeussuoja: valitus käy hyödyttömäksi siinä tapauksessa, että valituksenalainen asemakaavapäätös pannaan toimeen.

Luontoselvitysten teosta ja osallisten tiedoksisaannista

Kumpulan vaahterametsästä käyty keskustelu ja myös oikeudellinen arviointi on osaksi kiertynyt sen ympärille, miten alueella olevaa vaahteralehtoa on arvioitu toisaalta Helsingin kaupungin konsultin ja toisaalta muiden asiantuntijoiden taholta. Muutoksenhakijat haluavat kiinnittää huomion siihen, miten tieto on ollut osallisten käytössä. Osin kaava-alueella tehtiin uhanalaisten luontotyyppien inventoinnin yhteydessä vuonna 2018 kolmen kohteen maastokäynti. Käynnistä on kaupungin luontotietojärjestelmässä kohdekortit 573, 574 ja 575. Kortit on tehty mitä ilmeisimmin maastossa, mikä on hankkeen metodikuvauksen (”tallennettiin sähköiseen lomakkeeseen”) mukaista ja mihin viittaavat useat kirjoitusvirheet.

Maankäyttö- ja rakennuslain 63 § 1 momentin mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista.

Luontoselvitysoppaan mukaan, joka on myös viranomaisohje (Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi – Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle, Suomen ympäristökeskuksen raportteja 47/2021, LIITE 5), osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa kuvataan kaavatyön yhteydessä laadittavat luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Hankkeen aloitusvaiheessa myös hankitaan alueelta olemassa olevat taustatiedot (perustiedot), kuten aiemmat luontoselvitykset ja aiemmat luontovaikutusten arvioinnit. Oppaan mukaan alkuvaiheessa käsitellään kaavan edellyttämiä luontoselvitystarpeita sekä luontovaikutusten arvioinnin tietotarpeita ja arvioinnin suuntaamista viranomaisten kanssa järjestettävissä aloitusvaiheen viranomaisneuvottelussa ja tarvittavissa työneuvotteluissa.

Osallisilla ei ole ollut mahdollisuutta tutustua kaikkiin kaavaprosessin luontoselvitysaineistoihin, mikä on MRL:n 62§:n vastaista (KHO:2011:54). Osallisten kannalta olennainen puute on, että uhanalaisten luontotyyppien inventointi oli alueen suhteen tehty 2018 ennen hankkeen vireilletuloa (2019). Inventointia ei silti mainita vuosien 2019 ja 2021 osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa. Kohdetiedot on lisätty Helsingin kaupungin luontotietojärjestelmään mahdollisesti vuonna 2022, jolloin uhanalaisten luontotietojen inventoinnin raportti julkaistiin. Osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa olisi tullut ilmoittaa, että alueella on tehty inventointeja. Kaupungilla tieto on ollut. Muutoksenhakijoiden mielestä tieto inventoinnista olisi ollut olennainen osallisten vaikuttamisen kannalta. Kun sitä ei saatettu tietoon osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, osalliset eivät voineet lausua asiasta mielipidettään maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla (vrt. KHO 2011/54).

Tietoa uhanalaisten luontotyyppien inventoinnin tuloksista ei esitetä nykyisinkään luontotietojärjestelmässä riittävällä tarkkuudella. Esimerkiksi käynti kohteilla 573, 574 ja 575 on ilmoitettu vain vuoden tarkkuudella, ja raporttikortissa ei tarkemmin perustella miksi kyseessä on tai ei ole uhanalainen luontotyyppi. Suomen ympäristökeskuksen oppaan (LIITE 5) mukaan maastotöiden suorittamisesta tulisi raportoida vähintään selvitysajankohtien päivämäärät ja kellonajat, maastotöiden kesto sekä selvitettyjen alueiden rajaukset ja soveltuvin osin myös selvitysreitit. Luontotietojärjestelmässä inventoinnin kohteet ovat kohderaportti-yleisö -nimikkeellä. On muutoksenhakijoille epäselvää, onko kohteista olemassa myös esimerkiksi maastokäynnin päivämäärän sisältävä viranomaisversio. Uhanalaisten luontotyyppien inventoinnin tulosten suhteen ei ole järjestetty vuorovaikutusta tai kuulemismenettelyä, jossa asiantuntijat voisivat vaikuttaa kohteiden arviointiin esimerkiksi uudella tiedolla kohteiden lajistosta tai kehityshistoriasta, joka on tärkeä luonnontilaisuuden arvioinnin osatekijä.

Vastaava puute tiedonsaannissa koskee liito-oravahavaintoa alueelta vuodelta 2020 tai 2021 ja konsultin käyntiä sitä selvittämässä. Käynti näkyy myös kaupungin liito-oravaraportin kartassa nollahavaintona. Käynnistä ei ole ilmoitettu vuosien 2020 ja 2021 (yleisessä) liito-oravaraportissa (LIITE 6) tai kaava-aineistossa päivämäärää tai kestoa, joten osallisilla ei ole ollut mahdollista arvioida selvityksen riittävyyttä. Sekä havainto että kaupungin konsultin käynti alueella on tehty ennen vuoden 2021 osallistumis- ja arviointisuunnitelman päiväystä (17.5.2021). Havaintoa ei kuitenkaan tuotu tiedoksi osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa, vaan vasta kaavaselostuksessa kuten myös tieto uhanalaisten luontotyyppien inventointikohteista alueella.

Sekä 2019 että 2021 osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (LIITTEET 7 ja 8) ovat äärimmäisen niukkoja. Niissä viestitään selvitystarpeesta vain yleisesti, ei Kumpulanmäen asemakaavaa koskien:

”Kaavan valmistelun yhteydessä arvioidaan kaavan toteuttamisen vaikutuksia muun muassa ihmisten elinoloihin, elinympäristöön, kaupunkikuvaan, luontoon, virkistykseen, maisemaan, kulttuuriperintöön ja liikenteeseen ja laaditaan tarvittavat selvitykset kaavaratkaisun merkittävien vaikutusten arvioimiseksi. Vaikutusten arviointia suorittavat kaavan valmisteluun osallistuvat kaupungin asiantuntijat sekä tarvittaessa muut viranomaiset ja osalliset.”

Kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa ja sen päivityksessä ei siten lainkaan käsitellä aiempia luontoselvityksiä tai luontoselvitysten tarpeita. Näin on, vaikka vuoden 2019 osallistumis- ja arviointiohjelmaa koskevassa osassa vuorovaikutusraporttia (LIITE 9) todetaan, seuraavaa: ”Mielipiteissä esitettiin, ettei alueelta ole laadittu luontoselvityksiä joiden pohjalta voidaan arvioida kaavan toteuttamisen vaikutuksia luonnonympäristöön. Mielipiteiden mukaan alueella esiintyy luontodirektiivein suojeltuja lajeja, lepakot, liito-orava. Kumpulanmäen metsä saattaa olla luonnonsuojelulain 29 § tarkoittama luonnontilaisen kaltainen jalopuumetsä.”

Kaavan vireilletulosta oli vuoden 2021 osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa laadittaessa kulunut kaksi vuotta, ja muutostenhakijoiden mielestä viimeistään tässä yhteydessä osallisille olisi kuulunut tieto siitä, mitä alueella on selvitetty ja tullaanko alueella tekemään kaavaan ja kaavamuutoshankkeeseen liittyviä luontoselvityksiä. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys totesi osallistumis- ja arviointisuunnitelma koskevassa kannanotossaan 2019, että Helsingin luonnonhoitosuunnitelmien yhteydessä arvokkaiksi tunnistettujen jalopuustoisten metsiköiden huomiotta jääminen Helsingin luontotietojärjestelmässä on tiedetty ongelmaksi jo vuosia, ja että nämä valmiiksi paikkatietomuodossa olevat metsiköt oli päätetty lisätä järjestelmään, mikä pitäisi tehdä välittömästi. Vaatimus toistettiin tuloksetta 2021. Luontoinventointien puutteesta mainittiin 9.2.2022 Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen sen kumppanin asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta tekemässä muistutuksessa (linkit alla).

Mielipide Kumpulanmäen asemakaavan osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta sekä sen suun­nit­te­luai­neis­tos­ta

Mielipide Kumpulanmäen asemakaavan tarkistetusta osallistumis- ja ar­vioin­ti­suun­ni­tel­mas­ta

Muistutus Kumpulanmäen asemakaavasta ja asemakaavan muutoksesta

Kaavaehdotuksen julkinen nähtävilläolon (MRL 65§) 22.12.2021– 3.2.2022 aikana osalliset kiinnittivät huomiota lepakoiden ja liito-oravien mahdolliseen esiintymiseen alueella. Vuorovaikutusraportin mukaan tällöin muistutuksissa huomautettiin muun muassa, että ”koivupökkelöissä on koloja kolopesijälintujen, lepakoiden ja liito-oravien hyödynnettäviksi… Muistutuksissa arvioitiin, että kaava-aineistoon ei sisälly minkään tasoista luontovaikutusten arviointia…ja että myöskään aiemmin muistuttajan ehdottamaa lahopuulajiston selvittämistä ei ole toteutettu…”

Hallinto-oikeusvalituksen valitusajan päättymisen jälkeen muutoksenhakijoille selvisi vastauksena yksityisen havainnoitsijan alueelta tammikuussa 2025 kaupungille toimittamaan liito- oravahavaintoon, että alueen vierestä Kumtähden kentältä oli tehty liito-oravahavainto jo vuonna 2023 alueella, jonne 2025 rajattiin osa liito-oravan ydinalueesta. Tietoa havainnosta ei ole kaava-aineistossa, vaikka se on olennainen sen arvioinnissa, voiko alueella olla liito-oravan siirtymäreitti merkittävän esteen Kustaa Vaasan kadun yli. Liito-oraville ei ole tietojemme mukaan paikannettu muuta Lahdenväylän ylittävää reittiä esimerkiksi Annalan ja Pornaistenniemen ydinalueille.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 25 § 1 momentin mukaan asemakaavan kaavaselostuksessa esitetään selvitys alueen oloista, rakennuskannasta ja muista ympäristöominaisuuksista ja niissä tapahtuneista muutoksista sekä muut kaavan vaikutusten selvittämisen ja arvioimisen kannalta keskeiset tiedot kaavoitettavasta alueesta ja sen lähiympäristöstä. Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 25 §:n mukaan 1 momentissa tarkoitetut seikat on kaavaselostuksessa esitettävä sillä tavalla ja siinä laajuudessa kuin kaavan tarkoitus edellyttää ja niin, että luodaan edellytykset vuorovaikutuksen toteutumiselle kaavan valmistelussa. Monia kaavan vaikutusten arvioinnin kannalta keskeisiä tietoja, kuten vuoden 2023 liito-oravahavaintoa ja sen myötä mahdollisuutta liito-oravan siirtymäreittiin ei ole tuotu esiin kaavaselostuksessa, joten osalliset eivät voineet lausua asiasta mielipidettään maankäyttö- ja rakennuslain 62 §:n 1 momentissa edellytetyllä tavalla.

Luontoselvitysten riittävyyteen liittyvät perustelut – uusi luontolausunto

Hallinto-oikeusvalituksessaan muutoksenhakijat totesivat ”Helsinki ei ole riittävästi selvittänyt nyt muutoksenhaun kohteena olevan kaava-alueen tai laajemmin Kumpulanmäkeä ympäröivän metsävyöhykkeen luontoarvoja. Kaavaan liittyen alueella ei ole tehty mitään selvitystä. Näin ollen kaava ei täytä Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n 1 momentin vaatimusta riittävistä kaavan merkittävät vaikutukset kattavasta suunnittelusta ja sen edellyttämistä tutkimuksista ja selvityksistä. Ei voi olla siten, että yhdistykset joutuvat teettämään tarvittavat selvitykset, vaan lakien ja oikeuskäytännön tulee varmistaa riittävä selvitysten taso.”

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on teettänyt kaava-alueella uuden luontolausunnon, jonka havainnot tukevat muutoksenhakijoiden mielestä käsitystä luontoselvitysten riittämättömyydestä. Luontolausunnon (LIITE 10) johtopäätökset ovat monessa kohdin samat kuin kaupungille kaavaprosessin aikana toimitetuilla ja hallinto-oikeusvalitukseen sisältyvillä Elina Mannisen ja Jyri Mikkolan lausunnoilla.

Luontolausunnossa todetaan muun muassa seuraavaa:

• kaksi selkeää ja yhtenäistä vuorijalavan esiintymää. Esiintymiin liittyy myös vanhempia (emo)puita. Laji on uhanalainen ja sillä potentiaalisesti esiintyy monia uhanalaisia lajeja ja erityisesti ja kiireellisesti suojeltavia lajeja

• Kiihdytinlaboratorion vieressä on kallioalue, jolla kasvaa runsas ja monipuolinen kasvillisuus.

• Lehtoaluetta voidaan pitää luonnonsuojelulain tarkoittamana jalopuulehtona. Runkomaisia puita esiintyy enemmän kuin laissa oleva 20 kappaletta hehtaarilla ja rinnankorkeusläpimitta täyttyy valtaosalla puista. Kohteessa on runsaasti jalopuiden taimia, jotta takaavat jalopuiden uudistumisen ja luovat alueelle myös kerroksellisuutta. Kohteen eri lehtoluontotyypit on suositeltavaa selvittää vielä tarkemmin, varsinkin kevätaspektin lajiston kannalta ja rajata tarkemmin. Aiempi vaahteralehdon rajaus ei vastaa tämän katselmuksen mukaista näkemystä ko luontotyypin sijainnista ja rajauksesta. Vaahteralehto ja vuorijalavalehtokuviot ovat huomattavasti ko rajausta laajempia.

• Alueen kallioluontotyyppi on suositeltavaa selvittää ainakin kasvillisuuden osalta ja luokitella sen edustavuus ja luonnontilaisuus. Samoin pienialaiset niityt/kedot on suositeltavaa tyypitellä ja arvottaa.

• Alueella on potentiaalisia lepakoiden päiväpiiloja ja lepakoista on tehty havaintoja itse alueella ja sen välittömässä läheisyydessä. Alue on myös osa ekologista yhteyttä, joita lepakot käyttävät ja tarvitsevat turvalliseen siirtymiseen. Alueen tarkempi lepakkoselvitys on suositeltavaa. Selvityksen tulisi sisältää aktiivikartoitusta, passiividetektoriseurantaa ja päiväpiilojen tarkastuksia ja/tai tarkkailuja. Pikkulepakon esiintymispotentiaalin vuoksi käyntejä tulee tehdä myös elo–syyskuussa, jotta lajin mahdolliset soidinpaikat (usein puissa) saadaan selville. Mikäli hankkeessa aiotaan kaataa puita, joissa on potentiaalisia päiväpiiloja eli jopa luontodirektiivin tarkoittamia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja, on niiden selvittäminen tärkeää, jotta ei rikottaisi luonnonsuojelulakia.

• Jalavilla, neidonkielellä ja lehmuksella esiintyvät huomionarvoiset lajit, joita on lueteltu aiemmin raportissa, on suositeltavaa selvittää.

• Alueen pistiäis-, kääpä- ja sammallajistosta on suositeltavaa pyytää vähintään asiantuntijalausunto, jotta niissäkin lajiryhmissä olevat potentiaaliset lajit tulisivat asianmukaisesti huomioiduiksi.

• Pohjoisesta löydetyn noromaisen vesiuoman status ja luonnontilaisuus on suositeltavaa selvittää suhteessa vesilakiin. Luonnontilaisten ja niiden kaltaisten norojen heikentäminen ei ole sallittua ilman poikkeuslupaa.

• Koko kaava-alueella on suositeltavaa tehdä kattava asemakaavatasoinen luontoselvitys, joka sisältää ainakin edellä raportissa mainitut asiat, kuten uhanalaisten luontotyyppien tarkemmat inventoinnit, luonnonsuojelu- ja vesilain mukaisten kohteiden inventoinnit, lepakko- ja pesimälinnustokartoitukset sekä mainittujen pääasiassa jalavilla esiintyvien uhanalaisten hyönteislajien selvitykset.

• Luontotyyppeinä kohde sisältää ainakin vaahteralehtoa (NT) ja vuorijalavalehtoa (VU). Pienialaisesti voidaan myös tulkita, että jotkin kivijalkojen alat eivät sisälly ko luontotyyppeihin, mutta kokonaisuuden kannalta niiden pinta-ala on hyvin pieni. Alueen yleistä luonnontilaisuutta voidaan kuvata neljäportaisella asteikolla vähän heikentyneeksi (3).

• Toisin kuin kaavaselostuksessa kirjoitetaan (Anonyymi), alueella ei havaittu että puustoa olisi harvennettu viime aikoina.

• Koko kaava-alueella on suositeltavaa tehdä kattava asemakaavatasoinen luontoselvitys

• Lehtoalue täyttää jo näillä olemassa olevilla tiedoilla luonnonsuojelulain jalopuumetsän kriteerit, vaikka luontotyyppien edustavuus paikoin onkin kohtalainen ja alueella on pienialaisia vanhojen rakennusten perustuksia. Lehtoalueen voidaan kuitenkin kokonaisuudessaan tulkita olevan myös maankäyttö- ja rakennuslain (54§) tarkoittama erityinen arvo.

Luontoselvitysten alueellinen kattavuus kaavan vaikutusalueen suhteen

Suomen ympäristökeskuksen oppaan Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle (Suomen ympäristökeskuksen raportteja 47/2021, LIITE 5) mukaan ”Kaavaselostukseen voidaan liittää erillisten vaikutusselvitysten raportteja. Ainakin yksityiskohtaisessa suunnittelussa kaavaselostuksessa esitettävien selvitysten ja vaikutusarviointien kuvausten olisi kuitenkin hyvä olla niin perusteellisia, että pelkästään niiden pohjalta voidaan arvioida selvitysten ja vaikutusarviointien sisältöä, laatua ja riittävyyttä.”

Kaavaa-varten on kaavaselostuksen mukaan (s. 38) tehty 13 selvitystä, joista yksikään ei ole luontoselvitys.

Luontokartoituksen alueina on esitetty dokumentissa Vuorovaikutusraportti ja luontokartoituksen alueet (LIITE 9) vain vuoden 2018 uhanlaisten luontotyyppien kartoituksen kolme aluetta. Kohteet olivat ennen maastokäyntiä rajattuja, joten kaavan aluetta ei tarkasteltu niiden ulkopuolella. Luontokartoitusalueita koskevalla viranomaiskartalla ei ole esitetty kaavan ja kaavamuutosalueen rajaa, joten ei ilmene, että kolmesta alueesta vain yksi sijoittuu kaava-alueelle, yksi puoliksi ja yksi on melkein kokonaan kaavan ulkopuolella. Kaava-aineiston luontokartoituksen alueet -kartta ei esitä koko kaavamuutosaluetta, vaan sen pohjoisosa puuttuu, mikä vaikeuttaa luontoselvitysten kattavuuden arviointia. Koko alueen tarkastelu (LIITE 11) osoittaa kohteiden sijoittumisen. Mittaustemme mukaan kaava-alueella on rakentamatonta luontopinta-alaa noin viisi hehtaaria (LIITE 12), josta uhanalaisten luontotyyppien luontokartoituksen alueeseen sisältyy 1,2 hehtaaria eli noin neljännes (reilun hehtaarin kokoinen Kumpulan vaahteralehto 5, kohde 575) ja noin puolet 0,2 hehtaarin kohteesta 574). Näilläkin kohteilla on tehty vain yhtä inventointiasiaa koskeva kartoitus täyttämällä sitä koskeva lomake, joten mitään aluetta ei ole selvitetty alueelta kattavasti.

Erityisen merkittävää on, että luontokartoitusten täydellisenä puutealueena on alueen pohjoisosa (noin 260 metrin matkalta eli lähes puolet pituudesta). Koska muun ohella tältä laajalta alueelta ei ole luontoselvitystä, kaavan merkittäviä luontovaikutuksia voi jäädä havaitsematta. Tutkimatta jätetty pohjoisosa muodostaa kaavan ja kaavamuutoksen korttelialueen ja on kaava-alueen eniten muuttuva, kattavasti rakennettava osa. Luontolausunnon mukaan tutkimatta jääneessä pohjoisosassa on laaja vuorijalavan esiintymä. Se häviäisi kaavan toteutuessa, sillä koko pohjoisosa on kaavassa osoitettu korttelialueeksi. Luontolausunnossa löydettiin pohjoiselta kartoittamattomalta alueelta ilmeinen noro, joka vaikuttaa lausunnon mukaan luonnontilaisen kaltaiselta. Vesilain 11 §:n mukaan muualla kuin Lapin maakunnassa sijaitseva noron luonnontilan vaarantaminen on kielletty. Lähtökohtaisesti poikkeuslupa tulee olla voimassa ennen kuin kaava, koska kaava ei aseta asiassa kaavamääräyksiä (KHO:2013:173).

Helsingin luontotyyppiselvitys ei ole kattanut kuin osan eri uhanalaisluokitelluista luontotyypeistä – eli siltäkin osin selvitys on puutteellinen asemakaavoituksessa ja Kumpulassa, koska alueella esiintyy kallioluontotyyppejä, joita ei selvitetty manneralueella. Minkäänlaista luontoselvitystä ei siten ole suurimmasta osasta metsäalueesta tai kallioalueista, joita on kaava-alueesta merkittävä osa. Luontolausunnon mukaan kiihdytinlaboratorion vieressä oleva kallioluontotyyppi on kasvillisuudeltaan monimuotoinen ja kuuluisi luontoselvitysten piiriin. Luontolausunnon selvitysalueen ohella kallioluontoa on kaava-alueella kaistale myös Dynamicum-rakennuksen luoteispuolella.

Maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n mukaan ympäristövaikutuksia koskevat selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia. Suomen ympäristökeskuksen ohjeistuksen mukaan maankäyttö ja rakentamislain tarkoittamaa merkittävyyttä arvioitaessa muutoksen suuruus on vaikutuskohteen herkkyyden ohella tärkein tekijä, jonka avulla luontovaikutuksen merkittävyyttä arvioidaan (LIITE 5, kohta 9.2). Selvitykset kuitenkin puuttuvat alueen koko pohjoisosasta, jolla luontoympäristönmuutos on suurin. Suomen ympäristökeskuksen luontoselvitysoppaan mukaan selvitysalue on syytä rajata hankkeen tai suunnitelman odotettavissa olevien vaikutusten perusteella oikean kokoiseksi.

On ilmeistä, ettei maankäyttö ja rakennuslain 9 §:n sisältövaatimus selvitysten alueellisesta kattavuudesta täyty.

Liito-oravahavainnon tutkimatta jättämiseen ja liito-oravan selvittämisen riittämättömään tasoon liittyvät perustelut

Hallinto-oikeus on jättänyt muutoksenhakijoiden vastaselityksessään esiin tuoman liito- oravahavainnon tutkimatta todeten sen olevan uusi valitusperuste joka on esitetty valitusajan päättymisen jälkeen.

Muutoksenhakijat vaativat tämän päätöksen kumoamista, ja perustelevat näkemystään seuraavasti.

Muutoksenhakijoiden hallinto-oikeusvalituksen päävalitusperuste on ollut asemakaavaa varten tehtyjen luontoselvitysten (täydellinen) puuttuminen ja sen myötä riittämätön selvityspohja kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun (MRL 9 §). Liito-oravan esiintymisen mahdollisuus on tuotu esiin muun muassa Elina Mannisen lausunnossa, joka oli hallinto-oikeusvalituksen liitteenä. Lausunto on myös toimitettu kaupungin kirjaamoon 2.2. 2022 ja osoitettu kaupunkiympäristön toimialalle (sähköpostiviesti, LIITE 13).

Liito-oravahavainto ei siten ole uusi valitusperuste, vaan lisänäyttö siitä, että alueen luontoselvitykset eivät ole riittävät, tässä tapauksessa osoittamaan ettei alueella ole liito- oravan lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. Kokeneen harrastajan liito-oravasta tammikuussa 2025 tekemän havainto-ilmoituksen teon jälkeen kaupunki kartoitti alueen perusteellisesti keväällä 2025. Liito-oravalle rajattiin keväällä 2025 2,76 hehtaarin laajuinen, pääosassaan noin 400 metriä pitkä ydinalue kaava-alueen keski- ja pohjoisosaan ja osin Kustaa Vaasan kadun itäpuolelle Flooranpuistoon.

Kun yksityisen harrastajan tarkastama liito-oravahavainto lähetettiin tammikuussa 2025 Helsingin kaupungille ja sen käyttämälle konsultille, Helsingin liito-oravakartoituksista vastaava konsultti ilmoitti vastauksessaan, että alueelta on saatu luotettava liito-oravahavainto ”jo muutama vuosi sitten” ja reagoi ilmoitukseen tuomalla tiedon myös kaava-alueen vieressä Floorantien puistossa / Kumtähden kentällä tehdystä liito-oravahavainnosta, joka oli tehty syksyllä 2023 (sähköpostiviesti, LIITE 14). Muutaman vuoden takaisella havainnolla viitataan ilmeisesti kaavaselostuksessa mainittuun havaintoon. Kaava-alueen liito-oravat olisi muutoksenhakijoiden mielestä tullut jo ensimmäisen havainnon perusteella kartoittaa vuosittain, ja viimeistään sen jälkeen, kun Kumtähden kentältä (Floorantien puistosta) saatiin havainto 2023. Tämä havainto viittasi aiemman tiedon ohella siihen, että alueella voi olla Luontodirektiivin liitteen IV(a) lajin lisääntymis- ja levähdyspaikka ja/tai tärkeä kulkuyhteys ja siirtymäreitti, mikä seikka jo sinällään velvoittaa selvittämään kaava-alueen merkityksen tältä kannalta (KHO 2020:111).

Suomen ympäristökeskuksen vuoden 2021 luontokartoitusoppaan (LIITE 5) mukaan ”Esimerkiksi liito-oravan esiintymistieto on yksilöiden liikkuvuuden ja lyhytikäisyyden vuoksi luonteeltaan nopeasti vanhenevaa. Yhtenä vuonna liito-oravalle soveltuvaksi todettu alue, jolla ei kuitenkaan tuolloin tehty havaintoja liito-oravista, saattaa jo seuraavana vuonna olla liito-oravan lisääntymis- ja levähdyspaikka. Tämä mahdollisuus on syytä ottaa huomioon etenkin tilanteessa, jossa liito-oravaa esiintyy selvitysalueen lähiympäristössä ja alueella on lajin kannalta toimivat ekologiset yhteydet. ”

Kaava-aineistossa ei perustella, miksi alueella ei ole tehty asemakaavaan liittyvää tai ajantasaista liito-oravaselvitystä.

Kaavan vaikutusten arvioinnissa ei ole kyetty sulkemaan pois luontodirektiivin liitteen IV(a) lajeja koskevan lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämisen tai heikentämisen mahdollisuutta. Tähän luonnonsuojelulain 49 §:n mukaiseen hävittämis- ja heikentämiskieltoon tulisi kiinnittää erityistä huomiota (KHO 2019:160).

Lepakkoselvityksen puuttuminen

Kaava-alueella ei ole tehty lepakkoselvitystä. Luontokartoittaja Elina Mannisen vuoden 2021

lausunnossa todetaan, että alueella on liito-oravalle ja lepakoille sopivia koivupökkelön koloja. Luontolausunnon maastotyössä havaittiin pohjanlepakko ja huomattiin, että alueen läheltä on kaksi havaintoa uhanalaisesta pikkulepakosta.

Kun asemakaavaa varten ei ole laadittu lepakkoselvitystä, ei voida arvioida, täyttääkö asemakaava maankäyttö- ja rakennuslain 54 § 2 momentissa säädettyä luonnonympäristön vaalimista ja siihen liittyvien erityisten arvojen hävittämiskieltoa koskevaa asemakaavan sisältövaatimusta.

Jää myös suuri epävarmuus siitä, hävittääkö kaavan mukainen rakentaminen lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkoja ja siirtymäreittejä (KHO:2020:111).

Uhanalaisiin luontotyyppeihin ja muihin erityisiin luonnonarvoihin liittyvät perustelut

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja muut luonnonsuojeluinterssiä edustavat tahot ovat pitäneet Kumpulanmäen luonnonarvoja esillä siitä lähitien, kun se julkistettiin yhtenä monista kohteista Helsingin arvometsät -esityksessä kesäkuussa 2014. Kun tunnistettiin, että kyseessä on maakunnan / Suomen suurin tai suurimpia vaahteraisten metsien keskittymiä, järjestöjen pyrkimykseksi tuli saada mahdollisimman suuri osa metsästä säästymään kaavoituksen keinoin ja tarvittaessa suojelukohteita muodostamalla. Nykyisessä kaavassa metsää säästyy merkittävästi enemmän kuin uudessa valituksenalaisessa kaavassa, sillä rakentaminen on voimassa olevassa kaavassa ohjattu lakialueelle, jolloin kadunvarren kaistaleelle ei osoiteta rakentamista, ja korttelialueestakin suuri osa on määrätty voimassa olevassa asemakaavassa viherpeitteiseksi.

Muutoksenhakijat vaativat hallinto-oikeusvalituksessaan kaavapäätöksen kumoamista muun ohella siksi, ettei vaahterametsän arvoa ei ollut selvitetty kylliksi maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n tarkoittamassa mielessä. Tämän takia jäi varteenotettava mahdollisuus, että metsän olennaisen osan hävittämisen salliva asemakaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentissa säädettyä luonnonympäristön vaalimista ja siihen liittyvien erityisten arvojen hävittämiskieltoa koskevaa asemakaavan sisältövaatimusta.

Muutoksenhakijat osoittivat hallinto-oikeusvalituksessaan, että vaahterametsä on todennäköisesti luontaisesti syntynyt ja esittivät tästä näyttönä kaupungin 50 vuoden takaisen puustoinventoinnin lohkokuvauksen sekä ilmakuvia. Jos näin on, lehto ei ole ”kulttuurilehto”, jollaista termiä Helsingin uhanalaisten luontotyyppien inventointi (mutta ei valtakunnallinen ohjeistus) käyttää lehdoiksi muuttumassa olevista pelloista ja niityistä (inventointiraportti, sivu 19). Muutoksenhakijat viittasivat myös Helsingin uhanalaisten luontotyyppien inventoinnin raportin liiteeseen 1, jossa kuvataan luontotyyppien edustavuus- ja luonnontilaisuusluokat. Luokasta heikentynyt todetaan siinä ”Vain vähän luonnonmetsän tuntomerkkejä. Runsaasti polkuja (roskaantumista) ja

kulttuurilajistoa. Peltomaalle syntyvän sukkessiosarjan alkuvaihe.”

Muutoksenhakijat esittivät näyttöä siitä, ettei kuvio 575 (Kumpulan vaatheralehto 5) ole ”kulttuurilehto” ja että se ei täytä heikentymisen tunnusmerkkejä, kun vielä kulttuurilajisto on niukkaa. Tätä tulkintaa tukivat aiemmat Jyri Mikkolan ja Elina Mannisen lausunnot, ja muutoksenhakijat toivat esiin, että Elina Manninen on ollut vastuuroolissa muun muassa selvitettäessä Espoon uhanalaisia luontotyyppejä. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi, että vuoden 2018 inventointi oli riittävä ja että kohteet ovat olleet heikentyneitä ja niillä on ollut havaittavissa kulumista. Heikentymistä ei ole missään vaiheessa perusteltu muulla kuin sillä, että kohdekorteissa 574 ja 575 lukee sana ”heikentynyt”. Perusteena heikentymiselle esitettiin määritelmä ”kulttuurilehto”, minkä perusteen muutoksenhakijat osoittivat vanhan metsäkartoituksen ja ilmakuvatarkastelun perusteella Helsingin inventoinnissa sovelletun ”kulttuurilehdon” määrittelyä koskevan kriteerin mukaan pätemättömäksi kohteella 575. Muutoksenhakija osoittivat, etteivät sodanjälkeisen asutustoiminnan ns. puistotalot ulottuneet merkittävästi metsän alarinteeseen.

Muutoksenhakijat katsovat, että hallinto-oikeusvalituksessa esitetty uusi tieto vaahterametsän merkittävän osan luonnontilaisuudesta on merkittävä. Sen tulisi osaltaan vaikuttaa siihen, tulkitaanko lehto heikentyneeksi vai ei. Useiden asiantuntijoiden mukaan lehto tai sen osa voi täyttää uhanalaisen luontotyypin tai jalopuumetsä-lakikohteen kriteerit. Näin lehdossa on huomattu luonnonympäristöön liittyviä erityisiä arvoja, jotka tulisi selvittää tarkemmin ja ottaa kaavaratkaisuissa huomioon. Kaava ei täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n 2 momentissa säädettyä luonnonympäristön vaalimista ja siihen liittyvien erityisten arvojen hävittämiskieltoa koskevaa asemakaavan sisältövaatimusta.

Ekologisten verkostojen puutteellinen selvittäminen

Helsingin kaupungin Tarkastusviraston vuonna 2023 julkaistussa tarkastuskertomuksessa Asuinalueiden kaavoituksen vaikutus viheralueisiin 2022 (LIITE 4) mainitaan, että Kumpulanmäen kaava on yksi viidestä asemakaavaehdotuksesta, joilla havaittiin olevan ristiriitoja ekologisen verkoston kanssa LUMO-ohjelman toimenpiteiden seurannassa.

Kaavaselostuksessa ei tuoda esiin LUMO-ohjelman ja tarkastuskertomuksen havaintoa tai selvitetä, millaisia vaikutuksia kaavalla ja kaavamuutoksella voi olla ekologiseen verkostoon. Selostuksen mukaan ”Asemakaavan toteutuksella on paikallisia vaikutuksia ekologiaan. Osa alueen metsäalueista muuttuu kaupunkimaisiksi kortteli- ja katualueiksi. Metsäverkoston alueellinen yhteys kaava-alueen eteläosassa säilyy.”

Karttatarkastelun avulla voidaan todeta, että alueen eteläosassa on esteenä leveä ja laaja risteysalue liittymineen, ja että siellä on tämän risteysalueen ohella ylitettävänä Hermannin rantatie. Etelässä ei ole havaittavissa selkeää metsäjatkumoa. Metsäjatkumo on kaava-alueen pohjoisosassa alueella, jossa tien itäpuolelle on nyttemmin rajattu liito-oravan ydinalueen osa. Kaavan mukainen rakentaminen hävittäisi metsän yli 300 metrin matkalta Kustaa Vaasan kadun varresta. Vaikutus ei jäisi ainakaan liito-oravan suhteen paikalliseksi vaan kyseessä voi olla olennainen itä-länsiyhteys, eikä voida poissulkea mahdollisuutta, että heikentämisellä voi olla vaikutusta lajin suotuisaan suojelun tasoon.

Myös ekologisten verkostojen puutteellinen selvittäminen tukee muutoksenhakijoiden valitusperustetta kaavan ja kaavamuutoksen vaikutusten riittämättömästä selvittämisestä maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:n tarkoittamassa mielessä.

Yhteenveto ja johtopäätöksiä

Kumpulan vaahterametsäkeskittymä on maan suurimpia ja muodostaa huomattavan osan vaahterametsien kokonaismäärästä Suomessa. Kun tämä ja alueen laajuus ja luonne osana metsäverkostoa otetaan huomioon kaavahankeen yhtenä taustatietona, olisi ollut syytä tarkoin selvittää metsän luontoarvot ja erilaisia vaihtoehtoja näiden arvojen säilyttämiseksi yksityiskohtaisessa suunnittelussa, jota asemakaavoitus edustaa.

Maankäyttö- ja rakennusasetuksen 1 §:n 1 momentin mukaan maankäyttö- ja rakennuslain 9 §:ssä tarkoitettuja kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavina seikkoina kaupungin tietoon on tuotu kaavaprosessin aikana vuosina 2019–2022 muun ohella alueen luonne jalopuustoisten metsien vähintään maakunnallisen tason keskittymänä mahdollisine lakikohteineen sekä mahdollisuus liito- oravien ja lepakoiden lisääntymis- ja levähdyspaikkojen esiintymiseen alueella. Alue on edellä esitetyin perustein sekä laajuudeltaan ja luonteeltaan sellainen, että erillisten asemakaavaa koskevien luontoselvitysten tarve on ollut ilmeinen. Riittävässä luontoselvityksessä on ”tausta-aineistojen ja maastotyöskentelyn perusteella tiedossa, mitä luonnonarvoja selvitettävällä alueella esiintyy, miten paljon tai laajasti niitä on, minkälaisia ne ovat laadultaan ja mikä on niiden merkitys ekologiselle verkostolle” (LIITE 5, s. 142). Alueella ei ole tehty kaavaprosessin aikana esiselvitystä tai sitä suppeampaa maastokatselmusta (ks. LIITE 5, s. 45), joiden tarkoituksena on muodostaa käsitys luontoselvitysten tarpeista ja selvitysalueen rajaamisesta riittävän laajaksi niin että kaikki luonnonarvoihin kohdistuvat vaikutukset tulevat huomioon otetuiksi. Lepakkoselvitystä tai asemakaavaa koskevaa liito-oravaselvitystä ei tehty, vaikka alueelta saatiin 2021 ja sen lähialueelta 2023 havainnot lajista kohdissa, jotka viittasivat Kustaa Vaasan tien ylittävään itä-länsiyhteydelle mahdollisesti tärkeään siirtymäreittiin.

Asemakaavaa varten on tehty lukuisia muita selvityksiä, kuten melu- ja runkomeluselvitys. Yksityiskohtaisessa suunnittelussa myös luontoa koskevien kaavaselostuksessa esitettävien selvitysten ja vaikutusarviointien kuvausten olisi viranomaisille tarkoitetun ohjeistuksen ja oikeuskäytännön mukaan olla niin perusteellisia, että pelkästään niiden pohjalta voidaan arvioida selvitysten ja vaikutusarviointien sisältöä, laatua ja riittävyyttä. Kumpulanmäen asemakaavan ja asemakaavan muutoksen suhteen tämä ei toteudu.

Helsingissä 7.7. 2025

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Eeva Rantala

puheenjohtaja

Antti Halkka

varapuheenjohtaja

Kumpula-seura ry.

Erja Salo

puheenjohtaja

Liitteet:

Liite 1. Helsingin hallinto-oikeuden päätös

Liite 2. Edellisen päätöksen julkipano

Liite 3. Liito-oravan ydinalueraportti (kartta/hel.fi)

Liite 4. Helsingin kaupungin Tarkastusviraston arviointimuistio 3.4.2023

Liite 5. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi. Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle.

Suomen ympäristökeskuksen raportteja 47/2021

Liite 6. Liito-oravan levinneisyys Helsingissä 2020 ja 2021. Kaupunkiympäristön julkaisuja 8/2022

Liite 7. Kumpulanmäki, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2019

Liite 8. Kumpulanmäki, osallistumis- ja arviointisuunnitelma 2021

Liite 9. Vuorovaikutusraportti 7.12.2021, täydennetty 4.10.2022 sekä Luontokartoituksen alueet

Liite 10. Helsingin Kumpulan luontolausunto. Timo Metsänen 3.7.2025

Liite 11. Luontoselvitysten alueellinen kattavuus koko kaavan alueella (kartta.hel.fi)

Liite 12. Mittaus luonnosta kaava-alueella ilman Dynamicum-rakennuksen luoteispuleista aluetta

Liite 13. Sähköposti 2.2.2022 Elina Mannisen lausunnon toimittamisesta viranomaiskäyttöön

Liite 14. Sähköposti 24.1.2025, jossa tuodaan tieto vuoden 2023 liito-oravahavainnosta