Muistutus Satamatunnelin asemakaavaehdotukseen

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys antoi Helsingin kaupungille muistutuksen Satamatunnelin asemakaavaehdotukseen 19.5.2025.

—

Muistutus Satamatunnelin asemakaavaehdotukseen (diaarinumero HEL 2021-012679)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Satamatunnelin asemakaavaehdotukseen.

Satamatunnelin pohjoisen suuaukon sijoittaminen Lapinlahden sairaalan puistoon aiheuttaisi suuria menetyksiä luonnolle, kulttuuriympäristölle ja puiston virkistysarvoille. Asemakaavaehdotuksen esille tuominen Länsiväylän ympäristön suunnittelun tässä vaiheessa on ongelmallista, sillä alueella on menossa osayleiskaavan valmistelu. Kaavahierarkian mukaan ensin tulisi päättää alueen osayleiskaavasta ja vasta sitten asemakaavasta. Näistä syistä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pitää seuraavia muutoksia välttämättöminä ennen kuin ehdotus voidaan hyväksyä.

Ensisijaisesti tunnelista on luovuttava tai pohjoinen suuaukko sijoitettava kauemmas länteen aikaisemman vaihtoehto D:n mukaisesti.

Satamatunnelin pohjoinen suuaukko ja betonikansirakenne Ilmarisen toimistotalon kohdalla edellyttävät vielä kaavoittamattoman alueen ja puiston eteläreunan tuhoamista. Kookkaat puut ja niissä elävä eliölajisto, niityt ja kalliokedot, arvokas kasvillisuus ja maaperä katoaisivat. Tunneliratkaisun takia puita kaadettaisiin myös liito-oravan ydinalueen vierestä. Louhittavalla kalliolla kasvaa useita maksaruoholajeja, jotka sairaalan ylilääkärit istuttivat sinne kauan sitten.

Aikaisemmin on suunniteltu, että baana tulisi kulkemaan tunnelin vieressä. Sen rakentaminen vaatii osaltaan puiden ja kasvillisuuden poistamista. Lisäksi  kaukolämpöputken upottamisen takia kaikki puut putken eteläpuolelta kaadettaisiin. Kun suojaava puusto vähenee tunnelin ja baanan rakentamisessa, puiston näkymät Länsiväylälle, Ruoholahteen ja Salmisaareen korostuvat, mikä pienentää suositun puiston virkistysarvoa. Siitä huolimatta, että menetettyjä puita on tarkoitus korvata istuttamalla uusia, vanhojen puiden luonnon monimuotoisuutta ne eivät korvaa kymmeniin vuosiin. 

Erittäin uhanalaisen kirvelilattakoin säilymisen turvaamiseksi mukulakirveleiden istuttamisesta ja kirvelilattakoin siirrosta uusille kasvupaikoilla on laadittu hyvityssuunnitelma. Sen mukaiset toimenpiteet ajoittuvat vuosille 2024–2027. 

ELY-keskuksen mukaan kirvelilattakoin elinympäristön riittävyydestä tulevaisuudessa Lapinlahden sairaalapuistossa on saatava varmuus ennen kuin nykyisiä kasvustoja voidaan poistaa tai siirtoja toteuttaa. Varmuuden saamiseksi vaaditaan useamman vuoden seurantaa tuotettujen uusien mukulakirvelikasvustojen kukinnasta sekä kukinnoissa ruokailevista toukista ja niiden määristä. [1]

ELY-keskuksen mukaan vaikuttaa ilmeiseltä, että esitetty aikataulu nykyisten mukulakirvelikasvustojen siirtojen toteuttamiseen vuonna 2027 ei ole realistinen. Lisäksi ELY-keskuksen lausunnossa todetaan, että Helsingin satama ei ole sitoutunut toteuttamaan koko esitettyä hyvityssuunnitelmaa.

Suunnitelma mukulakirvelin siirtämiseksi toisaalle puistoon rikkoo asemakaavalla suojellun ja historiallisesti arvokkaan puiston kulttuuriympäristöarvoja. Se kaventaa myös puiston virkistysmahdollisuuksia rajaamalla käytöstä alueita, joilla ei saa liikkua.

Edellä mainittujen menetysten ja riskien takia esitämme ensisijaisesti tunnelista luopumista tai toissijaisesti tunnelin suuaukon rakentamista kauemmas länteen vaihtoehdon D mukaisesti. Kirvelilattakoin esiintymispaikkojen tuhoutuminen voi muodostaa laillisen esteen A-vaihtoehdon mukaisen suunnitelman toteuttamiselle. Viittaamme myös yhteysviranomaisena toimivan ELY-keskuksen näkemykseen siitä, että jos Helsinki-Tallinna -välinen henkilöliikenne keskitetään Länsisatamaan, ja rahtiliikenne ohjataan Vuosaaren satamaan, voitaisiin satamatunnelin tarve ja siihen liittyvät haitalliset ympäristövaikutukset välttää.

Tarvittavia muutoksia, jos tunneli päätetään kaikesta huolimatta rakentaa kaavaehdotuksen mukaan

Jotta puistoa ja sen luontoarvoja pirstottaisiin mahdollisimman vähän, ja puiston virkistysarvot säilyisivät paremmin, tulee baanalinjausta muuttaa. Baana ja upotettavaksi suunnitellut kaukolämpöputket tulisi siirtää sinne minne tehdään suunnitelmassa betonikansi. Kaavaselostuksessa tämä mahdollisuus onkin otettu esiin: “Jatkosuunnittelussa tutkitaan vielä mahdollisuutta sijoittaa baana ja jalkakäytävä betonitunnelin päälle, jolloin puita säästyisi enemmän.” Upotettavaksi suunnitellut kaukolämpöputket tulisi sijoittaa osaksi tunnelirakennetta siten, että sen vaikutus puistoalueeseen on mahdollisimman pieni kuten kaavaselostuksessa on esitetty yhtenä vaihtoehtona. 

Mukulakirvelin ja kirvelilattakoin siirtojen onnistumisen varmistaminen tarvitsee pitemmän ajan kuin vuoteen 2027 asti, jota esitetään ekologisen kompensaation hyvityssuunnitelmassa. Jo nyt on menetetty ensimmäiset istutukset hoidon ongelmien takia. Istutusten jälkeenkään ei voi olla varma, että kirvelilattakoi siirtyy uusille mukulakirvelin kasvupaikoille. Tunnelin rakentamisen kiirehtiminen ei saa vaikuttaa kompensaation onnistumiseen.

Puiston eteläreunaan on istutettava kookkaita puiden taimia, jotka suojaavat puistoa liikenteeltä. Ne tulee merkitä asemakaavaan määräyksenä. Uusien puiden istuttamista tulee kiirehtiä, vaikka ne liittyisivät myös myöhempään puistosuunnitelmaan.

Kalliokasvillisuus ja pintamaa on syytä ottaa talteen louhittavalta alueelta ja käyttää betonikannen maisemoinnissa. Kaadettavien puiden rungot on tärkeää jättää alueelle ja siirtää niitä niinikään betonikannelle maisemointiin ja muualle puistoon lisäämään luonnon monimuotoisuutta.

Kaava-aineistoon kuuluva melumallinnus kertoo liikennemelun lisääntyvän paikoitellen puistossa, jos tunneli toteutetaan kaavaehdotuksen mukaisesti. Asemakaavaehdotuksessa esitetty meluaita pitää rakentaa paitsi tunnelin rampin reunaan myös puiston koko eteläreunaan. Se tulee ulottaa riittävän kauas länteen. Meluaitaa tarvitaan myös siinä tapauksessa, että tunnelin suu tulisi kauemmas länteen, koska nykyinenkin liikennemelu häiritsee merkittävästi oleskelua ja liikkumista puiston eteläosissa.  Meluaita tulee rakentaa niin, että se vie mahdollisimman vähän tilaa puistosta ja että sen rakennustöissä tuhotaan mahdollisimman vähän puiston kallioperää ja kasvillisuutta.

Työmaan meluhaitan vähentämiseksi kaavassa on määrätty, että ”liito-oravan ydinalueen alapuolella ja välittömässä läheisyydessä voimakasta impulssimaista iskumelua tai tärinää synnyttävät työvaiheet on toteutettava liito-oravan lisääntymiskauden (15.3.–31.7.) ulkopuolella.” Ajankohdan takarajaa on syytä muuttaa niin, se huomioi lintujen pesimäkauden jatkuvan jopa elokuun puoliväliin saakka.

Kaavakartalla ja kaavaselostuksessa on esitettävä useita merkityksellisiä parannuksia ja kompensaatioita, jotka korvaavat luonnon, virkistysarvojen ja kulttuuriympäristön menetyksiä. Ne tulee toteuttaa puiston alueella ja sen välittömässä läheisyydessä.

[1] Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto kirvelilattakoin hyvityssuunnitelmasta 25.6.2024: https://lapinlahdenlahde.fi/wp-content/uploads/ELY_Kirvelilattakoi_Lausunto_250624.pdf

Helsingissä 19.5.2025

Eeva Rantala
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry