Valituslupahakemus ja valitus KHO:lle Hiekkarannantie 16 koskevasta poikkeamispäätöksestä

Jätimme yhdessä Töölön kaupunginosat – Töölö ry:n ja Pro Hietaniemi ry:n kanssa 1.12.2025 korkeimmalle hallinto-oikeudelle valituslupahakemuksen ja valituksen Hiekkarannantie 16 koskevasta poikkeamispäätöksestä.

—

KORKEIMMALLE HALLINTO-OIKEUDELLE

VALITUSLUPAHAKEMUS JA VALITUS

HELSINGIN HALLINTO-OIKEUDEN PÄÄTÖKSESTÄ 30.10. 2025 (6806/2025) koskien poikkeamista rakentamisessa Helsingin 13. kaupunginosassa (Etu-Töölö) osoitteessa Hiekkarannantie 16 koskevaa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja sen asiakumppanien valitusta

Lähetetty sähköisesti 1.12.2025 korkeimman hallinto-oikeuden sähköpostiin.

ASIA: Helsingin hallinto-oikeuden päätös poikkeamista koskevassa valituksessa koskien Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n, ym. valitusta Helsingin kaupungin ympäristölautakunnan (jäljempänä ”Kaupunki”) 11.3.2025 tekemää poikkeamispäätöksestä, joka koski Laguuni Oy:n (jäljempänä ”Hakija”) hakemusta poiketa lainvoimaisista asemakaavoista 8246 ja 11290.

VALITUSLUVAN HAKIJAT JA VALITTAJAT

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry. (0276051-3)

Töölön kaupunginosat – Töölö ry (2617188–7)

Pro Hietaniemi ry. (3357628-4)

VALITUSLUPAHAKEMUKSEN JA VALITUKSEN PERUSTELUT

Pyydämme korkeimmalta hallinto-oikeudelta valituslupaa em. Helsingin hallinto-oikeuden päätökseen.

Perusteet, joilla valituslupaa pyydetään, sekä syyt, joiden vuoksi katsotaan, että valitusluvan myöntämiseen on peruste

Haluamme valituslupaa pyytämällä saattaa asian korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi, koska tämä on lain soveltamisen kannalta muissa samanlaisissa tapauksissa tai oikeuskäytännön yhtenäisyyden vuoksi tärkeätä ja asiassa on tapahtunut ilmeisiä virheitä ja valitusluvan myöntämiseen on muu painava syy.

Taustaa

Asiassa on kysymys vesiurheilukeskuksen ja ravintola-saunayhdistelmän rakentamisesta Helsingin Hietaniemessä kolmen asemakaavan (1208, 8246 ja 11073) alueelle ja Lapinlahden asemakaavoittamattomalle vesialueelle. Rakentaminen mahdollistettaisiin kaavoituksellisesti ja maankäytön kannalta Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan tekemällä kahta asemakaavaa (8246 ja 11073) koskevalla poikkeamispäätöksellä. Poikkeamispäätös koskee muun ohella asemakaavassa osoitettua käyttötarkoitusta, rakennusten yhteenlaskettua kerrosalaa, olennaista terassin rajoista poikkeamista ja määräystä säilyttää rantaviiva luonnonmukaisena. Suhteellisesti isoin poikkeus koskee poikkeamista terassin rakennusalan rajasta, sillä poikkeamisena hyväksytyn suunnitelman mukainen terassiala olisi 369 m2, kun asemakaavan 11073 mukainen terassiala on noin 90 m2. Asemakaavan 8246 alueella hakemuksen mukainen poikkeaminen kohdistuu lähes kaikkiin asemakaavan keskeisiin sisältövaatimuksiin osoittamalla vesialueelle laitureita ja muita rakenteita ja ns. luodolle venesataman tyyppisiä katoksia ja terasseja. Asemakaava 8246 ohjaa mainitun kaltaiset toiminnot ja maankäytön kaavan alueella toisaalle, ja määrää pitämään rantaviivan luonnonmukaisena.

Poikkeamispäätöksen käsittämien asemakaavojen alue ja tätä monikertaisesti suurempi, vesipuistoalue on monella tavalla erityinen. Alue sijaitsee Hietaniemen hautausmaiden RKY-alueessa kiinni niin, että suunnitelman mukaan rakenteita ulottuukin yhdessä kohdassa alueelle. Rakennettavaksi ehdotettu ranta on tärkeää lintualuetta ja pääosaltaan asemakaavapäätöksen yhteydessä lausutun mukaan Helsingin niemellä erittäin harvinaista luonnonrantaa, jossa suunnitellulla kaavan 11 073 rakennuspaikalla kasvaa muun muassa tervaleppää. Kuten Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on vastaselityksessään kaupungin lausuntoon tuonut esiin, Helsingin luontotietojärjestelmän mukaan juuri poikkeamispäätöksen rakennuspaikoilla on sekä asemakaavan 11073 alueella että asemakaavan 8246 alueella niiden suurimmat luontoarvot, jotka kuuluvat käytetyn luokituksen kaikkein korkeimpaan arvoluokkaan. Rakentaminen keskittyisi suunnitelman käsittelemien kaavojen alueella niiden ainoaan korkeimman luontoarvoluokan keskittymään, jollaisesta luontotietojärjestelmä toteaa yleisesti näin: ”Pienet eristyneet korkean prioriteetin alueet sisältävät Helsingin mittakaavassa harvinaisia luontoarvoja.”

Muun ohella kahden RKY-alueen läheisyys tekee alueen erityiseksi. Helsingin kaupunginmuseo piti lausunnossaan poikkeamispäätöksessä hyväksytyn suunnitelman mukaista rakentamista ylimitoitettuna ja totesi, ettei se sovellu ympäristöön. Ote Kaupunginmuseon lausunnosta 20.6.2024:

”Uuden sauna-ravintolan osalta poikkeamiset ovat laajoja eivätkä ne ole voimassa olevan, melko tuoreen asemakaavan (v. 2005) tavoitteiden mukaisia. Kyseessä on kaikille avoin puistoalue. Kaupunginmuseo esittää, että hanketta tulisi kehittää alkuperäiseen suuntaan, eli asemakaavan sallimaan saunarakennukseen terasseineen. Saunatoiminta tukisi ja täydentäisi vesiurheilutoimintaa… Alustavissa suunnitelmissa esitetyt erilliset majat korkeine kattoineen eivät sovellu ympäristöön ja alueen vanhaan rakennuskantaan. Saunarakennuksen tulisi olla ympäristölle alisteinen. Avokallioille ei tule rakentaa terasseja, vaan ne tulee jättää pääosin avoimeksi. Terassien, laitureiden ja kulkuväylien määrä on ylimitoitettu… Kaupunginmuseo katsoo, että muutokset ovat hyvin laajoja poikkeamisella ratkaistavaksi. Jos näin laaja-alaisia muutoksia ja lisärakennuksineen halutaan, tulisi asia siinä tapauksessa ratkaista asemakaavamuutoksella”

Helsingin seurakuntayhtymä totesi lausunnossaan, ettei suunnitelman mukainen laajamittainen toiminta sovi alueen luonteeseen muun muassa sankarihautausmaan läheisyyden takia. Hautausmaan muurilta etäisyys suunnitelman mukaiselle radalle on alle 50 m ja suunniteltuun ravintolakompleksiin 60–70 m.

Päätöksenteon ja alueiden käytön kannalta asemapiirroksen mukaisen hankealueen tekee erityiseksi se, että se on suunnitelmallinen ja toiminnallinen kokonaisuus. Vesipuiston Wake-toiminnolle on osoitettu tiloja molemmilla rakentamispaikoilla, ja Wake-radan merkittäviä rakenteita on asemakaavojen 8246 ja 1208 alueella sekä asemakaavoittamattomalla alueella laajasti. Rata ja rakennuspaikat muodostavat rakenteellisesti ja elinkeinotoiminnan kautta kokonaisuuden. Tällä on kaavoituksen ja alueiden käytön järjestämisen kannalta se ilmeinen merkitys, että poikkeamispäätöksen hyväksymisen jälkeen alueen kaikkia osia (asemakaavat 1208, 8246, 11073 ja asemakaavoittamaton vesialue) koskevassa päätöksenteossa tulisi mitä ilmeisimmin ottaa huomioon vaikutus muun ohella elinkeinotoimintaan kuten ravintola-saunatoimintojen käyttöön.

Rata vesialueella on huomattava rakenne, johon lukeutuvat lähtölaituri, vesiesteet, viisi tornia nosturimaisine puomirakenteineen ja betonialustoineen, tornien harusvaijerit, rataa kiertävä veto- ja tukivaijerirakenne sekä aluetta muualta kuin pohjoissivulta ympäröivä kulkusilta, joka estää pääsyn radalle sen ulkopuolelta. Lainsäädännön kannalta rakenne on ilmeinen laiturirakenne, johon kuitenkin liittyy tavanomaista laituria suurempi vesialueen käyttörajoitus, koska se estää kulun noin kolmen hehtaarin vesialueelle. Laituri- tai aallonmurtajamainen rakenne on merkitty katkoviivaparilla asemapiirrokseen ja näkyy valkeana suunnitelman havainnekuvissa. Helsingin kaupunki tai Laguuni Oy eivät ole hallinto-oikeusvalituksen johdosta antamissa lausunnoissaan kiistäneen rakenteen olemassaoloa tai estovaikutusta. Muutoksenhakijat pitävät rataa sitä ympäröivine rakenteineen vesialueen käyttöä merkittäväsi rajoittavana ja myös isona maisemaelementtinä ja katsovat ratarakenteiden kokonaisuudessaan osaltaan olevan maankäyttö- ja rakentamislain 171 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettu este poikkeamisen myöntämiselle.

Korkein hallinto-oikeus on vesilain soveltamisen suhteen tekemässään päätöksessä (KHO 2016: 142) todennut että rataa huomattavasti pienempi laiturirakennelma vaikeuttaisi yleiskaavan toteutumista ja vaikeuttaisi merkittävästi osayleiskaavan toteutumista.

Liitteessä 3. on esitetty ilmakuva rakenteiltaan suunniteltua vastaavasta Saksan liittotasavallan Rostockin Wake-radasta.

Perusteluita valitusluvan myöntämiselle ja valitusperusteita

Hallinto-oikeus katsoi, että vesiurheilualue rakenteineen on osa kysymyksessä olevaa rakennushanketta, ja että valituksenalaisessa päätöksessä on voitu antaa näiden rakenteiden väritystä koskeva ehto ja myös, ettei hallinto-oikeudessa ole kysymys muista vesiurheilutoiminnan edellyttämistä rakenteista. Muutoksenhakijat katsovat, että maankäyttö ja rakentamislainsäädännön soveltamisen kannalta olisi tärkeää saada selvyys siihen, miten paljon asemakaavaa koskevassa poikkeamispäätöksessä voidaan antaa määräyksiä muiden kuin poikkeamispäätöksessä mainittujen asemakaava-alueiden suhteen ja sijoittaa näille rakennelmia, kun otetaan vielä huomioon, ettei näiden alueiden suhteen ole esitetty arvioita hankkeen vaikutuksesta. Valituksenalaisen päätöksen mukaan kaupunkiympäristölautakunta on hyväksynyt ”liitteessä 4 esitettyjä vuokra-alueita koskevan poikkeamishakemuksen”, ja koko alue esitetään asemapiirroksessa. Poikkeamishakemuksen hankekuvauksessa vesiurheilualuetta ei kuitenkaan kuvata lukuun ottamatta mainintaa siitä, että hankkeeseen liittyvät luodolla olevat huolto ym. -rakennelmat vesiurheilutoimintoineen, eikä myöskään hakemuksessa mainita muuta kuin asemakaavojen 8246 ja 11073 alueet. Poikkeamispäätöksessä hyväksytyn suunnitelman mukaiset rakenteet asemakaava 1208 alueella on rajattu asemapiirroksen otteeseen liitteen 4. kuvassa ja alueen kuuluminen asemakaavaan on osoitettu liitteen 5 a ja 5 b kuvissa. Muutoksenhakijat katsovat, että asia on oikeudellisesti monitahoinen sellaisella tavalla, että korkeimman hallinto-oikeuden linjaus selventäisi muun ohella siitä, onko päätös tehty ja perusteltu hallintolaissa edellytetyllä tavalla sekä siitä, onko päätös perustunut riittäviin selvityksiin hankkeesta koko sen kattamalla alueella. Muutoksenhakijat huomauttavat, että päätös koskee myös kiinteistöä 91-02-9909-100, jolle sijoittuu asemakaavan 1208 vesialue. Tästä ja asemakaavan alueelle sijoittuvista rakenteista huolimatta asemakaavaa ei mainita päätöksessä tai siihen liittyvässä aineisossa, mikä osoittaa muun ohella puutteellista poikkeamisharkintaa. Muutoksenhakijoiden näkemys on, että näin suuressa hankkeessa sen mahdollisuudet tulisi arvioida asemakaavan muuttamisesta säädetyssä järjestyksessä. Näin maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä säädettyjen asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen voitaisiin arvioida riittävällä tasolla. Muutoksenhakijat pitävät poikkeamisharkintaa puutteellisensa. Olisi hyvä oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta saada korkeimman hallinto-oikeuden linjaus siitä, tulisiko poikkeamisharkintaa tehdä muun ohella kaikkien poikkeamispäätöksessä mainittujen kiinteistöjen asemakaavojen suhteen, jos vielä alueille osoitetaan merkittäviä rakenteita. Tämä koskee myös yleisen vesialueen kiinteistöä, joka alueellisesti on suurin osa suunnitelman mukaisesta hankealueesta.

Maankäyttö ja rakentamislain 171 § mukaan poikkeamista ei saa myöntää, jos se:

1) aiheuttaa haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle tai alueiden käytön muulle järjestämiselle;

2) vaikeuttaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista;

3) vaikeuttaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista; tai

4) johtaa vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen tai muutoin aiheuttaa merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia.

Poikkeaminen haittaisi muutoksenhakijoiden näkemyksen mukaan tulevaa kaavoitusta ja alueiden järjestämistä RKY-alueiden huomioinnin suhteen ja myös luonnonsuojelun ja luonnonmukaisen virkistyksen sekä maisemansuojelun järjestelyjen suhteen. Poikkeaminen haittaisi niiden asemakaavojen, joita se poikkeamisharkinnan ja poikkeamispäätöksen mukaan koskee (11073, 8246) sekä näiden lisäksi asemakaavan 1208 ja asemakaavoittamattoman vesialueen, joita se alueensa ja osoitetun rakentamisen suhteen myös koskee, toteuttamista sekä alueen kaavoitusta yleiskaavoitus mukaan lukien. Asemakaava 1208, jonka alueelle päätös sijoittaisi huomattavia rakenteita, on kaupunginhallituksen mukaan tavoitteiltaan ja suojelun osalta vanhentunut (Liite 6.). Käyttötarkoitus muuttuisi kaavan 11073 rakennuspaikalla päätöksen mukaan saunasta pääasiassa ravintola- ja vesiurheilutoiminnaksi ja koko rannan eteläpuolista merialuetta hallitsevaksi vesiurheilupalveluksi. Saunan ja pukuhuoneen osuus 235 m2 kokonaisuudesta olisi 76,5 m3 yhteensä 265 m3:sta eli alle 30 prosenttia, mikä ei vastaisi kaavassa 11073 asetetun käyttötarkoituksen (yleinen sauna luonnontilaisella rannalla) luonnetta, kun vielä otetaan huomioon, että saunan paikalle on asemakaavan selostuksen mukaan paikan suhteen nimenomaan haettu rauhallisuutta. Saunan tyypillisen vaikutukset ovat perinteisen saunakulttuurin mukainen saunominen ja tarkoitukseen osoitetun uimalaiturin käyttö uimiseen ja vilvoitteluun, mitä myös asemakaavan ratkaisu hakea saunalle nimenomaan rauhallista paikkaa osoittaa. Vesiurheilutoiminta ja tyypillinen ravintolatoiminta taustamusiikkeineen ei vastaa asemakaavassa osoitettua käyttötarkoitusta. Siten hakemuksen mukainen vesiurheilukeskuksen, ravintolan ja saunan yhdistelmä ei vastaa asemakaavassa osoitetun käyttötarkoituksen yleistä luonnetta sekä siihen liittyviä ennakoitavissa olevia ja oikeutettuja odotuksia. Käyttötarkoitus poikkeaa asemakaavan määräämästä tavalla, joka tekee sen mukaisesta rakentamisesta MRL:n 58 § tarkoittamalla tavalla asemakaavan vastaisen. On myös epäselvää, onko ravintolalta laiturille johtava tila suljettu, ja 2,7 metrin korkeudessa sijaitsevalle laiturikannelle ei ole sivuportaita. Vaikka HaO on todennut, että terassit sekä huolto- ja varastorakennelmat eivät ole ristiriidassa alueen virkistyskäytön kanssa eikä rakentaminen siten ole asemakaavan tavoitteen vastaista, niin rakennelmat eivät välttämättä palvele asemakaava 11073 mukaista virkistyskäyttöä.

Hanke poikkeaa poikkeamisten suuren määrän ja laadun takia olennaisesti asemakaavamääräyksistä. Poikkeamispäätöksen hyväksymisen voimaan jääminen merkitsisi, että vuokratun tontin maa-alueesta puolet voidaan peittää rakennuksilla ja rakennelmilla, kun alun perin osoitettu rakennusoikeus mahdollisti noin kuudenneksen maa-alasta rakentamisen kerros- ja terassialalla. Näin laajamittaiset muutokset olisi tutkittava asemakaavalla, jonka yhteydessä on mahdollista laajemmin selvittää ja ottaa huomioon myös vaikutukset ympäristöön mukaan lukien hautausmaan RKY-alue. Hallinto-oikeus ei ottanut kantaa terassien laajuuteen vaan totesi vain, että ”Terassi- ja laiturirakenteet ovat kevytrakenteisia”. Kaupunkiympäristölautakunnan päätöksen saattaminen voimaan lisäisi painetta hyväksyä muita vastaavia hankkeita, joissa esimerkiksi merkittävää vesirakentamista hyväksytään asemakaavoitetulla alueella ilman että kaava tätä sallii ja joissa sallitaan huomattavan (lähes 80%) kerrosalan ylittämisen ohella käyttötarkoituksen tosiasiallinen muutos sekä samalla terassien ja katosten määrän moninkertainen kasvattaminen asemakaavan osoittamaan alaan nähden. Terassiala kasvaisi kaavan 11073 alueella yli 400 prosentilla ja peittäisi yhdessä katosten, kulkusillan ja laiturin kanssa noin puolet hankkeelle osoitetun rakennuspaikkatontin maa-alasta (tontti 2300 m2, tontin maa-ala noin 1500 m2, kerrosala sekä terassit ja katokset yhteensä 670 m2). Asemakaavan mukainen terassiala on rajoistaan mitattuna kerrosalaa selvästi pienempi (90 neliötä kun kerrosala on 150 neliötä. Poikkeamispäätöksen mukainen kerrosala tontilla olisi 235 m2 ja terassiala 370 m2, joten terasseja olisi kerrosalaan nähden huomattava määrä, ja lisäksi katoksia ja terassiin verrannollinen ns. luotosilta. Siitä, miten laajasti esimerkiksi terassialaa tai terassien ja katosten yhteistä pinta-alaa voidaan niiden rakennusalan rajaa koskevalla poikkeamismenettelyllä kasvattaa asemakaavan osoittamasta, kun otetaan huomioon myös muut poikkeamiset, olisi hyvä saada korkeimman hallinto-oikeuden linjaus.

Päätöksenteon kannalta erityinen on asemapiirroksessa esitetty Wakeboarding-rata, joka ulottuu kolmen asemakaavan alueelle ja asemakaavoittamattomalle alueelle. Nykyisin alueella on lyhyt ja matala kahden tukipisteen rata mannerpisteiden välillä. Rata olisi kokonaan uusi, eikä mitään sen osia sisältyisi suunnitelman mukaan uuteen rataan, joten poikkeamispäätöksessä esitetty väittämä siitä, että radan toteuttaminen vaatii 3 uutta pylonia kahden olemassa olevan lisäksi sekä hallinto-oikeuden viittaus radan laajentamiseen ovat virheellisiä.Radan turvallisuuden takia rataa kiertää suunnitelmassa kapeaan ponttoonilaituriin tai aallonmurtajaan verrannollinen vesitalousrakenne sen koko ulkosyrjän yli puolen kilometrin matkalla. Rakenteen tarkoitus on muun ohella estää muiden vesillä liikkujien pääsy vauhtiradalle. Tämä merkitsee samalla, että Wakeboarding-rata estää koko ulkosyrjällään pääsyä asemakaavoitetulle vesialueelle, jolloin rakenteet myös poikkeamispäätöksen asemakaavojen ulkopuolella vaikuttavat olennaisesti poikkeamispäätöksen asemakaava-alueen sekä asemakaavan 1208 ja asemakaavoittamattoman vesialueen käyttöön. Koska rakenteet olisivat osa elinkeinotoiminnan kokonaisuutta, tulevat mahdolliset kaavamuutokset, jossa rakenteita velvoitettaisiin esimerkiksi purkamaan asemakaavojen 1208, 8246 ja 11073 alueelta sisältäisivät mitä ilmeisimmin elinkeinotoiminnan jatkuvuuteen sisältyvää harkintaa. Myös lähes sata vuotta vanhan Hietaniemen hautausmaan kaavan 1208 vesialueelle sijoittuu asemapiirroksen ja hakijan suunnitelman mukaan Wakeboarding-radan kiinteitä ja ponttoonilaituriin verrannollisia rakenteita, joille ei ole haettu tai myönnetty poikkeamista. Hietaniemen hautausmaan asemakaava tulisi muutoksenhakijoiden kannan mukaan uusia niin, että se viereisen Lapinlahden sairaala-alueen asemakaavan (jonka selostus on liitteenä 7.) tapaan huomioi Hietaniemen hautausmaiden RKY-alueen ja alueensa ja sijaintinsa muut luonto- ja kulttuuriperintöarvot. Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen ja sen asiakumppanien mielestä on ilmeistä, että päätös muun ohella tältä osin haittaa kaavoitusta maankäyttö- ja rakennuslain tarkoittamalla tavalla.

Poikkeamispäätöksellä ratkaistaisiin tosiasiallisesti laajasti Hietaniemen pohjoisrannan ja Lapinlahden pohjoisosan vesialueen maankäyttö. Poikkeamispäätös mahdollistaisi Helsingin niemellä erittäin harvinaisen luonnontilaisen rannan rakentamisen kahden asemakaavan alueella. Päätöksessä on myönnetty kaavan 8246 alueelle poikkeus määräyksestä pitää rantaviiva luonnontilaisena ja asemakaavan 11073 alueella hallinto-oikeus tulkitsee kaavan r-1 merkintää ”luonnonmukainen tai luonnonmukaiseksi rakennettava ranta” siten, että se ilman poikkeamista sallisi rakentamisen rantaviivaan toteamalla, että kaavamääräys mahdollistaisi myös rantavyöhykkeen rakentamisen luonnonmukaiseksi. Luonnonrannan tai luonnonmuikaisen rannan rakentaminen näin laajasti kahden asemakaavan alueella on asia, joka muun ohella edellyttäisi asemakaavatasoista tarkastelua. Hallinto-oikeus toteaa, että valituksenalaisella päätöksellä sallittu rakentaminen tekee rannasta kokonaisuudessaan selvästi rakennetumman kuin mitä asemakaavoissa on suunniteltu. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että yleisen saunan, pienimuotoisen ravintolatoiminnan ja vesiurheilun yhdistävä hanke on asemakaavan 11073 keskeisten tavoitteiden mukainen eikä alueen asemakaavassa osoitettu käyttötarkoitus uimaranta-alueena muutu poikkeamisen seurauksena. Luonnonmukaiseksi rakentamiselle on viranomaiskäytössä vakiintunut käyttö, jossa termillä tarkoitetaan muuttuneen ympäristön ennallistamista. Muutoksenhakijoiden perusteltu näkemys on, että r-1 merkinnällä pyritään nimenomaan suojaamaan osaa kaavan 11073 rannasta rakentamiselta, ja että sen alueelle sijoittuvat rakenteet (sauna ja yksi laituri) on ratkaistu vuoden 2002 asemakaavassa. Tulkinta siitä, että ”luonnonmukaiseksi rakennettava” -merkintä tarkoittaisi monenlaisen, myös ei-luonnonmukaistamiseen liittyvän rakentamisen mahdollisuutta voisi aiheuttaa painetta rakennushankkeille vastaavasti määritellyillä alueilla, mukaan lukien näin näin mahdollisesti määritellyillä rannoilla ja ennallistetuilla puroilla koko maassa. Hietaniemessä merkitä jatkuu asemakaavan 8246 katkaisemana uimarannalle asti. Hallinto-oikeus ei perustele tulkintaansa kaavamerkinnän tarkoituksesta muutoin kuin kaupungin väittämänä, ja muutoksenhakijat toivovatkin, että korkein hallinto-oikeus ottaisi asiaan kantaa.

Haitta kaavoitukselle ja alueiden käytön järjestämiselle

Muutoksenhakijat pitävät ilmeisenä, että poikkeamispäätös aiheuttaa haittaa kaavoitukselle ja alueiden käytön järjestämiselle ja samalla kulttuuriperinnön suojelulle. Lapinlahden sairaala-alueen melko tuoreessa asemakaavassa 12046 koko Lapinlahden eteläinen 10,7 hehtaarin vesialue on merkitty kokonaan ja samalla RKY-aluetta laajemmin W/s merkinnällä, joka suojaa aluetta toimilta, jotka vaarantaisivat maisemahistoriallisten tai kaupunkikuvallisten arvojen säilymisen. Vesiurheilukeskuksen suunnittelualueen vieressä sijaitsee vastaavasti valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, Museovirasto 2009) Hietaniemen hautausmaat. Hakijalle on vuokrattu osa tästä alueesta, ja rata olisi RKY-alueessa kiinni. Helsingin kaupunginmuseo katsoi poikkeamista koskevassa lausunnossaan osin RKY-alueeseen viitaten, että muutokset ovat hyvin laajoja poikkeamisella ratkaistavaksi. Helsingin seurakuntayhtymä ei puoltanut kirjallisessa muistutuksessaan asemakaavasta poikkeamista ja totesi, ettei hanke sovi ravintolan ja vesiurheilukeskuksen osalta alueen luonteeseen. Jos näin laaja-alaisia muutoksia tutkitaan, tulisi asia siinä tapauksessa ratkaista asemakaavamuutoksella.

Asemakaavan 11073 kaavaselostuksen mukaan saunan ympäristöltä tavoitellaan rauhallisuutta: ”Hietarannan yleissuunnitelmassa saunarakennuksen sijoitusta tutkittiin esitetyn paikan lisäksi Seurasaarenselän puolelle nykyisten näköalatasanteiden kohdalle rinteen reunaan, mutta Lapinlahden puoleinen sijoitus valittiin jatkosuunnittelun pohjaksi, koska paikka on rauhallinen ja hyvään ilmansuuntaan, mutta kuitenkin hyvin tavoitettavissa. Lisäksi uimalaituri on rakennettavissa ehdotetulle paikalle ilman vaikeita tasoeroja”.

Poikkeamispäätökseen sisältyvä ravintola ja vesiurheilukeskus ei ole asemakaavan 11073 tavoitteen mukainen, joten päätös haittaisi tämän kaavan toteutusta. Suunnitelman mukaan vaikuttaa siltä, että uimalaiturille on pääsy vain ravintolan terassin kautta ja se on aidattu kahta kapeaa kulkua lukuun ottamatta. On epäselvää, onko tila suljettu, ja 2,7 metrin korkeudessa sijaitsevalle laiturikannelle ei ole sivuportaita. Vaikka HaO on todennut, että terassit sekä huolto- ja varastorakennelmat eivät ole ristiriidassa alueen virkistyskäytön kanssa eikä rakentaminen siten ole asemakaavan tavoitteen vastaista niin rakennelmat eivät välttämättä palvele kaavan mukaista virkistyskäyttöä. Hietaniemen hautausmaan asemakaava 1208 on vuodelta 1931 ja vanhentunut, eikä sisällä määräyksiä, jotka suojaisivat RKY-alueen ympäristöä. Yksi vaijeritorni, rata, ja laiturimainen rengasrakenne sijoittuisivat rakenteina laajasti ja hallitsevasti kaavan 1208 koko pohjoiselle vesialueelle. Kaavaan 1208 nyt kuuluvan vesialueen sekä yleisen rannanläheisen vesialueen mahdollinen rooli Hietaniemen hautausmaan suoja-alueena tulisi ratkaista muutoin kuin poikkeamisessa johon liittyvä asemapiirros sijoittaa radan myös asemakaavan 1208 alueelle ja antaa koko rataa ja siten myös kaavan 1208 aluetta koskevia määräyksiä ratarakenteista. Yhteenvetona toteamme, että poikkeamispäätöksellä ei pitäisi voida ratkaista kolmen kaavan maa- ja vesialueiden käyttöä näin laajasti, kun vielä otetaan huomioon, että asemakaavat ovat hyvinkin vanhoja (vuosilta 1931, 1980 ja 2002), ja kaikki niistä edeltävät Hietaniemen hautausmaiden RKY-alueen perustamista ja nykyaikaisten luontoselvitysten aikaa. Asialla on yleistä merkitystä oikeuskäytännön yhtenäisyyden kannalta. Tosiasiallisesti päätös ratkaisee tämän kaavan pohjoisosan koko vesialueen käytön. Päätös haittaa myös kaavan 8246 toteutusta tavalla, joka on maankäyttö- ja rakennuslain 171 §n 2 momentissa tarkoitettua haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Päätöksellä on rakennetun ympäristön kulttuuriperinnön suojelun kannalta yleistä merkitystä. Kun Hietaniemen hautausmaan kaava 1208 on melkein sata vuotta vanha, siinä ei ole voitu ratkaista monia nykyisten asemakaavojen sisältövaatimuksiin lukeutuvia seikkoja.

Hallinto-oikeus kuitenkin katsoi muun ohella, että ”asemapiirroksessa vesialueelle rajattu vesiurheilualue ja sen sisällä oleva kevytrakenteinen wakeboarding-kaapelirata ei ole edellyttänyt poikkeamista voimassa olevista asemakaavoista ja ettei päätöksellä yleisesti poiketa merkittävästi siitä mitä asemakaavan mahdollistama rakentaminen aiheuttaisi”. Tämä päätös ja poikkeamisen lainvoimaisuus merkitsisi, että huomattava vesitalousrakentaminen voidaan maankäytöllisesti sallia ilman poikkeamista asemakaavasta vesialueella, jolle ei asemakaavassa ole osoitettu rakentamista. Hallinto-oikeustuomioistuimien oikeuskäytännössä tämä merkitsisi sitä, että asemakaavojen ohjausvaikutus vastaavien rakenteiden, kuten esimerkiksi laiturien ja aallonmurtajien sijoittamisen suhteen heikkenisi.

Muutoksenhakijat totesivat hallinto-oikeusvalituksessaan muun ohella, ettei poikkeamista ole haettu asemakaavan 8246 vesialueelle suunnitelman mukaan sijoitettavalle laiturille sekä vesiurheilutoimintaa palvelevalle isolle pylväsrakenteelle tai muille asemakaavoitetun vesialueen rakenteille. Hallinto-oikeus kuitenkin toteaa laiturin suhteen, että rakennushankkeeseen sisältyville vesialueille ulottuville laitureille ja terasseille on valituksenalaisella päätöksellä myönnetty poikkeaminen asemakaavasta. Hallinto-oikeus toteaa myös, että asemapiirroksessa vesialueelle rajattu vesiurheilualue siihen liittyvine rakenteineen on sinänsä osa kysymyksessä olevaa rakennushanketta. Valituksenalaisen päätöksen perusteluissa on todettu, että nykyiseen kaapelirataan esitetyille muutoksille ei ole asemakaavan puitteissa estettä ja ne voidaan toteuttaa tästä poikkeamispäätöksestä riippumatta. Asemakaava 8246:n isoa, rannasta etäällä (sisäreuna noin 8 m) oleva ponttoonilaituria ei ole käsitelty poikkeamispäätöksessä tai hallinto-oikeuden päätöksessä kuin rantaviivan suhteen. Poikkeamispäätöksen kohta vesialueesta koskee saunatontin pitkää laituria ja kuuluu seuraavasti: ”Lisäksi terassialueet ja laiturit sijoittuvat niille asemakaavassa 11073 osoitettujen alueiden ulkopuolille uimaranta- ja vesialueilla.” Wakeboarding-lähtölaituri on asemakaava 8246 alueella. Se ei siis asemapiirroksen ja havainnekuvien mukaan tukeutuisi rantaan vaan sijoittuisi kokonaan vesialueelle. Laituri olisi 140 m2 laajuinen ja sillä olisi suunnitelman mukaan ilmeinen maankäyttö- ja rakentamislain 113 § tarkoittama rakennus, sillä rakennus on yli 20 m2 laajuinen, osin suljettu ja sillä on kauas ympäristöönsä vesialueella näkyessään maankäytöllisiä ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Laituri sijaitsee suunnitelman mukaan kaikilta sivuiltaan vesialueella. Poikkeaminen asemakaavasta on myönnetty määräyksestä säilyttää asemakaavan rantaviiva luonnonmukaisena, ei laiturin rakentamisesta asemakaavan vastaisesti vesialueelle: ”Määräyksestä säilyttää luodon rantaviiva luonnonmukaisena poiketaan liitteenä olevan suunnitelman mukaisten kevyiden terassi- ja laiturirakenteiden osalta.”

Asemakaavassa 8246 (Ourit ja Hietaniemenkarit) on merkinnöillä vl ja va osoitettu vesialue, jolle saa rakentaa laitureita (vl) tai jolle saa rakentaa aallonmurtajan (va). Kaavaselostus toteaa, että ”osalle aluetta saadaan rakentaa aallonmurtaja ja laitureita”. Näin osoitettu alue sijaitsee Ourien ja Hietaniemenkarien välissä. Muu osa kaavan 8246 alueesta ei sisällä vesialueelle rakentamisen sallivia merkintöjä. Suunnitelmassa ja asemapiirroksessa kuvatut vesialueen rakenteet ovat huomattavia ja kattavat koko itäisen osan asemakaavan 8246 vesialueesta, eivätkä ole asemakaavan mukaisia. Muutoksenhakijat toteavat, että rakentaminen tältä osin olisi ainakin asemakaavan 8246 alueella asemakaavan vastaista ja haitallista kaavoitukselle, ja rakentamista varten olisi vähintään haettava maankäyttö- ja rakentamislain 171 §:ssä tarkoitettua poikkeamista. Rataa ympäröivä kulkusiltarakenne olisi puolestaan asemakaavan 8246 alueella pituudeltaan noin 60 metriä, mikä 1,5 metrin leveydelle laskettuna olisi noin 90 m2 rakenne. Vaijerirataa asemakaavan 8246 alueella olisi noin 120 metrin matkalla, ja yksi radan pääpyloneista kaksine harusvaijereineen sijoittuisi kaavan 8246 alueelle. Pylonin korkeus vastaavissa radoissa on 11–12 metriä. Pylväitä on muutoksenhakijoiden näkemyksen mukaan pidettävä maankäyttö ja rakennuslain 126 §:ssä tarkoitettuna rakennelmana tai laitoksena, jolla on vaikutusta luonnonoloihin, ympäröivän alueen maankäyttöön taikka kaupunki- tai maisemakuvaan. Kyse olisi ilmeisesti tavallista raskaammasta vetokoneistopylonista. Rata kokonaisuudessaan (500 metriä pitkä kulkusilta sen ulkopuolella) estäisi pääsyn asemakaavan 8246 rata-alueelle vesitse muualta kuin pohjoisen suunnasta, jolloin radan estovaikutus asemakaavan vesialueen käyttöön olisi melko laaja. Kyse on huomattavasta vesitalousrakentamisesta, jota asemakaava 8246 ei lainkaan salli tälle alueelle. Muutoksenhakijoiden mielestä on siten edelleen ilmeistä, että vesiurheilualue ja kaapelirata monine rakenteineen olisi edellyttänyt poikkeamista asemakaavasta. Sama koskee Hietaniemen hautausmaan kaavaa 1208, jonka alueelle sijoittuisi pyloni ja noin 150 metriä rataa ja kulkusiltaa.

Muutoksenhakijat ovat tuoneet myös muiden ratarakenteiden kuin laiturien rakenteiden huomattavuuden ja vaikutuksen vesialueen käyttöön esiin hallinto-oikeusvalituksessaan. Hallinto-oikeuden päätöksen mukaan wakeboarding-kaapelirata olisi kuitenkin mahdollista rakentaa kahden asemakaavan asemakaavoitetulle alueelle ilman poikkeamispäätöstä, vaikka rata sisältää laiturin, laituriin rinnastettavan kulkusillan ja voimajohtopylvään tyyppisiä pyloneita. Haluamme saattaa tämän hallinto-oikeustuomioistuimen linjauksen oikeellisuuden korkeimman hallinto-oikeuden ratkaistavaksi. Pidämme virheellisenä hallinto-oikeuden väittämää siitä, että rakennushankkeeseen sisältyville vesialueille ulottuville laitureille ja terasseille on valituksenalaisella päätöksellä myönnetty poikkeaminen asemakaavasta. Poikkeaminen koskee kaavan 8246 alueella rannan luonnonmukaisena säilyttämistä. Muun ohella selkeästi asemakaavan 8246 vesialueelle, ei rantaan, sijoittuvalle wakeboarding-lähtölaiturille ei ole haettu lupaa.

Vaatimukset

Vaadimme, että Helsingin hallinto-oikeuden päätös kumotaan kokonaisuudessaan ja että Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan poikkeamista koskeva päätös kumotaan kokonaisuudessaan.

Perusteluja

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys viittaa jo hallinto-oikeusvalituksessaan esittämiinsä perusteluihin sekä yllä esitettyyn ja pitää asiakumppaneineen ilmeisenä, että myönnetyt poikkeamiset ovat muun ohella vähintään kokonaisuutena arvioiden määrältään, laadultaan ja vaikutuksiltaan sellaisia, ja että maankäyttö ja rakentamislain 171 § mukaan poikkeamista ei tule myöntää. Päätökseen hyväksymien ja Helsingin hallinto-oikeuden asiassa tekemä hylkäävä päätös aiheuttaisivat muun ohella maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle, johtaisivat maankäyttö- ja rakentamislain 171 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun vaikutuksiltaan merkittävään rakentamiseen muutoin merkittäviin haitallisiin ympäristö- tai muihin vaikutuksiin sekä johtaisivat asemakaavan vastaiseen rakentamiseen maankäyttö- ja rakennuslain 58 §:n tarkoittamalla tavalla. Selvitykset eivät ole olleet asian ratkaisemisen ja poikkeamisharkinnan kannalta riittäviä.

Selvitysten riittävyys

Hallinto-oikeus katsoo, että asian ratkaisemisen kannalta merkityksellinen selvitys on ollut saatavissa kaupunkiympäristölautakunnalla käytettävissä olleista asiakirjoista, eikä valituksenalaisen päätöksen ole katsottava perustuneen puutteellisille selvityksille rakennushankkeesta. Kaupunkiympäristölautakunta on valituksenalaisessa päätöksessä ilmoittanut ne seikat ja selvitykset, jotka ovat vaikuttaneet asian ratkaisuun. Päätöksessä on myös mainittu sovellettavat säännökset. Hallinto-oikeus katsoo, että päätös on perusteltu hallintolaissa edellytetyllä tavalla.

Muutoksenhakijat katsovat, että hanke sijoittuu arvoluontoon ja rajautuu Hietaniemen hautausmaiden RKY-alueeseen sekä on päätöksenkin mukaan merkittävä Lapinlahden sairaalan RKY-alueen maisemassa. Hankkeella voi olla melu- valo ym. vaikutuksia RKY-alueisiin. Päätös ei esitä hankkeen vaikutuksia tai radan rakenteiden luonnetta kyllin laajasti eikä esimerkiksi mainitse, että rakenteita osoitetaan merkittävästi asemakaavan 1208 alueelle ja asemakaavoittamattomalle vesialueelle. Hallinto-oikeus kuitenkin katsoo, että valituksenalainen päätös ei aiheuta haittaa myöskään asemakaavan 1208 toteuttamiselle perustellen tätä yksinomaan sillä, että kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön mukaan Hietaniemen hautausmaan alueen asemakaavan 1208 tavoitteena on ollut hautausmaan laajentaminen, joka on jo toteutunut. Hallinto-oikeus ei ota kantaa siihen, ettei asemakaava-aluetta 1208 mainita hakemusasiakirjoissa tai poikkeamispäätöksessä, vaikkakin Vesiurheilukeskus Laguuni Oy:n poikkeamishakemus ja -päätös koskevat 13. kaupunginosassa (Etu-Töölö) osoitteessa Hiekkarannantie 16 ranta- ja vesialueen kiinteistöillä 91-13-9909-100, 91-13-9903-100, 91-13-9901-100, 91-432-5-2 ja 91-20-9909-100 sijaitsevia vuokra-alueita. Asemakaavan 1208 vesialue sijoittuu näistä kiinteistölle 91-02-9909-100. Poikkeamispäätöksessä, hakemuksessa, asemapiirroksessa tai suunnitelmassa ei osoiteta merkinnöillä tai sanallisesti, että hankealue sijoittuu maankäytännöllisen sääntelyn ja päätöksenteon kannalta neljälle eri alueelle (kolme asemakaavaa ja asemakaavoittamaton vesialue). Asemapiirroksen merkintöjä mukaan lukien kaava-alueiden rajaviivat ja kaksoiskatkoviivan esittämä ulkopuolinen merkittävä suojarakenne ei ole avattu.

Hankkeesta ympäröivälle maankäytölle aiheutuvia vaikutuksia ja maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä säädettyjä poikkeamisen edellytyksiä ei ole maankäyttö- ja rakentamislain tarkoittamalla tavalla arvioitu päätöksenteossa. Poikkeamisharkinta on ollut puutteellinen, joten hallinto-oikeuden ja Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan päätökset on myös tällä perusteella kumottava ja asia palautettava uudelleen käsiteltäväksi (vrt. KHO 2021:113). Hanke olisi edellyttänyt vähintään asemakaavatasoista tarkastelua ja selvityksiä. Muun ohella meluvaikutus tulisi selvittää kun hautausmaan RKY-alue saisi 200 metrin matkalla viereensä vesiurheilukeskuksen, jonka vaijerit ja siten myös vaijeriäänet ovat noin kymmenen metriä korkealla ja siten hautausmaan tasossa ja tulisivat vallitsevasta tuulensuunnasta. Asemakaavatasoinen luontovaikutusten selvittäminen auttaisi rakennusten ja rakenteiden sijoittelussa ja mitoittamisessa siten, että luontoarvot huomioidaan. On esimerkiksi ilmeistä, että rakentamisaluetta olisi parempi laajentaa itään pysäköintialueen suuntaan eikä länteen luontotietojärjestelmän arvokkaimman luonnon keskittymän suuntaan. Nyt sauna- ja saunan pukuhuone sijoittuisivat poikkeamispäätöksen seurauksena kokonaan asemakaavassa osoitetun rakentamisalan ulkopuolelle (ks. liite 9.) arvokkaaseen luontoon.

Muutostenhakijat katsovat, että poikkeaminen ei täytä hallintolaissa edellytettyä riittävyyttä selvitysten ja perustelujen suhteen ja poikkeamishakemuksen hyväksyminen ei siten ole lainmukaista. Asemakaavan 1208 tavoitteiden toteutumisesta muutoksenhakijat huomauttavat, että Helsingin kaupunginhallituksen mukaan mainittu kaava on tavoitteiltaan ja suojelun osalta vanhentunut (Liite 6.).

Haitta kaavoitukselle ja poikkeamismenettelyn laajuus

Hallinto-oikeus katsoo, että suunniteltu rakennuskokonaisuus sijoittuu merkittäviltä osin samalle alueelle kuin asemakaavassa osoitettu yleisen saunan rakennusala terasseineen ja laitureineen. Rakennusoikeuden määrä ei poikkeamisen seurauksenakaan kasva huomattavan suureksi ja rakennusoikeus on jaettu useampaan terassien yhdistämään pienempään rakennukseen. Poikkeamisilla ei siten ole asemakaavan 11073 mukaiseen rakentamiseen verrattuna merkittäviä vaikutuksia maisemaan tai alueen käyttöön, vaikka rakennusoikeuden määrä lisääntyy ja rakentaminen tapahtuu laajemmalla alueella. Myöskään asemakaavan 8246 alueella sijaitsevalle luodolle rakennettavat terassit sekä huolto- ja varastorakennelmat eivät ole ristiriidassa alueen virkistyskäytön kanssa eikä rakentaminen siten ole asemakaavan tavoitteen vastaista.

Muutoksenhakijat katsovat, että kerrosalan rakennusoikeuden kasvattaminen poikkeamisella noin 80 prosentilla ja nelinkertaistuva terassiala ovat huomattavan suuria poikkeamia. Kun vielä otetaan huomioon, että poikkeamia on myönnetty myös käyttötarkoitukselle, katoksille, ja kattomuodolle sekä viereisen kaavan 8246 alueelle, poikkeamiset ovat vähintään kokonaisuutena arvioiden sellaisia, että niillä on ilmeisiä laajoja ja asemakaava 11073 mahdollistamia merkittävästi suurempia vaikutuksia maisemaan ja alueen käyttöön. Alkuperäiselle käyttötarkoitukselle (saunalle) on osoitettu nyt 76,5 m2 yhteensä 265 m2 kerrosalasta ja saunan terassille 22 m2 yhteensä 369 m2 terassialasta. Kaavan 11073 alueella terasseja ja katoksia ovat suunnitelman mukaan: Pääterassi 162,5 m2, alaterassi 98,5 m2, takaterassi 46 m2, huoltoterassi 40 m2 ja saunan terassi 22 m2. Katoksia ovat ”katettu alue” 21 m2, märkäpukukatos 20,5 m2, roskakatos 13,5 m2. Yhteensä terassiala kaavan alueelle on 369 m2 ja terassien ja katosten 434 m2, minkä lisäksi osaa alueesta kattaa terassimainen laituri ja kaavan 8246 alueelle johtava kulkusilta. Asemakaavan 11073 osoittamaan nähden saunan kerrosala lähes puolittuu. Poikkeamispäätöksen mukaisen hankkeen vaikutusten tutkiminen olisi tarpeen vähintään asemakaavatasoisella menettelyllä. Kokonaisuutena poikkeamat vaikuttavat merkittävästi maisemaan ja alueiden käyttöön, eikä niitä olisi tullut myöntää.

Asemakaavan 8246 mukaiselle luodolle ei ole asemakaavassa osoitettu rakentamista toisin kuin venesatama- ja venehuolto-alueelle. Asemakaavan keskeisenä tavoitteena on rauhoittaa Ouritsaarten itäpuoli vesitalousrakentamiselta ja niin sanottu luodon alue rakentamiselta. Asemakaavan 8246 selostus maankäytöstä kuuluu kokonaisuudessaan näin:

”Pääosa alueesta on määrätty venesatama- ja venehuolto-alueeksi, jonne saa rakentaa alueen toiminnalle tarpeellisia rakennuksia ja laitteita kaavassa osoitetun määrän (UVS). Osa alueesta on määrätty uimaranta-alueeksi ·(Uv). Osalle vesialuetta saadaan rakentaa aallonmurtaja ja laitureita. Ourit saari liitetään mantereeseen silloilla. Osa rantaviivasta on määrätty säilytettäväksi luonnonmukaisena. Autopaikkoja tulee alueelle varata 1 ap kerrosalan 300 m2 kohti ja l ap asuntoa kohti. Alueen käytölle asettaa rajoituksia alueen kautta kulkeva voimansiirtoalue.”

Kaavaselostuksen mainitsemista maankäyttöä koskevista tavoitteista poikkeaminen ja poikkeamisena hyväksytty suunnitelma puuttuvat keskeisiin tavoitteisiin osoittamalla kaavassa UVS-merkinnällä sallitun tyyppisiä rakennelmia Uv-alueelle sekä poikkeamalla vesialueelle sijoitettavien laiturien ja vastaavien rakenteiden sijainninohjauksesta koskevasta määräyksestä ja määräyksestä säilyttää rantaviiva luonnonmukaisena.” On ilmeistä, että asemakaava 8246:n olennainen tavoite on osoittaa venesataman tyyppinen rakentaminen harkitusti UVS-alueelle ja rauhoittaa ns. luodon alue rakentamiselta ja säilyttää sen rantaviiva. Uv-alueelle ei ole asemakaavassa 8246 kaavamerkinnällä tai kaavaselostuksessa osoitettu rakentamista. Kaavan 8246 tavoitteena on ollut myös osoittaa vesitalousrakentaminen tietylle osalle vesialueesta. Poikkeamispäätöksen mukainen rakentaminen on näin ristiriidassa asemakaavan 8246 keskeisten tavoitteiden kanssa, ja päätös haittaa kaavaa maankäyttö ja rakentamislain 171 §:ssä tarkoitetulla tavalla

Hallinto-oikeus katsoo, että vaikka valituksenalaisella päätöksellä sallittu rakentaminen tekee rannasta kokonaisuudessaan selvästi rakennetumman kuin mitä asemakaavoissa on suunniteltu, hakemuksen hyväksyminen ei aiheuta maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Muutoksenhakijat katsovat jo edellä esitetyin perustein, että hakemuksen hyväksyminen aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle.

Hanke koskee kolmen asemakaavan aluetta. Nämä kaavat on hyväksytty 23,45 ja 94 vuotta sitten ja kaikki ennen esimerkiksi RKY-alueiden perustamista. Hietaniemen hautausmaan suoja-aluetta tai alueen luonnon suojelutarpeita ei ole tähän asti ratkaistu kaavoituksen tai luonnonsuojelulain tarjoamin keinoin. Kaavaan 1208 nyt kuuluvan vesialueen sekä yleisen rannanläheisen vesialueen mahdollinen rooli Hietaniemen hautausmaan suoja-alueena tulisi ratkaista, minkä ratkaisun tekemistä poikkeamismenettely haittaisi. Nyt poikkeamishakemuksen hyväksyminen sijoittaa asemapiirroksen mukaan Wakeboarding-radan myös asemakaavan 1208 alueelle ja antaa koko rataa ja siten myös kaavan 1208 aluetta koskevia määräyksiä ratarakenteista. Tosiasiallisesti päätös ratkaisee kaavan 1208 koko pohjoisen vesialueen käytön. Sijoittamalla laiturin ja radan laiturimaisia rakenteita sekä pylvään kaavan 8246 vesialueelle, jolle kaavassa ei ole osoitettu rakentamista, päätös haittaa myös kaavan 8246 toteutusta tavalla, joka on maankäyttö- ja rakennuslain 171 §n 2 momentissa tarkoitettua haittaa kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Päätöksellä on rakennetun ympäristön kulttuuriperinnön suojelun kannalta yleistä merkitystä. Kun Hietaniemen hautausmaan kaava 1208 on melkein sata vuotta vanha, siinä ei ole voitu ratkaista monia nykyisten asemakaavojen sisältövaatimuksiin lukeutuvia seikkoja. Yhteenvetona toteamme, että poikkeamispäätöksellä ei pitäisi voida ratkaista kolmen asemakaavan maa- ja vesialueiden käyttöä näin laajasti, kun vielä otetaan huomioon että asemakaavat ovat hyvinkin vanhoja (vuosilta 1931, 1980 ja 2002), ja kaikki niistä edeltävät Hietaniemen hautausmaiden RKY-alueen perustamista ja nykyaikaisten luontoselvitysten aikaa.

Poikkeamispäätös mahdollistaisi luonnontilaisen rannan rakentamisen kahden asemakaavan alueella. Päätöksessä on myönnetty kaavan 8246 alueelle poikkeus määräyksestä pitää rantaviiva luonnontilaisena. Kaavan 11073 alueella hallinto-oikeus tulkitsee kaavan r-1 merkintää siten, että se ilman poikkeamista sallisi rakentamisen rantaviivaan toteamalla, että kaavamääräys mahdollistaisi myös ”rantavyöhykkeen rakentamisen luonnonmukaiseksi”. Hallinto-oikeus toteaa, että asemakaavan 11073 kaavamerkintään r-1 liittyvä kaavamääräys mahdollistaa myös rantavyöhykkeen rakentamisen luonnonmukaiseksi. Mainitussa kaavassa ei siten ole määrätty, että rantavyöhyke pitää säilyttää luonnonmukaisena. Tähän nähden rakennushanke ei ole edellyttänyt poikkeamista mainitusta kaavamääräyksestä.

Helsingin niemellä on hyvin vähän luonnontilaista rantaa. Niemen itäreunalla sitä ei ole lainkaan, ja länsireunalla luonnontilaista rantaa on vain muutamana kaistaleena täyttömaaosuuksien välissä. Muutoksenhakijoiden näkemys on, että r-1 merkinnällä pyritään nimenomaan suojaamaan eteläistä osaa kaavan 11073 rannasta rakentamiselta, ja että sen alueelle sijoittuvat rakenteet (sauna ja yksi laituri) on ratkaistu vuoden 2002 asemakaavassa. Helsingin asemakaavaosasto on todennut saunan kohdan rannan luonnonrannaksi asian lautakuntakäsittelyn yhteydessä 19.9.2002 (Liite 8.). ”Rantasaunan kohdalla oleva määräys pienestä hiekkarannasta on poistettu asemakaavan muutosehdotuksesta. Rantaviiva on luonnonrataa ja uimapaikka kunnostetaan laiturin päähän.” Kaavan 11073 selostus toteaa niin ikään (s.5.) , että Alueen eteläpäässä on avokallioita ja luonnonmukaista rantaviivaa. Luonnonmukaistamiselle on käyttöä r-1 merkinnän kaikkein lähimpänä Hietaniemen hautausmaan muuria olevassa osassa, joka täytettiin hautausmaan rakentamisen yhteydessä. Jos merkinnällä r-1 tarkoitettaisiin kerrosalan tai vastaavan rakentamista, se kuuluisi ”luonnonmukainen tai luonnonmukaisena rakennettava ranta”. Kun ranta, joka poikkeamispäätöksellä rakennettaisiin, on asemakaavan selostuksen ja aiemman viranomaisdokumentoinnin mukaan luonnonmukainen tai luonnontilainen, sen luonnonmukaiseksi rakentamiselle ei ole tarvetta. Kaupungin ja hallinto-oikeuden tulkinta r-1 merkinnästä on ilmeisen virheellinen tai perustelematon ja haittaa kaavoitusta maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista koskevat valitusperusteet

Hallinto-oikeus toteaa, että poikkeamisella sallittava rakentaminen ei sijoitu RKY-alueelle. Rakentamisen sijoittuminen ja laatu sekä mainoslaitteiden sijoittamista koskeva ehto huomioon ottaen hallinto-oikeus katsoo, että rakennuspaikan lähellä sijaitsevien RKY-alueiden arvot eivät vaarannu. Hallinto-oikeus katsoo edellä mainitut seikat huomioon ottaen, ettei hakemuksen hyväksyminen vaikeuta rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamista maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Muutoiksenhakijat katsovat jo edellä esitetyin perustein, että hakemuksen hyväksyminen aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua haittaa rakennetun ympäristön suojelemista koskevien tavoitteiden saavuttamiselle. Asemakaava 1208 on vanhentunut, eikä siinä ole osoitettu Hietaniemen hautausmaiden RKY-alueelle suoja-aluetta läheisen Lapinlahden sairaalan kaavaratkaisun tapaan. Helsingin kaupunginmuseo huomautti lausunnossaan, että alue on maakunnallisesti arvokas kulttuuriympäristö ja että suunnittelualueen vieressä sijaitsee valtakunnallisesti merkittävä rakennettu kulttuuriympäristö (RKY, Museovirasto 2009) Hietaniemen hautausmaat. Kaupunginmuseo katsoi, että muutokset ovat hyvin laajoja poikkeamisella ratkaistavaksi ja että jos näin laaja-alaisia muutoksia ja lisärakennuksineen halutaan, tulisi asia siinä tapauksessa ratkaista asemakaavamuutoksella.

Hallinto-oikeus toteaa, että poikkeamisella sallittava rakentaminen ei sijoitu RKY-alueelle. Tämä ei pidä paikkaansa, sillä RKY-alue ulottuu noin 14 metrin etäisyydelle rantaviivasta ja yhden torneista harusvaijerien kiinnityspisteet ovat siten RKY-alueen sisällä. Niin ikään virheellinen on hallinto-oikeuden päätösosassa siteeraama kaupunkiympäristön toimialan hallintopäällikön väite siitä, että rakentaminen jää maastonmuotojen vuoksi noin 10 metriä Hietaniemen hautausmaan tason alapuolelle, mikä piilottaa rakennukset ja rakenteet esimerkiksi hautausmaan Sankariaukiolta katsottuna. Rakennukset ovat varsin korkeita ja valtaosaltaan perustettu tasoon +3 tai 3,3. Kattotaso on näin ollen hautausmaan tasossa. Melun kannalta olennaisten pylonien korkeus on vastaavissa radoissa 10–12 metriä eli hautausmaan tasossa.

Luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista koskevat valitusperusteet

Hallinto-oikeus toteaa, ettei asiassa ole tullut ilmi, että rakennuspaikalla olisi suojeltua tervaleppämetsää tai muutoin sellaisia luontoarvoja, jotka estäisivät poikkeamisen myöntämisen rakennushankkeelle. Hallinto-oikeus katsoo, ettei poikkeaminen sille asetetut terassien kevytrakenteisuutta sekä Hietaniemenkarien linnustoa ja turvaetäisyyttä koskevat ehdot huomioon ottaen vaikeuta luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamista maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

Muutoksenhakijat katsovat jo edellä esitetyin perustein, että hakemuksen hyväksyminen aiheuttaa maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua haittaa luonnonsuojelun tavoitteiden saavuttamiselle. Kaavoituksella tai luonnonsuojelulain tarjoamin keinoin pitäisi voisi varmistaa, että luontotietojärjestelmän mukaan kaikkein arvokkain osa asemakaavojen 8246 ja 11073 säilyy mahdollisimman hyvin. Saunan rakentamiselle kaavassa 11073 osoitettu alue rajoittuu rannan itäiseen osaan ja sijoittuu näin kaavassa huomattavasti poikkeamispäätöksen ravintola-sauna -kokonaisuutta vähemmän arvoluontoa merkitsevien suurien pikseliarvojen (jotka esitetään liitteen 10. kuvassa) päälle. Yleiskaavan mukaan suunnittelussa tulee turvata kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen sekä ottaa huomioon ja turvata luonnon monimuotoisuuden, ekosysteemipalvelujen kehittämisen, luonnonsuojelun ja ekologisen verkoston sekä metsäverkoston kannalta tärkeät alueet. Suunnittelun mukaiset rakennuspaikat sijoittuvat kaavojensa alueella merkittäviltä osin juuri luonnon monimuotoisuuden kannalta arvokkaimmille paikoille, ja poikkeamispäätökseen hyväksymisen seurauksena rakentaminen laajentuisi asemakaavassa osoitetulta saunan alueelta länteen arvoalueiden kannalta erityisen haitallisesti. Liitteen 9. kuvassa on näytetty, että sauna ja sen pukuhuone sijoittuvat kokonaan asemakaavassa osoitetun alueen ulkopuolelle. Nimenomaan poikkeamispäätöksen hyväksyminen aiheuttaisi siten merkittävää luontohaittaa.

Wakeboarding-rata erityskysymyksenä

Valituksenalaisen päätöksen perusteluissa on todettu, että nykyiseen kaapelirataan esitetyille muutoksille ei ole asemakaavan puitteissa estettä ja ne voidaan toteuttaa tästä poikkeamispäätöksestä riippumatta. Hallinto-oikeus katsoo, että asemapiirroksessa vesialueelle rajattu vesiurheilualue ja sen sisällä oleva kevytrakenteinen wakeboarding-kaapelirata ei ole edellyttänyt poikkeamista voimassa olevista asemakaavoista. Koska vesiurheilualue rakenteineen kuitenkin on osa kysymyksessä olevaa rakennushanketta, valituksenalaisessa päätöksessä on voitu antaa näiden rakenteiden väritystä koskeva ehto. Rakennushankkeeseen sisältyville vesialueille ulottuville laitureille ja terasseille on valituksenalaisella päätöksellä myönnetty poikkeaminen asemakaavasta.

Muutoksenhakijat toteavat, että nykyiseen kaapelirataan ei esitetä muutoksia. Nykyinen rata on lyhyt ja matalakorkuinen kahden pisteen kaista ns. Luodon ja kävelytien välillä, eikä siitä ole ilmeisesti säilymässä mitään. Hallinto-oikeuden päätöksessä on tällä kohdin virhe.

Muutoksenhakijat eivät pidä radan rakenteita kevyinä, vaan haluavat korostaa ratarakenteen huomattavuutta ja verrannollisuutta laitureihin. Rataa kiertää asemapiirroksessa hevosenkengän muotoinen suojarakenne, joka on merkattu asemapiirrokseen kaksoiskatkoviivalla. Hankesuunnitelman havainnekuvissa kulkusilta /suojarakenne erottuu valkeana rataa ympäröivänä kehänä. Rakenteen yhteispituus on asemapiirroksesta mitattuna 537 metriä. Rakenne muistuttaa ponttoonilaituria, ja pinta-alaksi tulisi 1,5 metrin levyisenä noin 750 m2. Laiturirakenteesta kulkusilta poikkeaa sillä tavoin, että pyrkimyksenä on kulkusillalla estää sivullisten pääsy kovavauhtiselle Wakeboading-radalle, joten se ei jätä sisäpuolelleen kululle vapaata aluetta. Kulkusillan sisäpuolelle jäävä alue on kooltaan noin kolme hehtaaria eli 29 000 m2. Yleisen käyttöoikeuden rajoitus käsittäisi tämän pinta-alan ohella vesialueelle tulevat laiturirakenteet ja lähtölaiturin ja radan välisen kaistan, joten vapaa yleinen käyttöoikeus vesialueeseen estyisi noin 30 000 m2 alalta.

Vaikka päätöksessä ei siis anneta poikkeamaa vesialueelle, siinä esitetään vesialueen rakenteita koskevia ehtoja niin kuin poikkeama olisi annettu, mikä on ristiriidassa riippumattomuutta poikkeamispäätöksestä koskevan väitteen kanssa. Valituksenalaisessa päätöksessä radalle asetettuja ehtoja on kaksi: rakenteiden vesialueella on oltava hillittyjä ja sovitettuja maisemaan ja vesiurheilun rakenteita ei saa sijoittaa voimansiirtoalueelle. Poikkeamispäätös ei lukuun ottamatta havainnekuvaa ja asemapiirroksen karttaa sisällä tietoja vesiurheiluradan rakenteesta. Päätöksen informaatio radasta ei ole riittävää poikkeamisharkinnan kannalta. Kuvaus radan rakenteista on lisäksi virheellistä asemakaavoitetulle alueelle rakennettavien kahden uuden pylonin suhteen. Päätöksen väitteen mukaan niitä ei rakennettaisi: ”Radan toteuttaminen vaatii 3 uutta pylonia kahden olemassa olevan lisäksi.” Asemapiirroksesta ja havainnekuvista ilmenee, että myös kaksi pohjoista pylonia ovat täysin uuden tyyppisiä ja uusilla sijaintipaikoilla. Nykyisen lyhyen radan kiinnityspisteet ovat maalla, uuden radan kaikki pylonit olisivat vesialueella. Suunnitelman mukaiset viisi pylonia ja niiden kiinnitys ovat olennainen osa poikkeamisalueen rakenteita, ja ne tulisi ehdottomasti esittää poikkeamisharkinnan materiaalissa. Wakeboardingratojen rakenteita edustavien yritysten mukaan nosturia muodoltaan muistuttavat tornit ovat 11-12 metriä korkeita ja vahvasti pohjaan kiinnitettyjä, ja lisäksi kahdella harusvaijerilla tuettuja. Ne muistuttavat siis pieniä voimajohtopylväitä.

Vaijerivesihiihtoradoilla liikutaan useiden kymmenien kilometrien (max 50 km/h), ja siksi rata on asemapiirroksen mukaan suojattu koko matkaltaan ulkopuoliselta vesiliikenteeltä ja -uinnilta. Tähän käytetään kelluvia rakenteita. Rakenne näkyy havainnekuvissa. Estorakennetta ei kuitenkaan mainita poikkeamispäätöksen tekstissä, vaikka este vaikuttaa usean hehtaarin vesialueen muuhun käyttöön pysyvästi, myös sinä aikana, jolloin radalla ei ole toimintaa. Torneineen ja estorakenteineen kyseessä on laajan alueen käyttöön ja maisemaan erittäin merkittävä vaikutus maankäyttö ja rakentamislain 171 § tarkoittamalla tavalla.

Wakeboardinradan rakenteet ovat sellaisia, että niille olisi tullut vähintään hakea poikkeamista. Ne ovat ainakin asemakaavan 8246 alueella selvästi asemakaavan vastaisia, sillä asemakaavassa on osoitettu toisaalla alueet, joille rakentaminen vesialueelle on sallittu.

Yleispäätelmät

Hallinto-oikeus katsoi, että vaikka valituksenalaisella päätöksellä sallittu rakentaminen tekee rannasta kokonaisuudessaan selvästi rakennetumman kuin mitä asemakaavoissa on suunniteltu, hakemuksen hyväksyminen ei aiheuta maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Hallinto-oikeus katsoi myös, ettei poikkeamispäätöksellä sallittavalla rakentamisella ole sellaisia ympäristövaikutuksia, joita olisi tullut tarkemmin selvittää ja jotka merkittävästi poikkeaisivat siitä mitä asemakaavan mahdollistama rakentaminen aiheuttaisi ja edelleen, ettei hakemuksen hyväksyminen aiheuta merkittäviä haitallisia ympäristö- tai muita vaikutuksia eikä poikkeaminen johda merkittävään rakentamiseen maankäyttö- ja rakennuslain 171 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Muun ohella näin todeten hallinto-oikeus katsoi, että poikkeamisen myöntämiselle on ollut oikeudelliset edellytykset ja ettei kaupunkiympäristölautakunnan päätöstä ole syytä muuttaa ja hylkäsi Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry:n ja sen asiakumppaneiden valituksen.

Muutoksenhakijat katsovat, että poikkeamispäätöksellä ratkaistaisiin tosiasiallisesti hyvin laajan alueen maankäyttö. Alueen asemakaavoitetulla osalla on asemakaavojen vanhentuneisuudesta ja maankäyttötarpeista johtuvaa asemakaavallisen tarkastelun tarvetta, jota hanke ja sen poikkeamispäätöksen hyväksyminen haittaisi. Hanke-alueen vanhin eli Hietaniemen hautausmaan asemakaava on vuodelta 1931 ja asemakaava 8246 vuodelta 1980. Helsingin kaupunginhallitus toteaa 18.8.2025 alueen erään rakennuksen suojelusta antamassa lausunnossa (Liite 6.), että asemakaava 1208 on tavoitteiltaan ja suojelun osalta vanhentunut ja että alueella on vireillä kantakaupungin asemakaavojen ajantasaistamistyö, jonka tavoitteena on päivittää ja yhdenmukaistaa monilta osin vanhentuneet asemakaavat sekä että asemakaavatyön keskeisimpinä tavoitteina on turvata sekä kaupunkikuvallisten kokonaisuuksien että yksittäisten kohteiden tärkeiden arvojen säilyminen ja samalla varmistaa yleiskaavan mukainen kehitys.

Muutoksenhakijat katsovat edellä ja hallinto-oikeusvalituksessaan osoittaneensa, että poikkeamispäätös aiheuttaisi haittaa kaavoitukselle, kaavan toteuttamiselle ja alueiden käytön muulle järjestämiselle. Poikkeamista ei ole haettu vesialuetta koskien laitureille ja laitureihin verrannollisille rakenteille lukuun ottamatta kaavan 11073 pistolaituria. Poikkeamiset koskisivat lähes kaikkia asemakaava 8246:n keskeisiä sisältövaatimuksia. Muutoksenhakijoiden mielestä on ilmeistä, että muun ohella kaavan 8246 avovesialueen laituri sekä pylväs- ja muut rakenteet, jotka täyttävät hallitsevasti vesialuetta, eivät ole asemakaavan mukaisia, sillä asemakaavassa ei ole sallittu tällaisia rakenteita Ourit-saarten itäpuoliselle vesialueelle. Asemakaavat eivät mahdollista poikkeamispäätöksen laatuista ja laajuista rakentamista ja poikkeamisten kokonaisuus, jossa poikkeamisia sallitaan rakennusoikeuden määrään, terassien rajoihin terassiala moninkertaistavalla tavalla, käyttötarkoitukseen, rantaviivan luonnonmukaisuuteen ynnä lukuisiin muihin määräyksiin, on kokonaisuutena arvoituna liian laaja poikkeamismenettelyllä ratkaistavaksi. Poikkeamisharkinta on ollut alueellisen kattavuuden ja poikkeamispäätöksessä hyväksytyn hankkeen mukaisen suunnitelman maankäytöllisten ja ympäristövaikutusten suhteen riittämätöntä ja päätös on perustunut puutteelliselle selvitystyölle. Hallinto-oikeuden päätös ja Helsingin kaupunkiympäristölautakunnan päätös on edellä mainituin perustein kumottava.

Helsingissä 1.12.2025

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Antti Halkka
varapuheenjohtaja

Anders Backström
järjestösihteeri

Töölön kaupunginosat – Töölö ry

Markku Koivusalo
puheenjohtaja

Pro Hietaniemi ry

Eeva Eskola