Vaatimus lupa- ja valvontavirastolle Töölönlahden tulvaporttityömaan rakenteiden lainmukaisuuden kiireellisestä selvittämisestä

Lähetimme lupa- ja valvontavirastolla kirjelmän 17.3.2026 sen vaatimiseksi, että Töölönlahden tulvaporttityömaan rakenteiden lainmukaisuus selvitettäisiin kiireellisesti.

—

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii lupa- ja valvontavirastoa kiireellisesti selvittämään Töölönlahden tulvaporttityömaan rakenteiden lainmukaisuuden

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on erittäin huolissaan Töölönlahden tulvaporttityömaan vaikutuksesta Töölön- ja Eläintarhanlahteen ja hankkeen rakentamisen ratkaisujen lainmukaisuudesta. Yhdistys pyytää Lupa- ja valvontavirastoa selvittämään, onko toiminta vesilain ja hankkeen vesilain mukaisen luvan mukaista. Tehdyt ratkaisut haittaavat voimakkaasti Töölönlahden vedenvaihtoa Eläintarhanlahdelle ja ovat suuren osan talvesta estäneet sen kokonaan. Eliöiden kuten kalojen vaellus meren ja Töölönlahden välillä on estynyt. Kun vesireitti on ollut suljettuna, on jälleen yksi kyhmyjoutsen kuollut törmätessään radan sähköistysrakenteisiin lentäessään radan yli. Väärälle korkeudelle asennetut putket muodostavat säännöstelypadon.

Asiaan ei saatu riittävää selvitystä, kun Uudenmaan ELY-keskus lähetti 13.10.2025 Helsingin kaupungille selvityspyynnön louhepenkeerestä ja kanavan putkituksesta. Kun Helsingin kaupunki toimittu pyydetyn selvityksen, ELY-keskus kuitenkin luopui vesilain mukaista lupaa koskevasta vaatimuksestaan.

Silta-aukkoon rakennettiin syksyllä louhepenkereestä pato ja putkitus, jotka piti poistaa talven aikana, mutta jotka ovat paikalla yhä. Työkoneita varten on yllättäen tehty Eläintarhanlahteen järeä ja laaja paalutuksella seisova rakenne, jota ja myös uuteen ”salpaseinäksi” kutsuttua rakennetta varten myönnettiin 9.3.2026 1,7 miljoonan euron lisämääräraha (LIITE 1). 

Töölönlahden ja Itämeren välinen yhteys on ollut viime lokakuusta lähtien kahden läpimitaltaan vaatimattoman putken varassa. Rakennussuunnitelmaselostuksen (LIITE 2) mukaan putkien kautta varmistetaan Töölönlahden veden vaihtuvuus kuivana tehtävien pumppaamon rakennustöiden aikana. Rakennussuunnitelmaselostus korostaa muutoinkin useaan otteeseen veden vaihtumisen varmistamista.

Putket on asennettu niin korkealle, että keskivedelläkin ne ovat puoliksi kuivilla. Putket ovat noin 70 senttiä korkeammalla kuin niiden rakennussuunnitelmaselostuksen mukainen asennuskorkeus. Tämä herättää samalla epäilyksen siitä, että pohjatäyttö on ilmeisesti tehty korotettuna ja salmea huomattavasti madaltavalla tavalla. Selvityksen mukaan ”putkien kohdalla nykyinen uoman pohja on täytetty ja oikaistu kiviaineksella, jotta putket voidaan asentaa vakaasti”.

Helsingin kaupungin selvityksestä ei ilmene putkien virheellinen asennuskorkeus. Selvityksen mukaan työnaikainen täyttö ja virtausputket poistetaan talvella 2026. Näin ei ole tapahtunut. ELY-keskus tai Lupa- ja valvontavirasto ei näytä arvioineen tai pyytäneen arviota putkien toimivuudesta vedenvaihdossa tai kiviainestäytön madaltavasta vaikutuksesta jo ennestään matalaan silta-aukkoon (salmeen).

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys pitää ilmeisenä, että jos aukon madallus jää paikalle, kyseessä on vesilain mukainen vesirakentamisessa tarkoitettu pato, joka lähtökohtaisesti ainakin osittain pysyvästi estää veden virtausta. Aukon nykyinen syvyys on –1,5 metriä. Kuivatusputket piti asentaa tasoon –1,2 metriä, ja ne on alla olevan perusteella asennettu tasoon –0,5 metriä.

PUTKISTA JA NIIDEN ASENNUSKORKEUDESTA

Rakennussuunnitelmaselostuksen (LIITE 2) mukaan työvaiheet ovat seuraavat:

Silta-aukon patoaminen

Poistetaan siltakannelta käsin ratasillan alta silta-aukon sisältä pohjalta karkea hyvin vettä johtava materiaali, joka voisi aiheuttaa vesivuoto-ongelmia kuivana tehtävien töiden aikana. Porapaaluseinälinjalta Eläintarhanlahdelle päin maa-ainekset poistetaan tasoon -2,3. Silta-aukon sisäpuolelle pohjalle täyttö tehdään kuivatusputkien alapinnan tasoon -1,2 moreenilla. Tämä moreenialusta toimii kuivatusputkien asennusalustana ja pumppaamon kuivatyönä tehtävien rakennustöiden aikana patorakenteena kuivatusputkien alapuolella estäen Töölönlahdelta veden virtauksen kaivantoon. Materiaalivaatimus kohdan 13300 mukaan.

3. Asennetaan osa porapaaluseinää keskelle silta-aukkoa noin 4 m matkalle. Poraustyö tehdään nykyisen kevyen liikenteen sillan kannelta.

• Tällä järjestelyllä varmistetaan veden vaihtuminen silta-aukossa. Koko rata-silta-aukkoa ei siis kerralla saa tukkia kuin enintään viikon ajaksi.
• Tarvittaessa siltakannen ulkopuolelle meren puolelle tehdään maatäyttöä kaluston työalustaa varten, mikäli työvaihe sijoittuu veteen tehtävien töiden salli-tulle ajanjaksolle.
• Tarvittaessa silta-aukkoon päin voidaan rakentaa työalusta maa-aineksesta, ellei porauskalusto ulotu porapaaluseinälinjalle. Täyttö pitää poistaa porapaaluseinän sivuilta poraustyön jälkeen veden virtauksen mahdollistamiseksi.
  
  Täyttömaasta tehdyn työalustan vaihtoehtona voidaan käyttää siltamaista rakennetta, joka tukeutuu vanhan sillan reunapalkkeihin (rakenteellinen tarkastus tehtävä). Mikäli käytetään maarakennetta työalustana, se kannattaa tehdä moreenista, jotta se toimisi myöhemmin työpatona. Porapaaluseinän taustalta mahdollinen tarvittava täyttö poistetaan/luiskataan esim. suurtehoimurilla.
• Tällä ratkaisulla poistetaan maanpaine porapaaluseinän takaa, jolloin pumppaamon kaivuvaiheessa porapaaluseinä toimii vapaasti seisovana tukirakenteena.

4. Katkaistaan porapaaluseinä vedenalaisena työnä tasoon -2,1 kuivatusputkien asennuksen vaatimalta alueelta. Poistetaan kevyenliikenteen sillan puolelta kannelta käsin silta-aukosta maa-ainekset kuivatusputkien asennuksen vaatimaan tasoon.
5. Asennetaan kannakkeet porapaaluseinälinjalle kuivatusputkien kannatusta varten urakoitsijan suunnitelman mukaan. Kannakkeet voidaan asentaa esim. hitsaamalla pitkiksi jäävien porapaalujen kylkeen.
6. Asennetaan kuivatusputket ratasilta-aukon sisään porapaaluseinään tehtyyn aukkoon. Putket asennetaan urakoitsijan suunnitelman mukaan. Putkien tulee ulottua Töölönlahteen päin ratasillan aukossa aina patorakenteen (työpato) taakse asti. Putkien tulee ulottua mahdollisimman vähän pumppaamon puolelle, jotta ne eivät ole muiden rakennustöiden tiellä. Putket tulee olla vesitiiviiksi liitettäviä myöhemmässä vaiheessa, kun pohjalaatta on valettu ja putkia jatketaan Eläintarhanlahden puoleisen vedenpaineseinän läpi. Putkien kautta varmistetaan Töölönlahden veden vaihtuvuus kuivana tehtävien pumppaamon rakennustöiden aikana.
7. Tehdään kevyen liikenteen siltakannelta käsin kuivatusputkien päälle ja sivuille täyttö moreenilla tai muulla vettä padottavalla kitkamaalla. Täytössä voi mahdollisesti käyttää myös suurtehopuhallusta, jotta täyttö saadaan ulotettua riittävän pitkälle. Täytön laajuus ja putkien pituus urakoitsijan suunnitelman mukaan. Materiaalivaatimus kohta 13300 mukaan. Täyttö toimii työpatorakenteena Töölönlahden suunnasta pumppaamon kuivana tehtävien rakennustöiden ajan. 

Helsingin kaupungin selvityksen mukaan ”Työnaikainen täyttö ja virtausputket poistetaan talvella 2026. Poistotyöt toteutetaan suljetun ja vesitiiviin porapaaluseinän sisällä, jolloin työ tehdään kuivatyömenetelmällä ilman vaikutuksia Töölönlahden tai Eläintarhanlahden vedenlaatuun. Toimenpiteet ovat työnaikaisia. Ne on suunniteltu turvaamaan Töölönlahden ja Eläintarhanlahden välinen veden vaihtuvuus rakentamisen aikana.

Työt eivät muuta vesiluvan mukaista lopputilaa, eivätkä ne aiheuta pysyviä vaikutuksia vesistön virtaamiin, vedenkorkeuksiin tai vedenlaatuun.”

Molempien kuivausputkien yläreunan pitäisi olla tasossa -0,2 ja alareunan -1,2.

Rakennussuunnitelmaselostuksen mukaan: ”Veden vaihtuminen Töölönlahdella tulee varmistaa koko rakennustyön ajan. Tämä varmistetaan asentamalla kaksi D1000 mm teräsputkea silta-aukkoon (jatkossa näistä käytetään nimitystä kuivatusputket) siten, että niiden yläpinta on tasossa -0,20. Tämä edellyttää työn vaiheistusta monessa eri vaiheessa. Seuraava ehdotettu vaiheistus vanhan sillan edustalla tehtävien rakennustöiden toteuttamiseksi perustuu siihen, että silta-aukko voidaan padota noin viikon ajaksi, jonka arvioidaan olevan pisin mahdollinen aika, jolloin Töölönlahti voi olla suljettu. Lisäksi tulee huomioida, että vettä samentavat työt tulee vesistövaikutusten minimoimiseksi tehdä 1.9.–30.4.”

Näin ei kuitenkaan ole, vaan putket ovat huomattavasti korkeammalla. Putkien asemaa suhteessa vedenkorkeuteen on dokumentoitu viime syksynä ja menneenä talvena useaan otteeseen.  Esimerkiksi 1.2.2026 (kuvat alla) putket olivat lähes kokonaan näkyvillä, kun vedenkorkeus oli Ilmatieteen laitoksen mukaan noin -43 senttiä (N2000). Putkien alareunan todellinen N2000-korkeus vaikuttaa olevan -1,2 metrin sijaan noin -50 senttiä, jolloin keskivedellä niiden poikkipinta-alasta on käytössä vain puolet.

Kuva: Marja Saarinen

Lähde: Ilmatieteen laitos

Putkien vaikutus Töölönlahden veden vaihtoon vaikuttaa dramaattiselta heikennykseltä. Töölönlahden silta-aukon leveys on 7,4 metriä ja syvyys 1,5 metriä (silta-aukon pohjan taso on N2000-järjestelmän tasossa –1,5 metriä, ks. rakennussuunnitelmaselostus s. 7), jolloin aukon pinta-ala on 11,1 metriä.

Kun metrin läpimittaisen putken poikkileikkauksen pinta-ala on alle 0,8 m2, vedenvaihtoon on näin normaalivedellä käytettävissä noin 2*0,4 m2 pinta-ala eli alle neliömetri. Näin putkien pinta-ala on keskivedellä vain noin 15-osa silta-aukon vastaavasta. Veden laskiessa keskiveden alle putkien merkitys sisäänvirtaukseen vähenee edelleen olennaisesti ja kasvavasti, koska pinta-ala vähenee pyöreässä poikkileikkauksessa alas mennessä. Alhainen vedenkorkeus on vallinnut viime vuoden lopulla ja edelleen koko kuluneen vuoden ajan. Yli puolet putkien pinta-alasta on ollut lähes koko talven siten kuivilla tai ne ovat olleet kokonaan kuivilla Eläintarhanlahden puolella. Töölönlahden puolelle ne ovat toimineet säännöstelypatona.

Putkiratkaisun takia Töölönlahden veden vaihtuvuus on ollut putkituksen ajan Humallahdelta pumpatun veden varassa. Eliöiden ja vesilintujen vaellukset ovat estyneet. 

Rakentamisen sanotaan nyt jatkuvan syksylle 2027 (Helsingin kaupungin uutinen 3.2.2026: https://www.hel.fi/fi/uutiset/toolonlahden-tulvasuojeluremontti-etenee).

Helsingin selityksen mukaan putket olisi jo pitänyt poistaa. Asia ilmaistiin näin: ”Milloin louhepenger ja putkitus on tarkoitus poistaa? Työnaikainen täyttö ja virtausputket poistetaan talvella 2026.Poistotyöt toteutetaan suljetun ja vesitiiviin porapaaluseinän sisällä, jolloin työ tehdään kuivatyömenetelmällä ilman vaikutuksia Töölönlahden tai Eläintarhanlahden vedenlaatuun.”

Rakennussuunnitelmaselostuksen mukaan silta-aukko avattaisiin vasta projektin loppuvaiheessa ”kun pumppaamot on varusteltu loppuun asti”. 

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen vaatimukset

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys haluaa Lupa- ja valvontavirastolta pikaisesti selvityksen seuraavasta:

1. Vaatiiko pato ja putkitus vesilain mukaisen luvan? Jos, ei, miten lupa- ja valvontavirasto perustelee sitä, ettei louhepato ja putkitus edellytä lupaa?
2. Sisältyykö hankkeeseen silta-aukon pysyvä madaltaminen, jolloin se on vesilain tarkoittamassa merkityksessä pato? Mille korkeudelle pohjalaatta tullaan nyt valamaan? Väheneekö syvyys -1,5 metristä ja edellyttääkö madallus lupaa?
3. Miten Töölönlahden ja meren välinen veden vaihto ja eliöiden vaellukset on mahdollistettu rakentamisen aikana ja miten se varmistetaan jatkotöiden aikana?
4. Louhepato ja putkitus haittaa huomattavasti Töölönlahden vedenvaihtoa ja eliöiden liikkumista. Jos sitä ei voida osoittaa tässä suhteessa toimivaksi, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii padon ja putkituksen välitöntä purkamista mikä vastaisi myös kaupungin vastauksessaan Ely-keskukselle vakuuttamaa toimintatapaa. Yleisesti vaadimme, että hanke  toteutetaan siten, että sillassa on koko ajan silta-aukko. Rakennussuunnitelman mukaan silta-aukko avattaisiin vasta projektin loppuvaiheessa kun pumppaamot on varusteltu loppuun asti.
5. Vaadimme, että silta-aukko avataan joka tapauksessa avovesikaudeksi.

LIITTEET:

LIITE 1: Helsingin kaupunki 2026, Infrapäällikkö, Pöytäkirja: Töölönlahden tulvasuojelu, kokonaisurakka, muutostyötilaus

LIITE 2: Helsingin kaupunki 2025, Töölönlahden tulvasuojelu, Kvl-silta, pumppaamo, laitetila ja tulvaportit varusteineen – Rakennussuunnitelmaselostus ja laatuvaatimukset, Suunnitelmien päivittäminen 12.5.2025

Helsingissä 17.3.2026,

Juha Karsikas
puheenjohtaja

Antti Halkka
varapuheenjohtaja

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry