Muistutus tiesuunnitelmaan Kt 51 satamatunneliin liittyvät liikennejärjestelyt välillä Lemissaarentie – Porkkalankatu

Kuva: Karolina Saarenpää

Lähetimme 18.12.2025 Uudenmaan ELY-keskukselle muistutuksen tiesuunnitelmaan Kt 51 satamatunneliin liittyvät liikennejärjestelyt välillä Lemissaarentie – Porkkalankatu.

—

Asiatunnus: UUDELY/2415/2024

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut tiesuunnitelmaan Kt 51 satamatunneliin liittyvät liikennejärjestelyt välillä Lemissaarentie – Porkkalankatu. Tiesuunnitelma perustuu Satamatunnelin lyhyen vaihtoehdon mukaisen kadun rakentamiseen. Pidämme lyhyen vaihtoehdon mukaisen tunnelin rakentamista haitallisena luonnon monimuotoisuudelle, kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle rakennetulle ympäristölle sekä luonnon virkistyskäytölle ja katsomme siksi, ettei myöskään ehdotettua tiesuunnitelmaa tule hyväksyä.

Pidämme kyseenalaisena Satamatunnelin ja siihen liittyvien Kt 51:n muutosten liikenteellistä tarvetta. Satamatunnelin tarve ja sen haitalliset ympäristövaikutukset voitaisiin välttää, jos Helsinki-Tallinna -välinen matkustajaliikenne keskitetään Länsisatamaan ja rahtiliikennettä ohjataan nykyistä suuremmassa määrin Vuosaareen. Tämä olisi mielestämme todennäköisesti vähiten haittoja aiheuttava ratkaisu. Mikäli Satamatunneli tästä huolimatta katsotaan tarpeelliseksi toteuttaa, vaadimme, että se rakennetaan vähemmän haittoja luonnon monimuotoisuudelle, kulttuurihistoriallisesti arvokkaalle rakennetulle ympäristölle ja luonnon virkistyskäytölle aiheuttavan pitkän vaihtoehdon mukaisena. Myös tiesuunnitelma tulee siinä tapauksessa laatia pitkän vaihtoehdon mukaisena.

Vaikutukset kirvelilattakoihin

Lapinlahden puistossa sijaitsee yksi erittäin uhanalaisen kirvelilattakoin (Depressaria chaerophylli) kolmesta tunnetusta esiintymistä Suomessa. Satamatunnelin lyhyen vaihtoehdon rakentaminen tuhoaisi esiintymän ydinalueen. Katsomme, että esiintymä tulisi rajata luonnonsuojelulain (LSL) 77 § mukaisesti ja siten saattaa kirvelilattakoin säilymisen kannalta tärkeän esiintymispaikan hävittämis- ja heikentämiskielto voimaan.

Pidämme selvänä, että mikäli kirvelilattakoin säilyminen Suomessa halutaan turvata, sen tärkeää esiintymispaikkaa ei voida hävittää tai sen elinolosuhteita heikentää. Esiintymispaikka häviää tai sen elinolosuhteet heikentyvät suurella todennäköisyydelle, mikäli Satamatunneli rakennetaan Lapinlahden puistoon.

Mikäli Lapinlahden esiintymää heikennetään tai se hävitetään, kirvelilattakoin suojelutaso heikentyy, ja tosiasiassa koko lajin esiintyminen Suomessa vaarantuu. Pidämme näin ollen Satamatunnelin lyhyttä vaihtoehtoa ja siihen liittyvää Kt 51:n tiesuunnitelmaa toteutuskelvottomana.

Vaikutukset liito-oraviin

Lapinlahden alueen uusin liito-oravaselvitys vuodelta 2025 [1] osoittaa, että sairaalapuiston kolmesta ydinalueesta Ilmarisen talon itäpuolella, osin tunnelin päällä ja avolouhittavan alueen vieressä sijaitseva ydinalue oli selvityshetkellä asuttu. Käytössä oleva pesäpuu ja useimmat papanapuut on kriittisimmällä alueella. Satamatunnelin rakentaminen lyhyen vaihtoehdon mukaisena vaikuttaisi siten heikentävästi liito-oraviin.

Tiesuunnitelman aineistossa oleva liito-oravaselvitys on vuodelta 2024. Suunnitelmassa on syytä huomioida vuodelta 2025 oleva selvitys [1]. Selvitysten tulokset eroavat toisistaan siten, että vuoden 2024 kartoituksessa Lapinlahdesta ei löytynyt liito-oravien papanoita mutta vuoden 2025 kartoituksessa niitä löytyi yhdestä ydinalueesta.

Pidämme kyseenalaisena täyttääkö Satamatunnelihanke ja siihen liittyvä Kt 51:n tiesuunnitelma LSL 83 § ehdot poikkeusluvan myöntämiseksi liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Luonnonsuojelulaki lähtee siitä, että poikkeuslupaa voidaan myöntää vain mikäli toimenpiteelle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua. Satamatunnelin osalta löytyy esitetylle ratkaisulle vaihtoehto, eli pidemmälle länteen ulottuva D-vaihtoehto. Katsomme, ettei vaihtoehdon korkeampi hinta ja hitaampi rakennusaikataulu ole riittävä perustelu poikkeusluvan myöntämiselle.

Vaikutukset kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön

Kulttuurihistoriallisesti arvokas Carl Ludvig Engelin suunnittelema Lapinlahden sairaalan päärakennus on rakennettu vuonna 1841. Lapinlahden sairaalapuisto on olennainen osa sairaalan rakennushistoriallista kokonaisuutta. Lapinlahden sairaala-alue on luokiteltu valtakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi (RKY), sen rakennukset on suojeltu asemakaavassa srs- tai sr-2-merkinnällä ja puistoalue on suojeltu asemakaavassa VP/s-merkinnällä.

Satamatunnelin pohjoinen suuaukko ja betonikansirakenne sekä Kt 51:n muutokset edellyttävät Lapinlahden historiallisen sairaalapuiston eteläreunan tuhoamista. Kookkaat puut ja niissä elävä arvokas eliölajisto, niityt, kalliokedot sekä maaperä katoaisivat. Louhittavan kallion maksaruoholajit kuuluvat kulttuuriperintöön, sillä sairaalan ylilääkärit istuttivat niitä sinne kauan sitten, kun sairaalan puisto oli laajempi.

Katsomme, että Satamatunnelin lyhyen vaihtoehdon ja siihen liittyvän Kt 51:n tiesuunnitelman toteuttaminen on ristiriidassa kulttuurihistoriallisesti arvokkaan rakennetun ympäristön suojelun kanssa.

Vaikutukset luonnon virkistyskäyttöön

Lapinlahden puisto, Hietaniemen hautausmaat ja niitä ympäröivät ranta-alueet ovat kymmenilletuhansille helsinkiläisille tärkeää lähiluontoa ja alueelle saavutaan kauempaakin nauttimaan kauniista ympäristöstä. Satamatunnelin ja Kt 51:n tiesuunnitelman toteuttaminen tarkoittaisi puistoalueen pienemistä, nykyisten kävely- ja pyöräilyreittien katkaisua tai heikentämistä ja melun lisääntymistä, mikä heikentäisi luonnon virkistyskäyttöä alueella. Virkistyskäytön olosuhteet heikentyisivät erityisesti pitkäkestoisen rakennustyömaan aikana, kun iso osa puistoalueesta olisi kävelijöiltä ja pyöräilijöiltä suljettua työmaata.

Myös luonnon virkistyskäytön kannalta olisi perusteltua luopua Satamatunnelin ja siihen liittyvät Kt 51:n tiesuunnitelman toteuttamisesta.

[1] Helsingin Satama Oy 2025: Liito-oravaselvitys Lapinlahden alueella 2025. Länsiprojektin ympäristökonsultointi. https://ahjojulkaisu.hel.fi/1B93082B-05D7-CC11-9642-9A550D000000.pdf (sivulta 266 alkaen)

Helsingissä 18.12.2025,

Eeva Rantala
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry