Muistutus Karhusaaren pohjoisosan asemakaavaehdotukseen

Lähetimme Helsingin kaupungille muistutuksen Karhusaaren pohjoisosan asemakaavaehdotukseen 12.1.2026.

—

Muistutus Karhusaaren pohjoisosan asemakaavaehdotukseen (Diaarinumero: HEL 2025-002349)

Östersundomin Karhusaaren pohjoisosan asemakaavaehdotus on ollut nähtävillä muistutuksia varten. Saaren pohjoisosaan suunnitellaan uusia pientaloja. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys (Helsy) on tutustunut kaavaehdotukseen.

Kaupunkiympäristölautakunta hyväksyi asemakaavan ilman muutoksia viime marraskuussa. Lautakunta kuitenkin edellytti, että kaavan nähtävillä olon aikana alueelle tehdään uusi viitasammakkoselvitys.

Kaavaluonnosvaiheen jälkeen alueella on teetetty uusina luontoselvityksinä Karhusaaren korven ja rämeen hydrologinen selvitys, Karhusaaren metsäalueiden monimuotoisuuden selvitys, Luontovaikutusten arviointi ja Natura-arvioinnin tarveharkinta -selvitys sekä Karhukorvenkujan ympäristön vesilailla suojeltujen luontotyyppien hydrologinen selvitys.

Kiitämme suunnittelijoita alueen luontotiedon kartuttamisesta, mutta näemme kaavaehdotuksessa yhä edelleen merkittäviä ongelmia, jotka edellyttävät korjauksia arvometsäkohteiden säilyttämisen sekä ekologisten yhteyksien turvaamisen osalta.

Karhusaareen osoitetun uuden rakentamisen sijoittumista on tarkistettu luonnokseen verrattuna hieman Karhukorven metsän länsiosassa, mutta muuten muutokset luontoalueiden huolellisemman säilyttämisen puolesta ovat valitettavan pieniä. Isoja osia metsäkohteista on myös osoitettu M-merkinnällä maa- ja metsätalouskäyttöön, mutta merkintää tarkennetaan kaavakartan määräyksissä siten, että näillä alueilla tulee varautua taajamarakenteen laajentumiseen sitovan Östersundomin raideliikenteen toteutuspäätöksen jälkeen. Tämä epämääräisyys vaikeuttaa merkittävästi asemakaavaehdotuksen vaikutusten kokonaistulkintaa. Kaava-alueesta tuleekin poistaa kokonaan M-merkityt metsäalueet, joille suunnitellaan tehokasta rakentamista pikaraitiotieyhteyden varmistumisen myötä. Karhurannanmetsän kokonaisuus on syytä tarkastella osayleiskaavan valmistumisen jälkeen myöhemmässä suunnittelussa.

Faunatica Oy:n laatiman Karhusaaren monimuotoisuusselvityksen mukaan saaren arvokkaimmat metsäalueet ovat Karhukorpi sekä kaava-alueen ulkopuolella sijaitsevat Karhurannanmetsä ja Vainovalkeanmäki. Kaavan alueella metsäselvityksen luontoarvoindeksin kohtalaisen korkeista alueista noin 85 % sijaitsee kaavaehdotuksessa säilyvällä Karhukorven virkistysalueella ja noin 10 % maa- ja metsätalousalueeksi osoitetulla alueella. Kahteen ylimpään luokkaan kuuluvia kuvioita selvitysalueella ei ollut lainkaan.

Faunatican käyttämän luontoarvoindeksin luokitustavan hyödyntäminen maankäytön suunnitteluun ja päätöksentekoon on ongelmallinen, koska luokitus ei ole vertailukelpoinen koko Helsingin mittakaavassa: vastaavalla menetelmällä tehtyjä selvityksiä ei toistaiseksi ole tehty kuin muutamissa kaupunginosissa. 

Kaavaselostuksessa todetaan harhaanjohtavasti, että kaavaratkaisu säilyttäisi viher- ja virkistysalueiden pinta-alan ennallaan voimassa olevaan asemakaavaan nähden. Paikan lainvoimainen asemakaava on kuitenkin jo Sipoon ajalta vuodelta 1993, eikä se ole toteutunut kuin osin.

Sitowise Oy:n tekemässä luontovaikutusten arvioinnissa todetaan, että muutos luontoalueiden osalta on suuri, kun verrataan nykyistä maanpeiterakennetta asemakaavan muutokseen siten, että kaikki asumiseen osoitetut korttelit oletetaan rakentuviksi alueiksi. Kaavaehdotus kaksinkertaistaisi Sitowisen mukaan asuin- ja yleisten korttelien alueiden ja katujen pinta-alan.

Esimerkiksi nykyisen Karhutorpantien länsipuolella sijaitseva arvometsäkohde uhkaa hävitä kaavaehdotuksen toteutuessa lähes kokonaan. Samoin Karhusaaren pohjoisrannan uudet laajat rakentamismerkinnät supistaisivat merkittävästi metsäisiä alueita ja heikentäisivät niiden kytkeytyneisyyttä läheisiin laajempiin metsäalueisiin. Myös Karhukorven ekologinen yhteys pohjoiseen salmen yli Korsnäsiin kaventuisi kohtalokkaasti.

Mainitut epäkohdat edellyttävät korjaamista. Vaadimme vähintään seuraavia muutoksia asemakaavakartalle ja kaavaselostukseen:

Koska rakennettu ympäristö lisääntyy Karhusaaren arvokkailla metsäalueilla, on tärkeää, että tontit tukevat luonnon monimuotoisuutta. Siksi esitämme, että 30% rakentamattomista tonteista jätetään luonnontilaisiksi. Rakennetuilla tonteilla luonnon monimuotoisuutta ja kerroksellisuutta tulee lisätä samassa määriin niin, että nämä tontin osat tukevat ympäröivää luontoa. Rantatonteille rantojen luonnontilaisuus tulee säilyttää ja ennallistaa rantaluontoa, esimerkiksi ruovikkoa ja puustoa ei tule poistaa laiturin kohtaa lukuun ottamatta. Nämä vaatimukset tulee lisätä kaavamääräyksiin.

Kaavalueen hydrologisessa selvityksessä löydettiin uhanalaisia suoluontotyyppejä, noro, tihkupintainen lähteikköalue ja kaksi lähdettä. Kaavaehdotuksen selostus kertoo, että kaavaan on tehty muutoksia niin, että suoluontotyypit, noro ja tihkupintainen lähteikkö säilyvät. Säilyminen jää kuitenkin epäselväksi, koska tontti, jolla lähteikkö ja osa suoluontotyypistä ja ilmeisesti myös norosta sijaitsevat, on poistettu kaavaehdotuksen rajauksesta. Kahden lähteen säilyminen tulisi myös selventää kaava-aineistoon. Lähteikkö ja lähteet on myös merkittävä kaupungin luontotietojärjestelmän julkiseen osaan.

Kaavaehdotus huomioi uhanalaisten suoluontotyyppien korpien ja rämeen hydrologista tasapainoa, mutta ehdotamme vielä tonttien 58167/2 ja 58167/3 sekä 58138/5 poistamista valumalueelta. Tämä parantaa soiden olosuhteita ja säilymistä. Kosteus on tärkeää myös Karhukorven arvokkaalle kääpäalueelle. Lisäksi näin säilytetään Karhukorven tärkeä ekologinen yhteys pohjoisrannalle. 

Vastavalmistunut Kutulökin viitasammakkoselvitys ei löytänyt havaintoja viitasammakoista. Selvitys kuitenkin korostaa merkittävää epävarmuutta, joka johtuu havaintojen tekemisestä talvella. Tästä johtuen Kutulök ja sen ympäristö tulee huomioida kaavassa viitasammakoiden elinalueena.

Koska asemakaavaehdotuksen kartta on muuttunut vain vähän verrattuna kaavaluonnokseen, viittaamme muilta osin syksyllä 2022 kaavan luonnoksesta yhdessä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n kanssa antamaamme mielipiteeseen: https://www.sll.fi/helsinki/ajankohtaista/mielipide-karhusaaren-pohjoisosan-asemakaavan-muutoksen-osallistumis-jaarviointisuunnitelmasta-ja-kaavaluonnoksesta/

Helsingissä 12.1.2026,

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry