Mielipide Stansvikinkallion itäosan asemakaavaluonnokseen

Jätimme yhdessä Luontoliiton Metsäryhmän Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan ja Stansvikin kyläyhdistyksen kanssa mielipiteen Stansvikinkallion itäosan asemakaavaluonnokseen 31.3.2026.

—

Mielipide Stansvikinkallion itäosan asemakaavaluonnokseen (diaarinumero: HEL 2022-003889)

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Luontoliiton metsäryhmän Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja ja Stansvikin kyläyhdistys ovat perehtyneet Stansvikinkallion uuteen kaavaluonnokseen ja lausuvat mielipiteenään seuraavaa.

Nollavaihtoehto on luonnon kannalta paras

Uusi kaavaluonnos, jossa rakentamista on vähennetty huomattavasti, on merkittävä parannus alkuperäiseen asemakaavaan verrattuna. Kannatamme kuitenkin nollavaihtoehtoa. Kantamme on, että uudelleenarvioidulle alueelle ei tule osoittaa lainkaan rakentamista, ja siksi ilmaisemme tässä mielipiteessä huolemme uuden kaavaluonnoksen negatiivisista vaikutuksista arvokkaaseen metsäluontoon. Rakentamisen vähentäminen ei poista sitä tosiasiaa, että Stansvikin metsään sijoittuvat rakennukset sijoittuisivat vanhaan luonnonmetsään, joita Suomessa on jäljellä häviävän vähän. Sen lisäksi, että rakentaminen hävittää altaan luontoa, ongelmiksi muodostuvat myös rakentamisen reuna- ja estevaikutukset sekä metsän kutistuminen ja kuluminen, jotka haittaavat lajien ja luontotyyppien selviytymismahdollisuuksia.

Pidämme hyvänä muutoksena sitä, että kaavaluonnoksessa suurin osa asemakaavasta on merkitty VL/s-lähivirkistysalueeksi, jonka luontoarvojen ja maisemallisten arvojen tulee säilyä tai parantua. Ekologisen yhteyden säilyminen sekä luontoalueen eheyden ja metsä- ja suoluonnon monimuotoisuuden parantaminen ovat kannatettavia tavoitteita, mutta nähdäksemme kaavaluonnos on tavoitteiden kanssa monilta osin ristiriidassa.

Kaavaluonnoksen talot sijoittuvat luontoarvoiltaan rikkaille alueille

Kaavaluonnoksen materiaaleihin sisältyvän Laajasalon länsiosan metsäalueiden monimuotoisuuden arvioinnin (Faunatica 2023) mukaan kaava-alueen metsäluonto on luontoarvoindeksiltään suurimmaksi osaksi kohtalaisen korkeaa tai korkeaa – siis selvityksen kahta korkeinta luokkaa.

Raportissa todetaan selvitysalueen korkeimpien luontoarvoindeksilukemien (22,4) sijaitsevan Stansvikissa runsaslahopuustoisella kangasmetsäkuviolla (124). Juuri tässä kohdassa sijaitsevat Varisluodonkadun varteen ehdotetut korttelit 49332 ja 49342 (kuvioiden 124 ja 123 kohdalla) sekä suunniteltu Katinpaadenpolku, joka lähtisi Varisluodonkadulta metsään. On selvää, ettei kyseiseen kohtaan luontoarvojen vuoksi tule rakentaa.

Suurin osa kaava-alueen metsästä on saaristoluonnolle tyypillistä pienipiirteistä, vaihtelevaa mosaiikkia, joka saa sen tuntumaan kokoaan suuremmalta. Se sisältää monia luontotyyppejä, kosteusolosuhteita, lajeja ja mikroilmastoja. Tästä aikoinaan lännessä Haakoninlahdelle ulottuneesta laajasta kalliometsästä on jäljellä enää pieni osa. Kalliometsät ovat kalliopainanteiden soistumineen, kivikoineen ja louhikoineen, keloineen ja maalahopuineen tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle. Etelä-Suomessa kalliometsät ovat silmälläpidettävä luontotyyppi vanhan ja kuolleen puun vähäisyyden vuoksi. Varisluodonkadun uusien korttelien AK 49332 ja 49342 alue louhikkoineen ja katajikkoineen on arvokas osa säilyneen kallioluonnon kokonaisuutta ja monimuotoisuutta, jonka edustavuutta ja moni-ilmeisyyttä ei pidä hävittää.

Myös asemakaavan koillisnurkkaan esitetty kortteli AK 49340 sijoittuu vanhaan luonnonmetsään luontoarvoindeksiltään kohtalaisen korkeaksi arvioidulle alueelle lähelle sara- ja varpukorpea. Kohdassa kasvaa kaava-alueen korkeimpia kuusia ja kilpikaarnamäntyjä, jotka ovat myös maisemallisesti ja metsän tunnun kannalta tärkeitä. Kaavaluonnoksessa korostetaan sara- ja varpukorven säilyttämistä ja ennallistamista, mikä onkin hyvä, sillä molempia löytyy Helsingistä alle kymmenen. Esitämme huolemme korttelin AK 49340 rakentamisen mahdollisista haitallisista vaikutuksista vieressä sijaitsevien, toisiinsa kytkeytyvien korpien vesitalouteen.

Kaava-alueella on yhtä kuviota lukuun ottamatta yli 10 m3/ha lahopuuta (Faunatica 2023). Etelä-Suomen metsien suojelussa laajasti käytettyjen METSO-kriteerien mukaan luokkaan I päästään, kun lahopuuta on yli 10 m3 /ha.

Kun syy Stansvikinkallion asemakaavan uudelleenarviointiin on ollut metsäluonnon arvojen parempi huomiointi, ei rakentamista tällaisille alueille voi puoltaa. Faunatican selvityksestä käy ilmi myös, että Tahvonlahdenniemen luonnonsuojelualueen luontoarvoindeksi on suurelta osin rakentamiseen suunnattua Stansvikinkallion aluetta matalampi, samoin lahopuun määrä. Herää kysymys, olisiko kaavaluonnoksen lähivirkistysmerkintä syytä muuttaa luonnonsuojelualuemerkinnäksi.

Kuvat: Otteita Faunatican vuonna 2023 tekemästä Laajasalon länsiosan metsäalueiden monimuotoisuuden arvioinnista

Maaston kuluminen ja kulunohjaus 

Kruunuvuorensillan avautumisen myötä Stansvikin virkistyskäyttö kasvaa voimakkaasti. Tämä vaatii nopeita toimia kulunohjauksen osalta, sillä metsää uhkaa yhä voimakkaampi kuluminen, joka on jo nykytilassa ongelma. Opasteita, merkittyjä reittejä ja pitkospuita tarvitaan pikaisesti.

Kaavamerkintä VL/s:n mukaan ainoastaan virkistystä palvelevat pienet rakennelmat (polut, pitkospuut tai penkit) ovat mahdollisia, mikäli ne eivät vahingoita luontoarvoja. Näin ollen Katinpaadenpolun, joka lähtisi Varisluodonkadulta metsään, sijainti on väärä. Se on kaavaluonnoksessa sijoitettu matalan kalliojyrkänteen juurelle. Paahteinen kalliojyrkänne, louhikko ja metsän reuna muodostavat erityisen elinympäristön, joka keloineen ja lahopuineen on saanut vielä olla rauhassa. Tutkimusten mukaan tällaisissa kohdissa, joissa eri luontotyypit kohtaavat, luonnon monimuotoisuus on suurinta. Kalliojyrkänteen ja louhikon alapuolella kasvava metsä sijoittuikin korkeimpaan luokkaan Laajasalon länsiosan metsäalueiden monimuotoisuuden arvioinnissa (Faunatica 2023). Luontoarvojen ja maisemallisten arvojen takia Katinpaadenpolkua ei tule rakentaa, vaan kulku tulee ohjata esimerkiksi läheiselle rantaan rakentuvalle reitille.

Kuva: Katinpaadenpolun sijainti

Kaava-alueen lounaiskulmassa on lyhyt pätkä pyörätietä, joka ei näytä liittyvän muuhun katuverkkoon. Ehdotamme tämän pyörätien poistamista asemakaavaluonnoksesta.

Kuva: Muuhun liikenneverkkoon liittymätön pyörätie kuvassa keskellä.

Stansvikinkallion reunoilla jo toteutumassa olevasta ja ehdotetusta rakentamisesta johtuvan reunavaikutuksen laajuus ja vaikutus koko säilyvällä metsäalueella on selvitettävä. Rakennettu tontti tai katu aiheuttaa monimuotoisuutta heikentävää reunavaikutusta metsään vähintään 50 metrin etäisyydellä. Reunavaikutus näkyy muun muassa mikroilmaston, valon määrän ja luonnolle aiheutuvan ihmishäiriön muutoksena. Lajisto yksipuolistuu, sopivat pesintäpaikat, ravinnonsaanti ja suojaisat paikat vähenevät.  VL/s-alueen luonteen vuoksi sillä olisi syytä olla ympärillä suoja-alue reunavaikutuksen takia. 

Lepakoiden ja perhosten huomioiminen

Pidämme hyvänä asiana, että alueella on tehty lepakkoselvitys (Ramboll 2025). Valitettavaa on, että siitä on jätetty pois kaksi keskeistä lepakkoselvityksen pääasiaa, eli lepakoiden päiväpiilot ja soveliaiden talvehtimispaikkojen kartoitus. Päiväpiiloilla tarkoitetaan tässä ensisijaisesti luonnonpiiloja, linnunpönttöjä ja lepakkopönttöjä. Lisäksi kauden 2025 lepakkokartoituksessa on muitakin puutteita. Näiden seikkojen vuoksi yhdistykset eivät pidä lepakkoselvitystä alueidenkäyttölain 9 §:n mukaisena riittävänä selvityksenä, jonka perusteella voisi arvioida kaavan vaikutukset lepakoihin kattavasti. Selvitys on suositeltavaa laatia Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjeiden mukaisesti (SLTY, 2023) ja vähintään täydentää keskeisten puutteiden osalta.

Selvitysalueena on ollut vain kaava-alue, vaikka ympäröivällä maankäytöllä voi olla suoria vaikutuksia lepakoihin esimerkiksi lisääntyneen valaistuksen kautta. Raportissa kerrotaan, että erityisesti keskityttiin tunnistamaan selvitysalueelta mahdolliset lisääntymis- ja levähdyspaikat. Raportissa ei ole kuitenkaan mainintaa siitä, esiintyykö alueella luonnonkoloja, linnunpönttöjä tai lepakkopönttöjä tai jääkö niitä rakentamisen alle. Lepakot käyttävät niitä päiväpiiloinaan, ja valtaosa niistä on todennäköisesti myös lain turvaamia lisääntymis- ja levähdyspaikkoja. 

Aktiivikartoituksen reiteistä havaitaan, että sen kattavuus on ollut vaihteleva, paikoin reitissä on jopa 100 metrin välejä. Tällaisilta etäisyyksiltä ei voi havaita lepakoita visuaalisesti tai detektorilla. Raportin mukaan elokuun kierros tehtiin tuulioloissa 5–4 m/s ja puuskissa 10–8 m/s. Meren rannalla sijaitsevassa kohteessa tällaisilla tuuliolosuhteilla on väistämättä vaikutuksia lepakoihin, eikä kyseistä kierrosta voi pitää validina käyntinä. Raportin mukaan selvityksessä käytetty passiividetektori vioittui. Passiiviseurannan puutteen vuoksi niin sanotut hiljaiset ja harvalukuiset lepakkolajit ovat todennäköisesti jääneet havaitsematta.

Selvityksen puutteista huolimatta alueelle on tehty II luokan lepakkoalueen rajaus. Tällainen alue rinnastetaan LUOPAS-oppaan arvoluokkaan 2 (Erityisen tärkeät kohteet) (Mäkelä & Salo, 2023). Kyseinen lepakkoalue on kuitenkin kaavassa osoitettu osin rakentamiseen. Tämä on ristiriidassa AKL:n 54§:n kanssa, jonka mukaan luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Tärkeä lepakkoalue on ilmiselvästi asemakaavoituksessa tällainen erityinen luontoarvo.

Stansvikinkallion, kartanon ja kesämajojen alueilla sijaitsee perhoskartoittaja Timo Nupposen tekemän perhosselvityksen mukaan äärimmäisen uhanalainen tammirullakääriäinen sekä 25 muuta erityisesti huomioitavaa perhoslajia (Nupponen 2023), joihin alueen myllääminen vaikuttaisi haitallisesti. Havainnot löytyvät laji.fi-havaintokartalta, mutta niitä ei ole huomioitu suunnitelmissa. Hyönteiset ovat kääpien ja sienten, sammalten, lintujen sekä putkilokasvien rinnalla indikaattorilajeja, kun kartoitetaan ja tunnistetaan vanhoja ja suojeltavia metsiä. Perhoskartoituksen tulokset on huomioitava kaavoituksessa. 

Kesämajojen purkaminen ei ole tarpeellista

Kaavaluonnoksessa esitetään Stansvikinkallion asemakaava-alueella sijaitsevan Uusikylän kesämaja-alueen rakennusten purkamista ja alueen ennallistamista luonnontilaisen kaltaiseksi. Kesämaja-alueelle esitetään samalla koirapuistoa, mikä on ristiriidassa ennallistamisvelvoitteen ja luontaisen metsäkasvillisuuden palauttamispyrkimyksen kanssa. Emme näe kesämajojen purkamista tarpeellisena luonnon tai kaavan osoittaman käyttötarkoituksen kannalta, emmekä näin ollen kannata sitä. Lisäksi kesämajojen poistamiseen liittyy lupaus mahdollisuudesta siirtää ne Vanhakylään, millä olisi erittäin haitallisia vaikutuksia alueen luontoon, sillä majojen siirron yhteydessä kaadettaisiin huomattava määrä puita. 

Kesämajatoiminta ei ole ristiriidassa lähivirkistysalueen kaavamerkinnän kanssa, kuten on nähtävissä esimerkiksi Kivinokassa. Kun kaava ei enää osoita rakentamista Uusikylän alueelle, ei tarvetta kesämajojen purkamiselle ole. Uusikylän purkaminen olisi ennakkotapaus, joka voisi pahimmillaan avata tietä muiden kesämaja-alueiden ja siirtolapuutarhojen poistoille. Ehdotamme kesämaja-alueen ennallistamistoimenpiteiksi vieraslajien poistoa ja torjuntaa.

Koirapuistosta ja ehdotukset muutoksiksi

Kesämaja-alueen tilalle ehdotettu koirapuisto on puiden poistoa edellyttävänä sekä maaperää ja puiden tyviä voimakkaasti kuluttavana toimintona ristiriidassa kaavaluonnoksessa esitetyn ennallistamispyrkimyksen kanssa. Kruunuvuorenrantalaisten tarpeisiin mitoitettu koirapuisto on kuitenkin ymmärrettävä toive lähipalvelusta, jonka mielestämme voi toteuttaa Stansvikin alueella, kunhan se ei sijoitu metsään. Koirapuisto voi lisätä autoliikenteen määrää merkittävästi, kuten Uutelassa on käynyt. Jos koirapuisto etenee toteutukseen, nämä haitat tulee minimoida suunnittelussa ja kuluneenkin alueen suuret puut tulee säästää ja niiden tyvet suojata.

Kannustamme suunnittelemaan Stansvikin kartano- ja puistoalueen sekä metsän virkistyskäyttöä osallistavan demokratian keinoin, jotta alueen eri sidosryhmät tulevat kuulluiksi ja voivat tunnistaa yhteisiä intressejä, joiden kautta aluetta saadaan kehitettyä kaikkien yhteisenä ympäristönä. Stansvikiin sopisi hyvin esimerkiksi Harakan luontokeskuksen tyylinen lasten ja nuorten luontotalo, joka tarjoaisi luontotietoa ja -kokemuksia. Se palvelisi hyvien julkisten yhteyksien päässä Kruunuvuorenrannan koulun lisäksi muitakin kouluja ja päiväkoteja. Myös luontoteemainen leikkipaikka sopisi alueelle hyvin. 

Jos uudet korttelit kuitenkin rakennetaan

Emme kannata uusien kortteleiden rakentamista. Jos ne päätetään kaikesta huolimatta rakentaa, luontoarvot tulee huomioida paremmin edes seuraavasti:

– Puustoa ja maaperää on säästettävä mahdollisimman paljon. Tonteilla sijaitsevien puiden, kasvillisuuden ja maaperän säilyttäminen tulee kirjata kaavamääräyksiin vaatimuksena eikä suosituksena. VL/s-merkityn metsäympäristön muuttuminen korttelin pihaksi on estettävä suunnittelulla. Rakentamisen on oltava lintuturvallista, valaistus ei saa levitä metsään ja korttelien reunoille on istutettava korkeaa kasvillisuutta suojaamaan metsää ihmishäiriöltä.

– Erityisesti kortteleissa AK 49332 ja AK 49342 tonttien itäreunan laaja louhikkoinen, runsaasti katajaa, kookkaita mäntyjä ja pienpuustoa kasvava, runsaslahopuustoinen kalliometsä matalan kalliojyrkänteen alapuolella on suojeltava. 

– Säilytettävät puut, puuryhmät, kalliot ja kivet tulee merkitä tonttien ja yleisiin kaavamääräyksiin tarkasti sen sijaan, että käytetään sellaisia ilmaisuja kuin “mahdollisimman vähän/paljon” tai “minimoidaan puiden poisto/louhinnan määrä”, koska tulkinnanvaraisina ne jättävät päätöksen viime kädessä louhinnat ja puiden poistot toteuttavalle taholle. Tämä johtaa usein puiden ja kallioiden poistamiseen toteutusvaiheessa määräyksistä riippumatta.

– Lahopuun säästämiseen tulee kiinnittää huomiota. Katurakentamisen takia kaadetuista puista lähes kaikki vietiin pois, samoin Stansvikinpolun rakentamisen yhteydessä. Jos puita kaadetaan, niiden rungot on säästettävä rikastuttamaan luonnon monimuotoisuutta.

Helsingissä 31.3.2026

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Aino Juvonen
kampanja-aktiivi
Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja
Metsäryhmä
Luontoliitto ry

Marjo Huuskonen
puheenjohtaja
Stansvikin kyläyhdistys ry

Lähdeluettelo:

Mäkelä & Salo, 2023. Luontoselvitykset ja luontovaikutusten arviointi : Opas tekijälle, tilaajalle ja viranomaiselle – 2. korjattu painos. https://helda.helsinki.fi/items/d2c3ab28-1ebe-42a0-9712-0da31675578f

Nupponen, Timo 2023: Helsingin Stansvikin perhosselvitys 2023 https://acrobat.adobe.com/id/urn:aaid:sc:EU:911c77ff-acc7-4b93-a60a-2adbc6ead181 

SLTY, 2023. Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjeet. https://lepakko.fi/lepakot/Aineistot/SLTY_lepakkokartoitusohjeet_2023.pdf

Syrjänen K. & al. Ympäristöministeriön raportteja 17/2016. Monimuotoisuudelle arvokkaiden metsäympäristöjen tunnistaminen. METSO-ohjelman luonnontieteelliset valintaperusteet 2016–2025. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/server/api/core/bitstreams/35938706-0485-42d3-bff1-724f245e4c6b/content