Mielipide Stansvikin rannan uudistettuihin katu- ja puistosuunnitelmiin

Jätimme yhdessä Stansvikin kyläyhdistys ry:n ja Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanjan kanssa mielipiteen Stansvikin rannan uudistettuihin katu- ja puistosuunnitelmiin 1.9.2025.

—

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys, Stansvikin kyläyhdistys ja Luontoliiton Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja ovat tutustuneet Stansvikin rannan uudistettuihin katu- ja puistosuunnitelmiin ja lausuvat mielipiteenään seuraavaa.

Ensin haluamme kiittää parannuksista alkuperäiseen suunnitelmaan verrattuna. Stansvikin rantakadun muuttaminen leveästä ajoväylästä kapeammaksi kevyenliikenteenväyläksi ja siirtäminen pois metsästä on merkittävä parannus. Myös kahvilan/kioskin sijainti on nyt parempi metsän kannalta, ja kulunohjaus aidoilla on tärkeä metsänpohjaa säästävä muutos. Noron huomiointi on ollut tärkeä suunnittelun lähtökohta, vaikkakin noron valuma-aluetta on tällä välin huomattavasti vaurioitettu Varisluodonkadun rakentamiseen liittyvillä räjäytyksillä ja on epäselvää, tuleeko noro jatkossa olemaan oikeastaan oja hulevesille.

Haluamme muistuttaa You Tell Me -arkkitehtikollektiivin vaihtoehtokaavasta (https://elonkirjonkaupunki.com), jossa rantaan ehdotetaan esteetöntä pitkospuureittiä uimarantasuunnitelmien sijaan. Tämä olisi mielestämme kannatettavin suunnitelma rannan osalta. 

Nykyisissä kesän sääolosuhteissa puiden ja metsän tarjoamat hyödyt korostuvat. Helleaaltojen ja voimakkaan UV-säteilyn vuoksi niiden tarjoama varjo on terveydelle erittäin tärkeää. Siksikin puita tulee säästää mahdollisimman paljon. Suunnitelmakuvista ei nykyisellä merkintätavalla käy ilmi kaadettavien puiden todellinen määrä, kun vain isot puut on merkitty. Luvut tulisi esittää todellisen kaatomäärän mukaan. Rantametsään suunniteltujen lepotuolien ja piknikpöytien takia näyttäisi kaatuvan puustoa rannasta. Ne tulee poistaa suunnitelmasta tai toteuttaa niin, että pöydät ja lepotuolit sijoitetaan puuston sekaan ilman kiveyksiä tai rannan hiekka-alueelle.

Puistosuunnitelman liitteenä olevasta lepakkoselvityksestä käy ilmi, että Varisluodonlahden rantametsikkö on useissa selvityksissä vuodesta 2013 alkaen todettu lepakoille tärkeäksi alueeksi. Uusimmassa selvityksessä alueella havaittiin yhteensä neljä lepakkolajia: pohjanlepakko, viiksisiippalaji, vesisiippa ja pikkulepakko. Vuonna 2003 ensimmäisen kerran Stansvikin alueella todennettuja uhanalaisia pikkulepakoitakin esiintyi vuonna 2024 uimarannan alueella säännöllisesti syksyyn painottuen. Vuoden 2017 (Bathouse, Kruunuvuorenrannan lepakkoselvitys 2017) selvityksessä todettiin, että havainnot pitkin kesää viittaisivat siihen, että pikkulepakko olisi asettumassa alueelle pysyvämmin.

Vaikka selvitysalueella on aiemmin todettu potentiaalisia kolopuita ja luonnonvaraisten piilojen paikantamista on suositeltu jo 2020 (Karlsson 2020b), uusimpaan lepakkoselvitykseen ei kuulunut lepakoiden piilopaikkojen paikantamista. Suomen lepakkotieteellisen yhdistyksen kartoitusohjeen (2023) mukaan kolopuut tulisi selvittää.

Lepakkoalueeseen kohdistuvat haittavaikutukset liittyvät selvityksen mukaan eniten rantaruovikon ja kasvillisuuden liialliseen poistamiseen, joka voimistaisi tuulen ja valon heikentäviä vaikutuksia ranta-alueella. Rannan tuntumassa kasvava puusto ja erityisesti tervalepät ovat lepakoille tärkeitä. Meren täyttö siirtäisi rantaviivaa kauemmaksi lepakkoja suojaavasta puustosta. Yllättäen esitäytön jälkeen veden ja hiekan rajapinta rannan tuntumassa toi kesällä 2020 vesisiipoille mieluisiakin piirteitä, kuten pieniä lammikoita ja osittaista suojaa aalloilta.

Selvityksen perusteella on selvää, että Stansvikin rantaan suunnitellut toimenpiteet (rantaviivan siirto, ruovikon ja puuston poisto) edellyttävät ELY:n poikkeamislupaa. Alue on useassa selvityksessä 12 vuoden ajan todettu erittäin tärkeäksi eli II-luokan lepakkoalueeksi. Mikäli Stansvikin uimaranta rakennetaan, rannan, katujen, ulkoilureittien ja lähellä sijaitsevien rakennusten valaistus tulee ehdottomasti pitää sammutettuna 1.6.-31.8 välillä kuten viimeisimmässä selvityksessä todetaan. Jos rannan puuston ja ruovikon poistoa tehdään, se tulisi tehdä lepakoiden ehdoilla yhteistyössä asiantuntijan kanssa ja suosituksia noudattaen (tervaleppien säilyttäminen, kolopuiden tarkistus jne).

Koska alueella on lepakoiden lisäksi muitakin luontoarvoja, pidämme ensisijaisena vaihtoehtona jättää Stansvikin uimaranta rakentamatta. Rantametsässä on lahokaviosammaleen lisäksi useita uhanalaisia kääpä- ja sammallajeja. Matala merenlahti on EU:n luontodirektiivin mukainen uhanalainen luontotyyppi, joka tulisi suojella rantoja myöten eikä vähiten siksi, että myös rannalla on todettu uhanalaisia Itämeren luontotyyppejä. Lisäksi alue on arvokas linnustolle. 

Suunnitelmassa on huomioitava uusi luonnonsuojeluohjelma ja arvokkaan vedenalaisen luonnon kartoitus (PEMMA) Varisluodonlahdella. Uimarannan rakentaminen ja toiminta saattaa vaikuttaa näihin merkittävästi. Tärkeä lintuluoto Varisluodonkari kuuluu suojeluohjelmaan ja se tulisi huomioida infokyltein sekä maihinnousu ainakin pesimäaikaan kieltäen.

Esitämme myös huolemme rannan vedenlaadusta. Ranta on matala ja hieman ahdas, ja viereen rakentuva massiivinen Koirasaari on muuttanut virtauksia niin, että muun muassa siian kutureitti on katkennut. Ranta on muodoltaan sellainen, ettei vesi vaihdu yhtä hyvin kuin avarammilla rannoilla. Tämän vuoksi esimerkiksi sinilevä kertyy rannalle. Löytyisikö Kruunuvuorenrannasta parempi paikka uimarannalle esimerkiksi lännen puoleiselta rannalta, jossa ei ole suojeltavaa luontoa ja jossa veden vaihtuvuus on parempi kuin matalassa Varisluodonlahdessa?

Helsingissä on 26 yleistä uimarantaa, joista neljä sijaitsee Laajasalossa. Sen sijaan Helsingin uimahallien verkko on Kaakkois-Helsingin osalta puutteellinen, vaikka alueen asukasluku kasvaa huimaa vauhtia. Uimahallia on toivottu alueelle vuosikymmeniä. Uimahalleissa esteettömyys toteutuu vuoden ympäri sinilevän haittaamatta. Näemme uimahallin tätä uimarantaa parempana investointina helsinkiläisten liikuntamahdollisuuksiin. Ehdotamme myös, että kaupungin tulee osana esteettömyystyötään tehdä jo käytössä olevista uimarannoista mahdollisuuksien mukaan esteettömiä rakentamalla niille esteettömät uimaluiskat. Tämä olisi kustannustehokkaampi tapa huolehtia esteettömyydestä kuin kokonaan uuden uimarannan rakentaminen rannalle, jossa sijaitsee vanha luonnonmetsä. Esimerkiksi Laajasalon uimaranta tasaisesti syvenevänä hiekkarantana soveltuisi hyvin esteettömäksi uimarannaksi.

Uudistetussa katusuunnitelmassa on Varisluodonkadulta väylä Stansvikinkallion uudelleenarvioitavalle alueelle. Uudelleenarvioinnin lopputuloksen pitää voida olla se, ettei alueelle rakenneta. Siksi Varisluodonkadun suunnitelma tulee päivittää kadun itäreunalla uudelleenarvioinnin lopputuloksen mukaan.

Helsinki 1.9.2025

Eeva Rantala

puheenjohtaja

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström

järjestösihteeri

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Marjo Huuskonen

puheenjohtaja

Stansvikin kyläyhdistys ry

Aino Juvonen

kampanjoitsija

Kaadetaan kaava, ei metsää -kampanja

Luontoliiton metsäryhmä