Mielipide Seurasaaren hoito- ja kehittämissuunnitelmaan

Lähetimme 3.11.2025 Helsingin kaupungille mielipiteen Seurasaaren hoito- ja kehittämissuunnitelmaan ja luonnonhoitosuunnitelmiin.

—

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys kiittää mahdollisuudesta kommentoida Seurasaaren hoito- ja kehittämissuunnitelmaa.

Yhdistyksellä on ollut edustaja Helsingin kaupunkiympäristön toimialan Seurasaari ryhmässä sen perustamisesta asti lähes 20-vuotta sitten. Ryhmä perustettiin tilanteessa, missä luonnonsuojeluyhdistys esitti huolensa Seurasaaren Kansanpuisto suunnitelmien vaikutuksista saaren luontoarvoihin.

Seurasaari on ainutlaatuinen mosaiikki monimuotoista luonnonsuojeluarvoiltaan merkittävän arvokasta luontoa yhdistettynä Suomen kansallismuseon ylläpitämään tärkeään Suomen historiaa- ja kulttuuria esittelevään ulkomuseoon.

Helsingin kaupungin ylläpitämillä luontoarvokartoilla Seurasaaren luontoarvot ovat täysin verrattavissa kaupungin virallisiin perustettuihin luonnonsuojelualueisiin. Saaren metsäalueet ovat kuitenkin jääneet ilman virallista suojelua ja metsäkuvioita on työryhmän olemassaolon aikana paikoin käsitelty voimakkaammin, kun mitä luonnonsuojeluyhdistys olisi toivonut.

Yhdistyksen näkemys on, että Seurasaaren ainutlaatuisuus tulisi tiedostaa ja huomioida hoito- ja kehittämissuunnitelmia laadittaessa. Seurasaareen ei tulisi ohjata ja lisätä sellaista toimintaa, joka lisää saaren käyttöastetta liikaa. Nykyisellään saaressa on jo tarjolla palvelut ja vuosittaiset tapahtumat, jotka huomioivat suhteellisen hyvin saaren kulttuuri- ja luontoarvot. Saarta ei tulisi rinnastaa sellaisiin kaupungin virkistysalueisiin, joille kehitetään lisääntyvässä määrin aktiviteetteja.

Seurasaari on erittäin arvokas lepakkoalue ja se tulisi ottaa huomioon kaikessa saaren ulkoilureittien valaistuksen suunnittelussa. Saaren metsäluonnon lajeille on tärkeää, että valosaastetta ei lisätä. Saareen on viime vuosien aikana kotiutunut myös liito-orava, jonka elinolosuhteet tulisi jatkossa huomioida.

Saari tarjoaa siellä vieraileville paikallisille ja turisteille elämyksellisen kokemuksen juuri sen monipuolisesta tarjonnasta johtuen. Kävijämääristä on nähtävissä, että Seurasaaren vetovoima ei ole vuosikymmenten varrella hiipunut, koska se on ruuhkaisen pääkaupungin kupeessa uinuva luonnonkeidas ja tarjoaa jo nykyään keskeisimmät elementit virkistäytymiseen.

Seurasaaren elämyksellisyys ja esteettisyys koostuu sitä ympäröivästä merimaisemasta, historiallisista rakennuksista, vanhojen metsien suurista puista, kallioista, kasvillisuudesta ja luonnonvaraisista eläimistä. Saari on kaunis kaikkina vuodenaikoina ja tarjoaa mahdollisuuden seurata luonnonnäytelmää ympäri vuoden. Luonnon kokemisen rinnalla kulkee myös saaren historia ja suomalainen kulttuuriperintö.

Nyt kommenttikierroksella olevaan Seurasaaren kehittämistarpeet osioon yhdistyksellä ei ole mitään suurempaa kommentoitavaa. Lähinnä ravintolan puiston ja Isännäntalon ympäristön kunnostamisessa toivomme kasvillisuuden suhteen erityisesti pölyttäjähyönteisten ravinnonsaantia parantavien perinnekasvien ja pensasryhmien lisäämistä. Avoimien alueiden tuntumassa olisi muutenkin hyvä olla enemmän muun muassa linnustolle suojaa tarjoavia laajempia pensasryhmiä. Ravintolan edustalla sijaitsevan nurmialueen hoidossa voisi paremmin huomioida siinä laajoina kasvustoina esiintyvää matalakasvuista kauniisti kukkivaa niittyhumalaa, mikä on erinomainen pölyttäjähyönteisten suosima kasvi.

Grillipaikan kunnostamisessa pitäisi huomioida paremmin tulenkäytön ongelmat erityisesti jatkuvasti lisääntyvien haasteellisten sääolosuhteiden näkökulmasta katsottuna. Kuivat ja kuumat sääolosuhteet lisääntyvät ja valitettavasti liian monilla ihmisillä ei ole käsitystä siitä, että tulenteko metsäpalovaroituksen aikana on kielletty.

Seurasaaren luonnonhoitosuunnitelmiin liittyen luonnonsuojeluyhdistys haluaa kiittää näin aluksi Helsingin kaupungin metsäsuunnittelija Markus Hollsteinia viime vuosina käydystä rakentavasta keskustelusta ja maastokäynneistä Seurasaaren metsäluonnon suojeluun liittyen. Saaren metsäalueiden käsittely on ollut pienpuuston poistoa lukuun ottamatta hyvin maltillista viime vuosien aikana.

On erittäin tärkeää, että metsäluonnon alustavaan kunnossapitoluokitukseen luonnonhoidon suunnittelualueilla on tulossa merkittävästi lisää arvometsäluokituksen alueita. Lisäksi saareen suunniteltu laajempi luonnonsuojelualue lampien ympäristöön olisi tärkeä askel saaren metsäluonnon suojelun turvaamisessa. Tämä kehitys tukee luonnonsuojeluyhdistyksen tuntemusta saaren arvokkaimmista luontoalueista.

Yksittäisten karttakuviomerkintöjen kommentoinnin sijaan luonnonsuojeluyhdistys haluaa nostaa esille tärkeänä huomioitavana asiana arvometsäkohteiden turvaamisen lisäksi suunnitelmiin merkittyjen puisto- ja virkistysmetsien arvon osana saaren metsäalueiden ekologista yhteyskäytävää luonnonvaraisten lajien liikkumiselle eri metsäalueiden välillä. Ekologisen yhteyden toimivuutta saaren metsäalueiden läpi ei tulisi heikentää puuston harvennuksilla. Latvuspeitteisyys tulisi säilyttää niin, että puustoa suojanaan käyttävät lajit pystyvät siirtymään turvallisesti eri metsäalueiden välillä.

Ekologisen yhteyden toimivuuden kannalta kriittinen alue sijaitsee ravintolan ja sitä ympäröivän eri luokituksista koostuvan luonnonalueen turvaamisesta, kun ravintolan puiston kunnostussuunnitelmaa lähdetään viemään eteenpäin. Näkymien avaaminen ja puuston karsiminen heikentävät tässä kohtaa ekologista yhteyttä.

Luonnonsuojeluyhdistys esittää myös, että pienpuuston käsittelyä vähennetään ja saareen saadaan kehitettyä laajemmin monilajista puustoa. Kansanpuiston suunnitelmissa painotettua tammen suosimista ei tulisi tehdä liikaa muiden puulajien kustannuksella.

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on sitoutunut vuorovaikutteiseen toimintaan Seurasaaren luonnon- ja virkistysarvojen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa ja kokee KYMP:n Seurasaari työryhmän tärkeänä osallistumisen muotona.

Helsingissä 3.11.2025,

Eeva Rantala
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry