Mielipide Malmin energiakorttelin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta

Lähetimme Helsingin kaupungille mielipiteen Malmin energiakorttelin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta 16.1.2026.

—

Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen mielipide Malmin energiakorttelin asemakaavan osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta (Diaarinumero HEL 2019-005100)

Kaupunki kertoo huomioivansa energiakorttelin edellisestä osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta annetut mielipiteet. Kaavarajaus on kuitenkin laajentunut ja luontotiedot täsmentyneet. Lisäksi uusi kaupunkistrategia sekä monet periaatteet ja ohjelmat, joilla kaupunki pyrkii säilyttämään ja lisäämään luonnon monimuotoisuutta, ovat uutta. Näitä ovat muun muassa Lumo-ohjelma ja metsien hoidon periaatteet. Vanhat mielipiteet eivät siten täysin vastaa tämän hetkistä kaavahanketta. Niinpä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on entistä huolestuneempi kaavalueen ja sen ympäristön luontoarvojen säilymisestä, jos kaikki osallistumis -ja arviointisuunnitelmassa mainitut toiminnat aiotaan sovittaa alueelle. 

Kaava-alueen ja se siihen vaikuttavan lähiympäristön luonnossa ovat arvokkainta 1. arvoluokan kääpä- ja orvakka-alue ja äärimmäisen uhanalaista luontotyyppiä edustava Longinoja. Luonnon monimuotoisuudelle on tärkeää säilyttää myös arvokkaat lintualueen ja liito-oravan kulkuyhteydet sekä ekologinen yhteys Kivikon metsään. Olennaisesti alueen luontoon vaikuttaa osaksi tuhoutunut geologinen kohde, Tattarisuon lähteikkö, josta virtaa runsaasti lähdevettä Longinojaan. Lähteikön ympäristö on luokiteltu pohjavesialueeksi. On huomattava, että arvokas luonto edellyttää myös tavanomaisempaa luontoa suojakseen. 

Kaavahankkeessa on tärkeää seuraavien luontoarvojen säilyminen, ennallistaminen ja kehittäminen:

– Kaavalueella ulottuva 1. arvoluokan kääpä- ja orvakka-alue indikoi kaava-alueen metsien merkittävää monimuotoisuutta. Kääpäalue on säilytettävä kokonaisuudessaan. Siihen liittyvän kaava-alueen keskellä sijaitsevan, lentotoiminnan takia matalana pidetyn metsäalueen tulee antaa kehittyä ja vanheta rauhassa. Näin kunnostetaan katkaistu  metsäyhteys. Keijo Savolan kääpäselvityksen [1 ja 2] suositukset on syytä huomioida arvokkaan kääpäalueen hoidossa.

– Äärimmäisen uhanalainen metsäluontotyyppi, kosteikkometsä Longinojalla on säilytettävä.

– Arvokkaat lintukohteet lehtometsissä ja kentän niityillä tulee turvata. Lehdoissa on runsaasti linnuille tärkeitä pensastoja.

– Liito-oravan kulkureitit on tärkeää säilyttää ja vahvistaa niitä myös Kivikon metsän suuntaan.

– Kaavassa tulee huomioida luonnon kytkeytyminen Lahdenväylän ylittävään puistosiltaan, joka suunnitelmissa yhdistää Kivikonmetsän ja Malminkentän tämän kaava-alueen vieressä. Siltaa toivottavasti kehitetään oikeana vihersiltana. On huomattava, että väylävirasto on jo huomioinut ekologiset yhteydet, myös liito-oravalle, tällä kohdalla Lahdenväylän leventämissuunnitelmassa.

– Longinojan tulee virrata alueella avouomassa ja kunnostaa sen puroluontoa. Puron rantojen suoja-alueen tulee olla riittävä ja sen rannoilla tulee olla puroa varjostavaa puustoa ja pensaikkoa. Tattarisuon lähteiköstä siihen tulevan lähdeveden virtaus on säilytettävä.

– Ehdotamme, että Tattarisuon lähteikköalue liitetään kaava-alueeseen. Sitä on ennallistettava esimerkiksi palauttamalla hakattu luhtametsä. 

– Kasvillisuuskartoitukset on tarpeellista tehdä lehdoissa, Longinojan ympäristössä ja lähteikön alueella.

– Pohjavesialue, lähteikkö ja Longinoja on huomioitava mahdollisen datakeskuksen ja varikkoalueen suunnittelussa. Hulevedet tulee puhdistaa mikäli ne johdetaan Longinojaan.

[1] https://kartta.hel.fi/applications/HelLTJ/api/global/public/report/ltj/feature-report/193876/

[2] https://www.hel.fi/static/liitteet/kaupunkiymparisto/julkaisut/julkaisut/julkaisu-03-21.pdf

Helsingissä 16.1.2026,

Antti Halkka
varapuheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry