Kannanotto valtuustolle Fastholman ja teknisen huollon alueen asemakaavaehdotuksesta

Lähetimme Helsingin kaupunginvaltuustolle 23.3.2026 kannanoton Fastholman ja teknisen huollon alueen asemakaavaehdotuksesta.

—

Hyvät kaupunginvaltuutetut ja varavaltuutetut,

Fastholman ja teknisen huollon alueen asemakaavaehdotus on kaupunginvaltuuston kokouksen esityslistalla 25.3. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut kaavaehdotukseen ja lähettänyt siitä muistutuksen sekä kannanotot kaupunginhallitukselle ja kaupunkiympäristölautakunnalle.

Ehdotamme ensisijaisesti kaava-alueen nykyisten lumen ja muiden materiaalien varastointiin käytettyjen kenttien ennallistamista maaperän puhdistamisen jälkeen. Vaihtoehtona lumen varastoinnille haluamme nostaa esiin lumen sulattamisen Vantaalle suunnitellussa lumensulatuslaitoksessa.

Vanhankaupunginlahti, jossa Fastholma sijaitsee, on yksi Suomen tärkeimmistä lintualueista ja kansainvälisestikin arvostettu.

Pyydämme valtuustoa tutustumaan ehdotuksiimme ja palauttamaan kaavaehdotuksen uudelleenvalmisteluun.

Ennallistaminen vahvistaisi Vanhankaupunginlahden luonnon monimuotoisuutta

Olemme hyvin tyytyväisiä auratun lumen mereen kaatamisen loppumiseen. Mutta lumen varastointi arvokkaan luonnon keskellä Vanhankaupunginlahden ympäristössä Fastholmassa ei ole kestävä vaihtoehto.

Valitettavasti teknisen huollon alueen suunnittelussa ei ole huomioitu ehdottamaamme  ennallistamista yhtenä vaihtoehtona. Näin se puuttuu esimerkiksi Natura-vaikutusten arvioinnista.

Suomi on sitoutunut pysäyttämään lajikadon vuoteen 2030 mennessä. EU:n ennallistamisasetukseen sisältyy luonnon tilan ja arvokkaiden luontoalueiden parantaminen. Ennallistaminen nähdään hyödylliseksi muun muassa laajojen arvokkaiden luontokokonaisuuksien luonnon monimuotoisuuden vahvistamisessa ja luontoalueen laajentamisessa. Tästä on kyse juuri Vanhankaupunginlahdella ja Fastholmassa.

Kun Fastholman vanhat lumen ja muun materiaalin varastointikentät on puhdistettu saasteista ja ennallistuminen käynnistetty, alueen voisi antaa kehittyä itsestään ympäröivien metsien myötävaikutuksella ekologisessa sukkessiossa. Suomessa on jo ennallistamisen asiantuntemusta ja osaamista.

Ennallistamista ja luonnonmukaisen kehittymisen sallimista kannattaa myös Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija ja kytkeytyvyysanalyytikko Ninni Moilanen, jonka kanssa keskustelimme 6.3.2026. Moilanen pitää hyvänä, että saastunut maaperä puhdistetaan, mutta ristiriitaisena, että puhdistetut alueet asfaltoidaan tai päällystetään kivimurskeella lähes viideksi hehtaariksi suurelta osin kuollutta ympäristöä Vanhankaupunginlahden arvokkaan luonnon keskelle. Lisäksi kenttien aitaaminen sijoittuu poikittain Viikki-Kivikko-vihersormeen ja metsäverkostoyhteyteen haitaten monien lajien liikkumista. Ennallistamisen avulla sen sijaan palautettaisiin puhdistettu alue elinympäristöiksi ja turvallisiksi kulkureiteiksi. Samalla vahvistettaisiin koko Vanhankaupunginlahden luontoa. Näin myös kompensoitaisiin pitkään jatkuneen saastuttamisen eliöille ja elinympäristöille aiheuttamaa merkittävää haittaa. Lisäksi kompensoitaisiin luonnon monimuotoisuuden heikentymistä, jota myös Vanhankaupungin ranta-alueiden rakentaminen muun muassa Viikinrannassa ja kasvava virkistyskäyttö lisäävät.

Kestävämpi vaihtoehto lumensulatuksesta

Vantaan Energia on solminut Helsingin kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen Långmossebergenin jätevoimalan yhteyhteen sijoittuvan suuren kaukolämmön paluuvettä hyödyntävän lumensulatuslaitoksen mahdollisuuksien tutkimiseksi [1]. Laitoksen kapasiteetiksi kaavaillaan 1,2 milj m3 vuodessa, joten se voisi ottaa vastaan myös merkittävän osan Helsingin lumesta. Laitos parantaisi voimalan hyötysuhdetta. Esitämme, että Helsinki ottaa aikalisän Fastholman ja muiden lumenvastaanottopaikkojen suunnittelussa kunnes Vantaan lumensulatuslaitoksen suunnitelmat ovat tarkentuneet. Parhaimmassa tapauksessa lumensulatuslaitos mahdollistaa luopumisen useammasta lumenvastaanottopaikasta.

Kaupunkiympäristön toimialan edustaja on julkisuudessa luonnehtinut Vantaan Energian lumensulatuslaitosta varavaihtoehdoksi ja lisäkapasiteetiksi. Pidämme vähättelevää suhtautumistapaa valitettavana. Sulatuslaitos tulisi nähdä ensisijaisena vaihtoehtona ja lumenvastaanottopaikkoja tulisi käyttää vain mikäli laitoksen kapasiteetti ei riitä, sillä lumenvastaanottopaikkoihin liittyy aina ympäristökuormitusta ja niitä varten joudutaan varaamaan isoja alueita. Fastholman lumenvastaanottopaikan lisäksi esimerkiksi Keskuspuistoon Metsälään suunniteltu lumenvastaanottopaikka on hyvin ongelmallinen.

Helsyn muistutuksessa ja kannanotossa on lisää kaavaehdotuksen parantamisesta. Niihin voi tutustua seuraavien linkkien kautta:

Kannanotto kaupunginhallitukselle: https://www.sll.fi/helsinki/ajankohtaista/kannanotto-kaupunginhallitukselle-fastholman-ja-teknisen-huollon-alueen-asemakaavaehdotuksesta/

Kannanotto kaupunkiympäristölautakunnalle: https://www.sll.fi/helsinki/ajankohtaista/kannanotto-fastholman-ja-teknisen-huollon-alueen-asemakaavaehdotuksesta/

Muistutus asemakaavaehdotukseen: https://www.sll.fi/helsinki/ajankohtaista/muistutus-fastholman-ja-teknisen-huollon-alueen-asemakaavaehdotukseen/

[1] Vantaan Energian ja Helsingin kaupunkiympäristön toimialan tiedote: https://www.vantaanenergia.fi/vantaan-energia-ja-helsingin-kaupunki-kehittavat-innovatiivista-lumensulatuslaitosta/

Helsingissä 23.3.2026,

Juha Karsikas
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry