Kannanotto kaupunkiympäristölautakunnalle Satamatunnelin tarkistetusta asemakaavaehdotuksesta 

Lähetimme Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton Satamatunnelin tarkistetusta asemakaavaehdotuksesta 23.10.2025.

—

Kannanotto kaupunkiympäristölautakunnalle Satamatunnelin tarkistetusta asemakaavaehdotuksesta 

Hyvät kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys katsoo, että Satamatunnelin pohjoisen suuaukon sijoittaminen Lapinlahden sairaalan puistoon aiheuttaisi suuria menetyksiä luonnolle, kulttuuriympäristölle ja puiston virkistysarvoille. Näistä syistä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii:

• ensisijaisesti tunnelista luopumista 
• toissijaisesti tunnelin suuaukon rakentamista kauemmas länteen vaihtoehdon D mukaisesti

Mikäli D-vaihtoehto katsotaan toteutuskelvottomaksi, ehdotamme uutta avausta kaupunkisuunnitteluun: tutkitaan suuaukon siirtämistä etelään nykyisen Ilmarisen toimistorakennuksen tontille. Ilmariselle kaavoitetaan Lepakonaukiolle korkea toimistorakennus, joka liittyy vanhoihin toimistotiloihin. Kaavahanke on nyt ehdotusvaiheessa. Kannustamme kaupunkia selvittämään suuaukon sijoittamista vanhan toimiston pohjoisosan kohdalle, jolloin tärkeimmät mukulakirvelikasvustot pystyttäisiin säästämään ja vähennettäisiin liito-oraville aiheutuvaa häiriötä.

Mutta mikäli ongelmista huolimatta päätetään hyväksyä A-vaihtoehdon mukainen hanke, tulee sataman ja kaupungin toteuttaa lievennystoimia, jotka vähentävät rakentamisen haittaa ympäristölle ja kaupunkilaisille.

Perusteluja

ELY-keskuksen mukaan tunnelin tarve ja sen haitalliset ympäristövaikutukset voitaisiin välttää, jos Helsinki-Tallinna -välinen matkustajaliikenne keskitetään Länsisatamaan ja rahtiliikenne ohjataan Vuosaareen. Tämä olisi mielestämme todennäköisesti vähiten haittoja aiheuttava ratkaisu. Ennen päätöksiä tarvitaan kuitenkin tietoa Vuosaaren sataman laajennussuunnitelman ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy ilmeisesti vuonna 2026.

Tunnelin A-vaihtoehdon rakentamisen uskotaan kestävän 6 vuotta, ja D-vaihtoehdon puolestaan 10 vuotta kauemmin. Kun tunnelin käyttöiäksi on arvioitu n. 100 vuotta, 10 vuotta on varsin lyhyt aika siihen verrattuna, että tunnelin suun sijoittuminen arvokkaaseen luonto- ja kulttuuriympäristöön huonontaisi niiden laatua ikuisesti. On epätodennäköistä, että näin mittavaa valmistelua vaativan hankkeen toteutus voisi alkaa jo vuonna 2027, joten aikatauluero on todennäköisesti tätä pienempi. 

Vaihtoehto A:n arvioitu valmistuminen siirtyy kauemmas, koska ELY-keskuksen mukaan mukulakirveleiden istutusten onnistumisesta ja kirvelilattakoin siirtymisestä näihin uusiin elinympäristöihin Lapinlahden sairaalapuistossa on saatava varmuus ennen kuin nykyisiä kasvustoja voidaan siirtää rakentamisen alta.  Ekologiseen kompensaatioon liittyvä seuranta, vuosittainen toimenpiteiden arvioiminen ja tarpeen mukaan kehittäminen kestää useita vuosia, [1]. Vasta onnistumisen varmistumisen jälkeen on mahdollista aloittaa rakennustyöt. Mukulakirvelin ja kirvelilattakoin seuranraraportissa nostetaan esiin monia riskejä, jotka liittyvät ekologisen kompensaation hyvityssuunnitelman toteuttamiseen. Ensimmäiset korvaavat kylvöt ovat jo pääosin epäonnistuneet. Vaikka toimivia elinympäristöjä onnistutaan luomaan, A-vaihtoehto ei välttämättä valmistuisi paljonkaan aikaisemmin kuin D vaihtoehto, ehkä jopa päin vastoin.

ELY-keskuksen mukaan vaikuttaa joka tapauksessa ilmeiseltä, että esitetty aikataulu nykyisten mukulakirvelikasvustojen siirtojen toteuttamiseen vuonna 2027 ei ole realistinen.

Jos kirvelilattakoin elinympäristöjen luomisessa ja itse hyönteisen siirtymisessä niihin epäonnistutaan, A-vaihtoehdosta saatetaan joutua luopumaan. Luonnonsuojelulain 83 § mukaan poikkeuslupa erityisesti suojeltavien eliölajien esiintymispaikkojen suojelusta voidaan myöntää vain, jos siitä ei ole haittaa eliölajin suotuisan suojelutason säilyttämiselle tai sen saavuttamiselle. Kirvelilattakoi on erittäin uhanalainen laji ja sitä on tavattu vain muutamasta paikasta Suomessa. Lapinlahden esiintymä on selkeästi suurin. Mikäli Lapinlahden esiintymä tuhoutuu, on huomattava riski, että laji katoaa luonnosta Suomessa.

Pidämme kyseenalaisena täyttääkö Satamatunnelihanke luonnonsuojelulain 83 § ehdot poikkeusluvan myöntämiseksi liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Luonnonsuojelulaki lähtee siitä, että poikkeuslupaa voidaan myöntää vain mikäli toimenpiteelle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua. Satamatunnelin osalta löytyy esitetylle ratkaisulle vaihtoehto, eli pidemmälle länteen ulottuva D-vaihtoehto. Katsomme, ettei vaihtoehdon korkeampi hinta ja hitaampi rakennusaikataulu ole riittävä perustelu poikkeusluvan myöntämiselle. Uusin liito-oravaselvitys vuodelta 2025 osoittaa, että sairaalapuiston kolmesta ydinalueesta vain Ilmarisen talon itäpuolella, osin tunnelin päällä ja avolouhinnan vieressä sijaitseva ydinalue oli selvityshetkellä asuttu. Käytössä oleva pesäpuu ja useimmat papanapuut on kriittisimmällä alueella. Tunneli tehdään tässä kohdassa niin sanotulla forepoling-tekniikalla, jonka avulla tunnelin katto sijoittuu noin 6 metrin syvyyteen. Valitettavasti kaava-aineistossa ei ole esimerkkejä puiden pitkäaikaisesta säilymisestä vastaavissa olosuhteissa.

Satamatunnelin pohjoinen suuaukko ja betonikansirakenne Ilmarisen toimistotalon kohdalla edellyttävät puiston eteläreunan tuhoamista. Kookkaat puut ja niissä elävä arvokas eliölajisto, niityt, kalliokedot sekä maaperä katoaisivat. Louhittavan kallion maksaruoholajit kuuluvat kulttuuriperintöön, sillä sairaalan ylilääkärit istuttivat niitä sinne kauan sitten, kun sairaalan puisto oli laajempi.

Kaavaehdotuksen mukaan baana kulkisi mahdollisimman paljon tunnelin päällä, mutta osittain sen vieressä. Sen rakentaminen sekä kaukolämpöputkien upottaminen vaatii osaltaan puiden ja kasvillisuuden poistamista. Puiston näkymät Länsiväylälle, Ruoholahteen ja Salmisaareen korostuvat, kun suojaava puusto vähenee tunnelin ja baanan rakentamisessa, mikä pienentää suositun puiston virkistysarvoa. Siitä huolimatta, että menetettyjä vanhoja puita ja kasvillisuutta on tarkoitus korvata istuttamalla uutta, vastaavan luonnon monimuotoisuuden kehittyminen vie pitkän ajan.

Tarvittavia muutoksia ja selvityksiä, jos tunneli päätetään kaikesta huolimatta rakentaa kaavaehdotuksen mukaan

Kaavakartalla ja kaavaselostuksessa on parannuksia ja kompensaatioita, jotka pyrkivät korvaamaan luonnon, virkistysarvojen ja kulttuuriympäristön menetyksiä. Niitä tarvitaan kuitenkin enemmän. Ehdotamme seuraavaa:

– Selvitys tapausesimerkein puuston ravinteiden ja veden saannista sekä selviämisestä, kun leveä tunneli rakennetaan lähelle maanpintaa puiden alla.

– Liito-oravayhteyksiä puiston länsirannan ja ainoan vuoden 2025 selvityksen teon aikoihin asutun ydinalueen välillä tulisi kehittää istuttamalla tarvittavat kookkaat puuntaimet. Yhteystarve esitetään uudessa selvityksessä.

– Myöskin baanalinjausta ja kaukolämpöputkien linjausta tulee muuttaa siten, että niiden takia ei tarvitse koskea puiston puihin ja muuhun kasvillisuuteen. Mikäli baanaa varten tarvitaan lisää tilaa, tulee se ottaa kaventamalla Länsiväylän tiealuetta, ei viemällä sitä puiston VP/s -alueelta tai Länsiväylän ja Lapinlahden vesialueen välissä olevalta VL/s -alueelta.

– Kaikki kaadettavat puut siirretään puistoon ja tunnelin valmistumisen jälkeen sen kattorakenteen päälle lahoamaan maapuina. 

– Puiston eteläreunaan on istutettava kookkaita puita, jotka suojaavat puistoa liikenteeltä. Ne tulee merkitä asemakaavaan määräyksenä. Uusien puiden istuttamista tulee kiirehtiä, vaikka ne liittyisivät myös myöhempiin suunnitelmiin.

– Vaikka tärkeä lintualue ei ulotu tunnelityömaalle, melu häiritsisi monia pesiviä lintuja. Räjäytykset ja muu voimakasta melua aiheuttava rakentaminen tulee tehdä koko työmaalla lintujen pesimäajan ulkopuolella.

Pyöräilyn ja kävelyn rakentamisaikaiset reitit pitää suunnitella huolellisesti, ajatellen myös ikääntyneitä, vajaakuntoisia ja lapsia. Kiertoreitit on suunniteltava turvallisiksi, selkeiksi, helppokulkuisiksi ja samalla kuitenkin riittävän lyhyiksi. Kiertoreittien rakentaminen ei kuitenkaan saa tarkoittaa puiston kasvillisuuden merkittävää tuhoamista. 

[1] Uudenmaan ELY-keskuksen lausunto kirvelilattakoin hyvityssuunnitelmasta 25.6.2024: https://lapinlahdenlahde.fi/wp-content/uploads/ELY_Kirvelilattakoi_Lausunto_250624.pdf

Helsingissä 23.10.2025

Eeva Rantala
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry