Kannanotto kaupunginhallitukselle Satamatunnelin tarkistetusta asemakaavaehdotuksesta

Kuva: Karolina Saarenpää

Lähetimme Helsingin kaupunginhallitukselle kannanoton Satamatunnelin asemakaavaehdotuksesta 21.11.2025.

—

Hyvät kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet,

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys katsoo, että Satamatunnelin pohjoisen suuaukon sijoittaminen Lapinlahden sairaalan puistoon aiheuttaisi suuria menetyksiä luonnolle, kulttuuriympäristölle ja puiston virkistysarvoille. Näistä syistä Helsingin luonnonsuojeluyhdistys vaatii:

• ensisijaisesti tunnelista luopumista 
• toissijaisesti tunnelin suuaukon rakentamista kauemmas länteen vaihtoehdon D mukaisesti

Mikäli D-vaihtoehto katsotaan toteutuskelvottomaksi, ehdotamme uutta avausta kaupunkisuunnitteluun: tutkitaan suuaukon siirtämistä etelään nykyisen Ilmarisen toimistorakennuksen tontille tai Länsiväylän alkuun liittyvää vaihtoehtoa. Ilmariselle kaavoitetaan Lepakonaukiolle korkea toimistorakennus, joka liittyy vanhoihin toimistotiloihin. Kaavahanke on nyt ehdotusvaiheessa. Kannustamme kaupunkia selvittämään suuaukon sijoittamista vanhan toimiston pohjoisosan kohdalle tai Länsiväylän alkuun, jolloin tärkeimmät mukulakirvelikasvustot pystyttäisiin säästämään, vähennettäisiin liito-oraville aiheutuvaa häiriötä ja historiallisen sairaalapuiston tuhoamista.

Perusteluja

Satamatunnelin tarve ja sen haitalliset ympäristövaikutukset voitaisiin välttää, jos Helsinki-Tallinna -välinen matkustajaliikenne keskitetään Länsisatamaan ja rahtiliikenne ohjataan Vuosaareen. Tämä olisi mielestämme todennäköisesti vähiten haittoja aiheuttava ratkaisu. Ennen päätöksiä tarvitaan kuitenkin tietoa Vuosaaren sataman laajennussuunnitelman ympäristövaikutuksista. Ympäristövaikutusten arviointi käynnistyy ilmeisesti vuonna 2026.

Tunnelin A-vaihtoehdon rakentamisen uskotaan kestävän 6 vuotta, ja D-vaihtoehdon puolestaan 10 vuotta kauemmin. Kun tunnelin käyttöiäksi on arvioitu n. 100 vuotta, 10 vuotta on varsin lyhyt aika siihen verrattuna, että tunnelin suun sijoittuminen arvokkaaseen luonto- ja kulttuuriympäristöön huonontaisi niiden laatua ikuisesti. On epätodennäköistä, että näin mittavaa valmistelua vaativan hankkeen toteutus voisi alkaa jo vuonna 2027, joten aikatauluero on todennäköisesti tätä pienempi. 

Kirvelilattakoi elinympäristöineen

Lähetimme 17.11.2025 yhdessä Pro Lapinlahti mielenterveysseura ry:n kanssa ELY-keskukselle vireillepanon [1] sen vaatimiseksi, että Lapinlahden kirvelilattakoin esiintymä rajattaisiin luonnonsuojelulain (LSL) 77 § mukaisesti ja siten että kirvelilattakoin säilymisen kannalta tärkeän esiintymispaikan hävittämis- ja heikentämiskielto saatettaisiin voimaan.

Vireillepanossa vaadimme LSL 128 § mukaisesti, että ELY-keskus estää luonnon tuhoutuminen ja luonnonarvojen heikentymisen Helsingin Lapinlahdessa tavatun kirvelilattakoin osalta tekemällä LSL 77 § mukaisen esiintymispaikan rajauksen ja siten saattamalla kirvelilattakoin säilymisen kannalta tärkeän esiintymispaikan hävittämis- ja heikentämiskiellon voimaan.

Pidämme selvänä, että mikäli kirvelilattakoin säilyminen Suomessa halutaan turvata, tärkeää esiintymispaikkaa ei voida hävittää tai heikentää rajauspäätös tekemättä jättämällä tai myöskään myöntämällä poikkeamisen hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Kirvelilattakoi on erittäin uhanalainen laji ja sitä tavataan vain kolmesta paikasta Suomessa. Mikäli Lapinlahden esiintymä heikennetään tai se hävitetään, aiheutuu kiellettyä suojelutason heikentymistä ja tosiasiassa vaarannetaan koko lajin esiintyminen Suomessa. Pidämme näin ollen vaihtoehtoa A toteutuskelvottomana.

Liito-orava elinympristöineen

Pidämme kyseenalaisena täyttääkö Satamatunnelihanke LSL 83 § ehdot poikkeusluvan myöntämiseksi liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittämis- ja heikentämiskiellosta. Luonnonsuojelulaki lähtee siitä, että poikkeuslupaa voidaan myöntää vain mikäli toimenpiteelle ei ole muuta tyydyttävää ratkaisua. Satamatunnelin osalta löytyy esitetylle ratkaisulle vaihtoehto, eli pidemmälle länteen ulottuva D-vaihtoehto. Katsomme, ettei vaihtoehdon korkeampi hinta ja hitaampi rakennusaikataulu ole riittävä perustelu poikkeusluvan myöntämiselle. Uusin liito-oravaselvitys vuodelta 2025 osoittaa, että sairaalapuiston kolmesta ydinalueesta vain Ilmarisen talon itäpuolella, osin tunnelin päällä ja avolouhinnan vieressä sijaitseva ydinalue oli selvityshetkellä asuttu. Käytössä oleva pesäpuu ja useimmat papanapuut on kriittisimmällä alueella. Tunneli tehdään tässä kohdassa niin sanotulla forepoling-tekniikalla, jonka avulla tunnelin katto sijoittuu noin 6 metrin syvyyteen. Valitettavasti kaava-aineistossa ei ole esimerkkejä puiden pitkäaikaisesta säilymisestä vastaavissa olosuhteissa.

Historiallisen sairaalapuiston tuhoaminen

Satamatunnelin pohjoinen suuaukko ja betonikansirakenne Ilmarisen toimistotalon kohdalla edellyttävät Lapinlahden historiallisen sairaalapuiston eteläreunan tuhoamista. Kookkaat puut ja niissä elävä arvokas eliölajisto, niityt, kalliokedot sekä maaperä katoaisivat. Louhittavan kallion maksaruoholajit kuuluvat kulttuuriperintöön, sillä sairaalan ylilääkärit istuttivat niitä sinne kauan sitten, kun sairaalan puisto oli laajempi.

Kaavaehdotuksen mukaan baana kulkisi mahdollisimman paljon tunnelin päällä, mutta osittain sen vieressä. Sen rakentaminen sekä kaukolämpöputkien upottaminen vaatii osaltaan puiden ja kasvillisuuden poistamista. Puiston näkymät Länsiväylälle, Ruoholahteen ja Salmisaareen korostuvat, kun suojaava puusto vähenee tunnelin ja baanan rakentamisessa, mikä pienentää suositun puiston virkistysarvoa. Siitä huolimatta, että menetettyjä vanhoja puita ja kasvillisuutta on tarkoitus korvata istuttamalla uutta, vastaavan luonnon monimuotoisuuden kehittyminen vie pitkän ajan.

Baanalinjausta ja kaukolämpöputkien linjausta tulee muuttaa siten, että niiden takia ei tarvitse koskea puiston puihin ja muuhun kasvillisuuteen. Mikäli baanaa varten tarvitaan lisää tilaa, tulee se ottaa kaventamalla Länsiväylän tiealuetta, ei viemällä sitä puiston VP/s -alueelta tai Länsiväylän ja Lapinlahden vesialueen välissä olevalta VL/s -alueelta.

[1] Vireillepano 17.11.2025:

Helsingissä 21.11.2025

Eeva Rantala
puheenjohtaja
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström
järjestösihteeri
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry