Kannanotto kaupunginhallitukselle Fastholman ja teknisen huollon alueen asemakaavaehdotuksesta

Kuva: Riitta Malve

Lähetimme kannanoton Fastholman ja teknisen huollon alueen asemakaavaehdotuksesta Helsingin kaupunginhallitukselle 12.3.2026.

—

Hyvät kaupunginhallituksen jäsenet ja varajäsenet,

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut päivitettyyn Fastholman ja teknisen huollon alueen kaavaehdotukseen, joka on kaupunginhallituksen esityslistalla 16.3.2026.

Kaavaehdotukseen tehdyt muutokset eivät huomioi riittävästi Vanhankaupunginlahden luonnonsuojelualueiden sekä lahden itäpuolen metsien ja metsäverkostoyhteyden luontoarvojen ja kaavan esittämän rakentamisen yhteensovittamista, joka on yksi asemakaavan tavoitteista. 

Valitettavasti kaupunkiympäristölautakunnan jatkosuunnitteluohjeet eivät näy riittävästi muutetussa kaavakartassa ja kaavaselostuksessa.

Vantaan Energia on solminut Helsingin kaupungin kanssa yhteistyösopimuksen Långmossebergenin jätevoimalan yhteyhteen sijoittuvan suuren kaukolämmön paluuvettä hyödyntävän lumensulatuslaitoksen mahdollisuuksien tutkimiseksi [1]. Laitoksen kapasiteetiksi kaavaillaan 1,2 milj m³ vuodessa, joten se voisi ottaa vastaan myös merkittävän osan Helsingin lumesta. Laitos parantaisi voimalan hyötysuhdetta. Esitämme, että Helsinki ottaa aikalisän Fastholman ja muiden lumenvastaanottopaikkojen suunnittelussa kunnes Vantaan lumensulatuslaitoksen suunnitelmat ovat tarkentuneet. Parhaimmassa tapauksessa lumensulatuslaitos mahdollistaa luopumisen useammasta lumenvastaanottopaikasta.

Puhdistaminen ja ennallistaminen 

Vaadimme edelleen ensisijaisesti Fastholman vanhojen lumenvarastointi- ja kierrätyskenttien ennallistamista maaperän puhdistamisen jälkeen. Sen jälkeen kenttien voi antaa kehittyä itsestään ympäröivien metsien myötävaikutuksella ekologisessa sukkessiossa.

Ennallistamista ja luonnonmukaisen kehittymisen sallimista kannattaa myös Suomen ympäristökeskuksen asiantuntija ja kytkeytyvyysanalyytikko Ninni Moilanen, jonka kanssa keskustelimme 6.3.2026. Moilanen pitää hyvänä, että saastunut maaperä puhdistetaan, mutta ristiriitaisena, että puhdistetut alueet asfaltoidaan tai päällystetään kivimurskeella. Näin loppujen lopuksi luodaan lähes 5 hehtaaria suurelta osin kuollutta ympäristöä keskelle Vanhankaupunginlahden ja sen rantojen arvokasta luontoa. Ennallistamisen avulla voitaisiin sen sijaan vahvistaa arvokasta luontoa alueella. Samalla kompensoitaisiin lahden ranta-alueiden luonnon monimuotoisuuden heikentymistä esimerkiksi lisääntyvän virkistyskäytön ja Viikinrannan alueen rakentamisen myötä. Vanhankaupunginlahti on yksi Suomen tärkeimmistä lintualueista ja kansainvälisestikin arvostettu. Ennallistettu alue palautuu myös monien lajien ja eliöiden kulkureitiksi. Suomen ympäristökeskus julkaisee keväällä uutta luonto- ja kytkeytyvyystietoa sisältäviä zonation-karttoja Helsingistä, myös Fastholman ympäristöstä.

Muutoksia kaavakarttaan ja kaavaselostukseen

Toissijaisesti vaadimme kaava-alueen rajauksen sekä kaavamääräysten ja kaavaselostuksen muuttamista seuraavasti, jos kaupunginhallitus hylkää ajatuksen teknisten huollon alueesta luopumisesta ja aluee ennallistamisesta:

– Teknisen huollon alueen laajuudesta on vähennettävä vähintään puolet. Luontevinta on poistaa maamassojen kierrätykseen ja varastointiin tarkoitetut kentät Fastholmantien pohjoispuolella.

– Lumenvarastoinnin kenttää pienennetään vähintään niin, että sen lounaiskulmassa säästetään tervaleppää ja raitaa kasvavaa märkää luhtaa noin 0,5 hehtaaria.

–  Nykyisten kenttien koilliskulmassa tällä hetkellä oleva kahlaajille, kuten pikkutylleille, tärkeä lammikkoalue säästetään.

– Kaava-alueen rajausta muutetaan eläinten liikkumisen helpottamiseksi niin, että idässä lumenvarastointialueen ja ulkoilutien väliin rajataan leveämpi kulkuväylä eläimille. Nyt kulkureitti on kaavassa osoitettu ulkoilutien toiselle puolelle louhikkoon. On myös huomattava, että kaavaehdotus uhkaa heikentää veden virtausta kyseisessä kohdassa varastointialueen ja ulkoilutien välissä. Kyseessä on arvokkaita luhta-alueita yhdistävä vesialue, jossa kutee keväisin monia sammakoita. Koska viereiset lumikasat ovat jo turmelleet kapeikon puustoa, tulee se ennallistaa.

– Toinen kohta, jossa rajausta tulee muuttaa eläinten liikkumisen helpottamiseksi, sijaitsee kierrätyskenttien luoteiskulmassa.

– Puustoinen kapea pohjois-eteläsuuntainen yhteys, joka on nyt kenttien välissä, tulee säilyttää, koska se niinikään helpottaa eläinten liikkumista. Eläimille tulee turvata kulkuyhteys yhteydelle aitojen ali.

– Kaavakartan määräyksiin, jotka koskevat pihat ja ulkoilualueet -otsikon alla linnuille ja lepakoille aiheutuvien haittojen minimoimista, on lisättävä ruokailualueiden ja ravinnon, etenkin hyönteisten säilyminen. Lähes 5 hehtaarin laajuinen päällystetty alue heikentäisi niitä väistämättä. Tässä on tärkeää lammikkojen ja kosteiden kasvillisuuspeitteisten kohtien säilyttäminen myös kaava-alueella.

– Päätöksen perusteluihin tulisi kirjata yksiselitteisesti lumenvastaanottopaikan kapasiteetti ja sitä käyttävän kuorma-autoliikenteen määrä.

[1] https://www.vantaanenergia.fi/vantaan-energia-ja-helsingin-kaupunki-kehittavat-innovatiivista-lumensulatuslaitosta/

Helsingissä 12.3.2026,

Juha Karsikas

puheenjohtaja

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Anders Backström

järjestösihteeri

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry