Aktiivit esiin: Pinja Mäkelä löysi oman tapansa vaikuttaa Kumpulanmäen vaahterametsästä

Kuvateksti: Pinja Mäkelän kiinnostus ympäristöasioihin johti opiskeluun, ja opinnot taas lisäsivät kiinnostusta ympäristönsuojeluun. Pinjasta tuntui luontevalta työskennellä Helsyssä ympäristöasioiden parissa. Kuva: Sofia Kuisma

”Tämä metsä tuhotaan pian.” Pinja Mäkelä näki julisteen kiinnitettynä puuhun lenkkeillessään Kumpulanmäen vaahterametsän läpi. Juliste oli Helsyn kiinnittämä.

Juliste on yksi selitys sille, miksi Pinja päätti ryhtyä Helsyn aktiiviksi. Toinen selitys löytyy opinnoista. Pinja opiskelee Helsingin yliopistossa ympäristöpolitiikkaa, ja opiskelut tarjoavat vain vähän käytännön kokemusta työelämää varten.

”Muistin Helsyn julisteen, Kumpulanmäen ja sen koko tunnetilan, mikä viestistä tuli. Sitä kautta päätin ottaa yhteyttä Helsyyn. Katsoin eri toimintaryhmiä nettisivuilta, ja viestintä on sellainen asia, joka minua kiinnostaa. Laitoin viestiä, ja siitä se lähti”, Pinja sanoo.

Viestintäryhmän jäsenenä Pinja on kirjoittanut Helsyn blogiin, osallistunut tapahtumiin ja oppinut videokuvauksesta ja haastattelemisesta.

Pinja yllättyi siitä, että hän päätti lähteä Helsyn toimintaan mukaan. Hän kuvailee itseään miettijäksi. Hänen mukaansa kaikenlaisesta vaikuttamisesta on kuitenkin hyötyä, oli sitten miettijä tai tekijä. On tärkeää löytää oma tapansa vaikuttaa.

”Jos on jotain sanottavaa, mielipide kannattaa julkaista ja aloittaa keskustelu esimerkiksi Facebookissa”, hän kannustaa.

Pinja kertoo liittyneenä esimerkiksi Kumpulanmäen kaavaa koskeviin informaatiokanaviin. Kumpulanmäellä on oma Telegram-ryhmänsä, jossa keskustellaan kaavasta.

Viestinnän lisäksi Pinjaa kiinnostaa myös kaava- ja metsäryhmän toiminta, sillä ympäristöpolitiikan opinnot ovat antaneet hänelle siihen liittyvää ymmärrystä. Myös kannanottojen kirjoittaminen voisi olla hänelle mielekästä.

Kohti osallistavampaa kaupunkipolitiikkaa

Helsyn toiminnan myötä Pinja kertoo oppineensa paljon poliittisesta päätöksenteosta ja kansalaisyhteiskunnan roolista siinä. Pinja dokumentoi Helsingin Riistavuoressa Helsyn tapahtumaa, jossa hän pääsi itse näkemään, kuinka poliittiset päätökset vaikuttavat paikallisiin.

”Riistavuoressa huomasin, miten tärkeä paikka se monille on. Syntyi toivoa siitä, että asialle voidaan tehdä jotain”, Pinja muistelee.

Hänen mielestä kaupunkisuunnittelussa pitäisi kuunnella enemmän asukkaiden mielipiteitä. Yksi vaihtoehto olisivat kansalaispaneelit, jossa joukko ihmisiä pääsee keskustelemaan poliittisista päätöksistä asiantuntijoiden johdolla. Parhaimmillaan se voisi lisätä kaupunkilaisten tyytyväisyyttä poliittiseen päätöksentekoon.

”Olisi reilua, että kuntalaiset saisivat itse olla mukana siellä, missä niitä päätöksiä tehdään. Vaikka on äänestänyt, päätökset voivat olla hyvin erilaisia, kuin mitä on luvattu”, Pinja sanoo.

Pinjaa mietityttää, miten pitkälle luonnon tuhoaminen Helsingissä päästetään. Siitä syystä hän lähti myös Helsyn toimintaan mukaan.

Pinja nostaa esiin Helsingin ilmastotavoitteet, jotka ovat toisinaan ristiriidassa luonnonsuojelutavoitteiden kanssa. Ilmastotavoitteiden mukaisesti pyritään rakentamaan tiiviisti julkisen liikenteen ympärille. Ilmastotavoitteilla voidaan kuitenkin perustella myös metsien kaatamista.

”Olen asunut Kumpulanmäen alueella vasta pari vuotta, mutta se iski, että metsä kaadetaan uuden kaavan alueelta pois. Vaahterametsä on arvokasta, mutta sitä ei huomioida. Usein raha on iso arvo ja motiivi, joka menee luonnon arvon yli”, Pinja sanoo.

Teksti: Sofia Kuisma