Mielipide Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarungosta
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut Mäkelänkadun bulevardikaupungin kaavarungon osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan, kaavarunkoluonnokseen sekä muuhun nähtävillä olleeseen aineistoon. Kiitämme mielipiteen antamiselle myönnetystä lisäajasta ja lausumme mielipiteenämme seuraavaa.
Rakentaminen Tuusulanväylän ja Asesepäntien risteysalueelle ja Asesepäntien eteläpuolelle on käyttökelpoisin osa suunnitelmassa, joka muilta osin nojautuu vihersuojakaistojen sekä viher- ja virkistysalueiden kohteluun rakennusmaareservinä. Kortteleiden alle on jäämässä metsää ja puustoisia alueita yhteensä noin 13,2 ha. Kaavarunko ei edusta ajantasaista, kestävää kaupunkisuunnittelua. Kertyneen luontokatoa ja ilmastokriisiä koskevan tiedon tulisi näkyä suunnittelussa siten, että viheralueiden ja ekologisten yhteyksien uhraamiselle etsittäisiin vaihtoehdot.
Kaavarunko tuhoaa systemaattisesti liito-oravan ydinalueita ja myös kulkuyhteyksiä eri ydinalueiden välillä. Lisäksi muun muassa useita arvokkaita metsäkohteita jää rakentamisen alle. Ongelma havainnollistuu hyvin alla olevassa, Helsingin karttapalvelusta otetussa kuvakaappauksessa, jossa on näkyvillä liito-oravan ydinalueet, reitit ja yhteys- ja ylityspaikkatarpeet sekä metsäkohteet ja kääpä- ja orvakkakohteet. Näiden luontokohteiden päälle ei tule rakentaa.
Aineistoissa mukana olevan Metsäalueiden monimuotoisuuden arvioinnin (Ramboll) kohdalla mietityttää, avaako se yleisemminkin kaavoituksen lähtökohtia olemassa olevan luonnon kohdalla. Esimerkiksi arvioinnissa ei huomioida luontodirektiivin lajeja kuten liito-oravaa säästettävinä kohteina kuten normaaleissa luontoselvityksissä. Niinpä kaavarungon selostusluonnoksessa huomautetaan ainoastaan liito-oravan ydinalueiden huomioimisesta. Ongelmia on arviointiin sisältyvän pohdinnan perusteella myös muun muassa ekologisten yhteyksien huomioinnissa. Vaadimme, että uhanalaiset lajit ja luontotyypit sekä luontodirektiivin suojelemat lajit turvataan jo kaavarungossa.
Hankkeen yhteydessä on pakko saada riittävät takeet muun muassa liito-oravan kannalta kunnollisesta ja toimivasta itä-länsisuuntaisesta vihersillasta nykyisen Tuusulanväylän ylitse. Myös nykyisen Pakilantien ylittämistä pitää helpottaa. Liito-oravalle on saatava aikaan yhteys linjalle Keskuspuisto–Metsälä–Pakilantie–Suursuonpuisto–Patolan metsä.
Nykyisellään puustoinen ekoyhteys kulkee Pakilantien etelä- ja pohjoispuolella (Patolan metsän tasalle asti) korostetusti Tuuslanväylän länsireunaa pitkin. Lännempänä tästä on lähinnä erilaisia avomaita kuten niittyä, viljelypalstaa ja matalaa pensaikkoa. Kaavarunkoluonnos ohjaa metsät rakentamiseen ja säilyttää lähinnä kapean kaistaleen nykyisiä avomaavaltaisia alueita. Vaikka kyseiset alueet saataisiin nopean metsittäminen piiriin, kestää useita vuosikymmeniä, kunnes yhteydestä voisi kehittyä esimerkiksi liito-oravan kannalta toimiva.
Samoilla kohdin suunnittelualueen läpi kulkee itä-länsisuunnassa myös yleiskaavaan merkitty kaupunkiluonnon ydinalue sekä ekologisen kytkeytyneisyyden kannalta tärkeä yhteys. Kaavarunkoluonnos ei nykyisellään turvaa yleiskaavan mukaisten viheryhteyksien säilymistä.
Tuusulanväylän liikenteen ohjaamisen osalta haluamme kiinnittää huomiota siihen, että Keski-Pasilan liikenne on jo nykytilanteessa altis ruuhkautumaan – puhumattakaan suunnitelman kuvaamasta tilanteesta, jossa Tuusulanväylän–Mäkelänkadun liikennevirtoja ohjataan kulkemaan Keski-Pasilan läpi. Vaikutuksia Keski-Pasilan liikenneverkkoon ja sen ruuhkautumiseen ei ole suunnitelmassa tarkasteltu lainkaan. Lisäksi liikennejärjestelmäselvityksessä kuvattu Käpylän asemaseudun uusi yhteys tuhoaa Louhenpuiston pohjoisosan yhdessä alueelle suunniteltujen rakennuskortteleiden kanssa. Pohjoisbaanan rakentaminen on jo verottanut Louhenpuistoa liikaakin.
Lopuksi haluamme vielä nostaa yhden erityiskohteen esille. Kustaankartanon vanhustenkeskuksen länsipuolella on – pinta-alaan suhteutettuna varsinkin – Helsingin lahopuustoisten lehtojen mahdollinen ykköskohde uhanalaisen ja vaateliaan lahottajalajiston kannalta. Kohteen lajistoarvot on melko hyvin kuvattu luontotietojärjestelmän arvokkaan kääpäalueen kuvauksessa (https://kartta.hel.fi/ltj/feature-report/194717/). Alue on myös pääosaltaan liito-oravan ydinaluetta. Lajistonsuojelumerkitys hahmottuu hyvin myös laji.fi:n uhanalaisten ja silmälläpidettävien lajien esiintymien perusteella. Kohteesta tekee erityisen yhdistelmä, jossa alueella on monta Helsingin ja koko maakunnan kannalta merkittävää lajia ja monella näistä on vieläpä useita esiintymiä. Kohde on ehdottomasti jätettävä rakentamisen ulkopuolelle.
Helsingissä 8.12.2023
Noora Kaunisto
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry