Muistutus Kulosaaren ja Herttoniemen katu- ja puistosuunnitelmaehdotuksista
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys on tutustunut nähtävillä oleviin suunnitelmiin, jotka liittyvät Itäbaanan rakentamiseen ja vanhan tienpohjan vahvistamiseen ulkoilutieksi Herttoniemen metsäselänteellä. Kannatamme pyöräilyä, sen turvallisuutta ja sujuvia reittejä, muuta peräänkuulutamme luonnon parempaa huomioimista reittien suunnittelussa.
Nykyistä puustoa suunnitellaan kaadettavaksi liikaa
Baanaverkoston rakentaminen on vaatinut monia uhrauksia luonnon kohdalla, ja se valitettavasti jatkuu nähtävillä olevien suunnitelmaehdotusten mukaan Kulosaaren puistotien ja Herttoniemen Hiihtäjäntien välillä. Suunnittelualueella on laskettu kaadettavien, rungon halkaisijalta yli 20 cm paksujen puiden määräksi 188 kappaletta. Arviomme mukaan pienempää puustoa kaadettaisiin vähintään yhtä paljon. Lisäksi vanhan tien muuttaminen Herttoniemen metsäselänteellä noin 4–5 metriä leveäksi ulkoilutieksi kivituhkapintoineen ja hakereunoineen uhkaa reunoilla kasvavia kookkaita haapoja, raitoja ja tammea sekä useita nuori kuusia.
Kipparlahden silmukan eteläpuolella kasvava metsikkö uhkaa kutistua lähes puoleen nykyisestä, kun huomioidaan, että metsän keskiosassa on äskettäin kaadettu puita työmaatietä varten. Nykyinen Kivinokan vihreä ja kodikas sisäänkäynti saattaa puolestaan muuttua laajaksi liikenteen asfalttikentäksi Itäväylälle asti, jos Kipparlahden silmukan suunnitelmat pysäköintialueista, liikenneympyrästä ja tiealueen levennyksestä uhanalaiseen vaahteralehtoon toteutuvat. Toinen uusista pysäköintialueista kuuluu Kivinokan uuteen asemakaavaan.
Herttoniemen metsäselänteen puolella kalliometsät ja kuusikkorinne sekä niissä viihtyvä lajisto vähenevät, jos suunnitelmaehdotus toteutuu. Suunnittelualue liittyy metsäverkoston runkoyhteyteen. Koska Vanhankaupunginlahden metsät ovat tärkeää lepakkoaluetta, on syytä olettaa, että myös suunnittelualue on lepakkojen suosiossa, vaikka se on rajattu vain osittain tärkeään lepakkoalueeseen. Esimerkiksi metsän läpi kulkeva vanha tie saattaa hyvinkin toimia lepakkojen saalistusalueena ja kulkureittinä. Kookkaiden puiden kaataminen reitin varrelta levennystä varten ja valaistus todennäköisesti häiritsisivät alueen yleisimpiä lajeja vesi- ja viiksisiippaa.
Parannusehdotuksia suunnitelmaan
Ehdotamme, että suunnitelmaehdotusta muutetaan seuraavasti:
- Vähennetään kaadettavia puita koko suunnittelualueella vähintään puoleen ehdotetusta. Tämä onnistuu poistamalla turhat kaadot baanan reunoilta. Baanaa voitaisiin myös kaventaa, ainakin paikoin. Puita pelastetaan myös muokkaamalla liuskoja puita säästäviksi. Lisäksi istutetaan runsaasti suunniteltua enemmän puuntaimia.
- Vanha tie, jonka leventämistä ja päällystämistä ehdotetaan, säilytetään nykyisen levyisenä ja korkeintaan vahvistetaan sen pintaa hiekalla. Jos tietä kaikesta huolimatta levennetään, se tulee tehdä niin, ettei reunoilta kaadeta yhtään kookasta puuta. Suosittelemme lepakkokartoituksen tekemistä vanhan tien kohdalla ja tulosten hyödyntämistä jatkosuunnittelussa. Ulkoilutietä ei tule valaista, koska se häiritsee vesi- ja viiksisiippoja sekä muutakin luontoa. Ulkoilijoille on lähistöllä muita valaistuja ulkoilutietä.
- Kipparlahden silmukan metsä säilytetään metsänä. Aikaisemmin hakatulle työmaatielle istutetaan viipymättä sekametsää. Kipparlahden silmukan kohdalle suunniteltujen pysäköintialueiden, tiealueen leventämisen ja baanaa palvelevan liikenneympyrän ympäristöön istutetaan paljon enemmän puita, myös kookkaita taimia, kuin mitä suunnitelmaehdotus esittää.
- Rakentamisen ja siihen liittyvän varastoinnin ei tule levitetä baana-alueen ulkopuolelle metsään, koska sen vuoksi jouduttaisiin poistamaan lisää puita.
- Puita ei kaadeta lintujen pesintäaikana 1.4.–15.8.
Lopuksi
Haluamme myös tuoda esiin, että tehokkaan ja nopean baanaverkoston lisäksi tarvitaan myös vihreitä, viihtyisiä, rauhallisempia reittejä, joilla rentoudutaan ja nautitaan hiljaisemmilla pyöräilynopeuksilla esimerkiksi työmatkapyöräilystä. Nämä reitit ovat jo olemassa. Tulee vain kiinnittää huomiota niiden säilymiseen kaavoituksen yhteydessä ja lisätä niiden turvallisuutta.
Helsingissä 25.4.2022
Antti Halkka
varapuheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry