Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Kannanotto Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan suun­nit­te­lu­pe­ri­aat­teis­ta

Lemissaari on villiintynyt vanha huvilasaari, jolla on myös metsäarvoja. Kuten kuvasta näkyy, siellä on yksi Helsingin mahtavimmista pystykiurunkannusten esiintymistä. Lemissaari pitää säilyttää veden lähes ympäröimänä keitaana, johon ei kaavoiteta uusia rakennuksia tai laitteita vaativaa virkistystoimintaa. Kuva: Leena Mikola

Lähetimme 5.5.2023 Helsingin kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton koskien Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan suunnitteluperiaatteita:

Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet

Seuraavan kokouksenne asialistalla on Länsiväylän ympäristön osayleiskaavan suunnitteluperiaatteet (asiakohta 3). Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ei voi hyväksyä esitettyjä suunnitteluperiaatteita osayleiskaavan lähtökohdaksi. Suunnitteluperiaatteiden toteutuksen mukanaan tuoma väestönlisäys ylittää alueen kestokyvyn luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunnan sekä virkistyksen ja vielä useasta muusta näkökulmasta katsoen. Osayleiskaava-alueella olisi mahdollista toteuttaa vain hyvin maltillista täydennysrakentamista, ja sekään ei saisi kohdistua rannoille.

Esitämme, että suunnitteluperiaatteita ei hyväksytä, vaan ne palautetaan uuteen valmisteluun. Uudessa valmistelussa on luovuttava merentäytöistä kokonaan ja toteutettava nyt esitetystä rakentamisesta vain murto osa, jotta se on luonnon ja ihmisten kannalta kestävällä pohjalla. Perustelemme esitystämme seuraavassa.

Tuhoisa tunnelivaihtoehto

Länsiväylän tunnelivaihtoehto on esitetyssä muodossaan erityisen tuhoisa, koska kaupungin näkemyksen mukaan tunneli edellyttää laajoja merentäyttöjä ja voimakasta lisärakentamista. Silti edes merentäytöt ja uudet rakennukset eivät välttämättä riitä kattamaan tunnelin rakentamisen kustannuksia.

Neljästä aiemmin esitetystä skenaariosta Länsiväylän osayleiskaavan suunnitteluperiaatteeksi kaupunki ehdottaa vaihtoehtoa, joka on luonnon, meren, ilmaston, kulttuurimaisemien, talouden sekä nykyisten asukkaiden kannalta ylivoimaisesti haitallisin. Valittu kolmosvaihtoehto muuttaisi Lauttasaaren pohjoisosan erittäin raskaasti rakennetuksi kattamalla Länsiväylää ja täyttämällä merenlahtia. 10 000 – 15 000 ihmiselle suunnitellaan asuntoja nykyisille viheralueille, monta ongelmaa mukanaan tuovan kalliin tunneliratkaisun päälle sekä laajoille merentäytöille Lauttasaaressa ja Lapinlahdessa. Merentäytöt aiheuttaisivat luontokatoa, meriveden laadun heikkenemistä ja kulttuurimaisemien katoamista.

Ehdotus ei ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Rakentamisen ilmastovaikutukset olisivat hyvin huomattavia, myös verrattuina muihin vaihtoehtoihin. Maisemien kannalta ehdotuksen toteuttaminen olisi laaja-alainen katastrofi. Lauttasaaren nykyisille asukkaille se aiheuttaisi haittaa. Tämä megaprojekti toteutettaisiin keskellä vilkasta yhteiskuntarakennetta, ei harvaan asutulla maaseudulla.

Lisäksi Länsiväylän tunnelointi on ohjaavien kaavojen vastainen. Yleiskaavassa ja Helsingin seudun vaihemaakuntakaavasta tunnelimerkintä puuttuu. Tunnelin sijaan Länsiväylä voisi olla esimerkiksi keskellä maavallia, jonka reunoilla olisi suojaavaa puustoa ja pensaistoa.

Satamatunnelin suuaukko pois Lapinlahden puistosta

Satamatunnelin suuaukon sijoittaminen Lapinlahden puistoon tuhoaisi puiston rauhan ja virkistysmahdollisuudet suurelta osin. Se hävittäisi myös arvokasta kasvillisuutta ja uhanalaisia ketoja. Siksi suuaukko tulee sijoittaa mahdollisimman kauas puistosta. Mahdollisesti sen tunnelin ulostulo olisi paras sijoittaa kauemmas rannasta ja tarvittaessa purkaa tieltä rakennuksia läheltä nykyistä Länsiväylän sisääntuloa.

Luonto ja luontoarvojen tuho Lauttasaaressa ja Lapinlahdessa

Kaupungin tekemä aluesuunnitelma oli voimassa vuoteen 2020 saakka. Siinä näkyvät arvokkaat luontokohteet, geologiset kohteet, maastot, maaperät ja kasvikohteet, eivätkä ne ole muutamassa vuodessa minnekään kadonneet. Vuoden 2016 yleiskaavassa ne jätettiin osin huomiotta, mutta nyt ehdotetuissa suunnitteluperiaatteissa ne sivuutetaan täysin.

Merentäytöt ja rantojen rakentaminen Lauttasaaressa ja Lapinlahdessa häiritsisivät saaren pohjoisrantojen merellisiä ekosysteemejä sekä hävittäisivät kokonaan täyttömaan ja rakentamisen alle jäävät luontotyypit. Tällaisia ovat muun muassa sisäsaariston (Seurasaariselän) puoliavoimet kapeat rantaniityt särmäputkineen ja käärmenkielineen Lemissaaressa, tervaleppäluhdat ja lehdot kosteikko- ja lehtokasvineen sekä lintuineen ja lepakoineen Nackapuistossa, tiheä ruovikko lintupopulatioineen Lemislahdessa, suojaisat matalat murtovesilahdet uposkasvillisuuksineen ja kalakantoineen Lemislahdesta Lapinlahteen sekä Annansaari ja Lapinlahden luotojen lintupopulaatioineen. Nämä elinympäristöt eivät ole korvattavissa viherkatoilla tai vastaavilla keinoilla.

Lauttasaaressa pohjoisrannan täytön ja rakentamisen mukanaan tuova tuhoisa luontokato ei pelkästään vaikuttaisi itä-länsisuuntaisella ranta-akselilla. Saaren luonnonmukaisten alueiden pienenemisen lisäksi vaikutukset heikentäisivät luontoarvoja ympäri saarta, kun nykyisiä viheryhteyksiä muurattaisiin rakennuksilla umpeen esimerkiksi Ruukinlahden puiston kohdalla. Varsinkin lintujen ja nisäkkäiden ekologisina käytävinä tällä hetkellä toimivia alueita menetettäisiin.

Tärkeä näkökohta luonnon kannalta on myös väestönkasvun aiheuttama lisäkuluminen hupenevilla luontokohteilla, joiden joukossa on useita arvokkaita elinympäristöjä. Lauttasaaren luontoalueet eivät voi kestää suunnitteluperiaatteiden mukaista Lauttasaaren väestön kaksinkertaistumista, mukaan lukien Koivusaaren ja Vattuniemen rakennussuunnitelmat. Viimeiset 20 vuotta on jo havaittu pahoja kulumisvaurioita, ja pandemia-aika toi lyhyellä ajanjaksolla lisänäyttöä kulumisherkkien ranta- ja kallioalueiden haavoittuvuudesta.

Rantareitti ja muut väylät on sijoitettava Lapinlahden puistossa ja rannoilla niin, että arvokas kasvillisuus sekä kallioiden, kallioketojen ja luonnonrantojen biotoopit säilyvät.

Merentäytöistä luovuttava

Nyt suunnitellusta tunneloinnista aiheutuvat merentäytöt uhkaavat Lauttasaarensalmea, Lapinlahtea ja niiden vesiluontoa. Osayleiskaavan suunnittelussa on otettava huomioon, että samaan aikaan on monia muitakin Lauttasaarensalmea ja Seurasaarenselkää uhkaavia suunnitelmia vireillä: Länsisataman laajennus ruoppauksineen, aiemmin esiin tuodut Tammasaaren laituriin ja Ruoholahden kanavaan suunniteltujen kelluvien talojen rakentaminen ja liikennejärjestelyt pohjatöineen, Taivallahdessa vireillä olevan hotellihanke merentäyttöineen ja mahdollinen kevyen liikenteen väylän rakentaminen Humallahden rantaviivaan heikentävät kaikki osaltaan meren tilaa. Merenpohjan ruoppaustöissä kaivettavan materiaalin kuljettaminen ulommas esimerkiksi Koirasaaren edustalle tai muualle vähän kauemmas Helsingin rannoilta pilaa matalaa merta ja tuhoaa sen elinympäristöjä ja eliöstöä.

Merentäytöt tapahtuvat matalilla vesillä, rantavesillä ja lahdissa. Juuri nämä alueet ovat luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeimmät, koska niissä valo saavuttaa merenpohjaa ja mahdollistaa parhaiten pohjakasvillisuuden ja merieläinten olemassaolon. Ihmisen rakentamat rannat eivät enää mahdollista rantakasvillisuuden ja matalan veden pohjakasvillisuuden kehittymistä kaupungin ranta- ja vesialueilla.

Merentäytöt tuhoaisivat ja heikentäisivät kalojen kutualueita ja poikasten kasvualueita. Nämä alueet on osayleiskaavoituksen yhteydessä kartoitettava, jos sitä ei ole vielä tehty sekä lisättävä kaava-aineistoon ja huomioitava suunnittelussa. Aikaisemmin tehdyt selvitykset muun muassa Keilaniemen ja Koivusaaren merentäyttöjen vaikutuksista kaloihin antavat viitteitä Lauttasaaren pohjoisrannalla olevista tärkeistä kutu- ja poikasalueista. Vesialueelle suunniteltujen useiden merentäyttöjen, Koivusaari, Keilaniemi, Lehtisaari, yhteisvaikutukset on arvioitava viimeistään nyt.

Pidämme erittäin ongelmallisena sitä, että huolimatta selvityksestä, joka osoittaa merentäytön lisäävän Lapinlahden rehevöitymistä ja heikentävän sen veden laatua, suunnitteluperiaatteissa ehdotetaan edelleen Morsiamen kohdalle sijoittuvaa täyttöä.

Merentäyttöä ei voida tänä päivänä hyväksyä millään perusteella. Itämeri ja sen rannat ovat kovan kuormituksen kohteena, kun Itämeren ympärillä olevien valtioiden tavoitteet ovat niin erilaiset. Suomessa ja Helsingissä Suomen pääkaupunkina täytyisi ymmärtää, että merentäyttö on hiljainen lupa muillekin Itämeren alueen kaupungeille kohdella merta huonosti.

Helsingissä 5.5.2023

Antti Halkka

varapuheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry