Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Kannanotto ke­hit­tä­mis­va­rauk­sen jatkamisesta mo­ni­lii­kun­ta­kes­kuk­sen suunnittelua varten

Matokallion metsämaisemaa. Kuva: Olli Manninen

Lähetimme 19.12.2022 yhdessä Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanjan ja Luonto-Liiton metsäryhmän kanssa kannanoton kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenille koskien kehittämisvarauksen jatkamisesta moniliikuntakeskuksen suunnittelua varten:

Arvoisat Helsingin kulttuuri- ja vapaa-aikalautakunnan jäsenet

Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanjan, Luonto-Liiton metsäryhmän ja Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen kanta 20.12.2022 kokouksen esityslistan asiakohtaan 8 on, että Myllypuron jääurheilukeskus Oy:lle myönnettyä kehittämisvarausta jääurheilun moniliikuntakeskuksen suunnittelua varten ei luonto- ja virkistysarvojen vuoksi tule jatkaa.

Toistamme aiemmin esittämämme vetoomuksemme siitä, että urheilukeskuksen rakentamisesta Puotinharjussa Ratasmyllynkuja 4:ssä luovutaan, koska tontti sijaitsee luontoarvoiltaan rikkaassa ja virkistysalueena tärkeässä Matokallion metsässä.

Jos jääurheilukeskus halutaan rakentaa, sille löytyy parempi paikka esimerkiksi Vuosaaren liikuntapuiston yhteydestä. Matokallio on tärkeää säästää osana metsäverkoston virkistysreittejä, joita toivottavasti löytyy tulevaisuudessa myös pikaraitiotien varrelta.

Matokallio on malliesimerkki sellaisesta metsästä, joka EU:n biodiversiteettistrategian mukaan pitäisi suojella. Metsän hävittäminen on ristiriidassa sen tavoitteen kanssa, että Suomi pysäyttää luontokadon vuoteen 2030 mennessä. Metsäalueiden verkoston säilyttäminen, vahvistaminen ja metsien luontaisen vanhenemisen salliminen nimetään Helsingin kaupunkistrategiassa keskeisiksi tavoitteiksi, kuten myös asukkaiden lähiluonnon turvaaminen. Linjausta noudattamalla Matokallion kaltaiset metsät säästyvät.

Uhanalaisten lajien METSO-metsä puuttuu edelleen luontotiedoista

Asiantuntijat ovat todenneet Matokallion täyttävän METSO-kriteerit, vaikka jostain syystä tonttia ei ole kirjattu METSO-metsäksi Helsingin luontotietojärjestelmässä. Paikalta on löytynyt uhanalaista ja korkeista suojeluarvoista kertovaa lajistoa, vanhan metsän indikaattorilajeja sekä runsaasti lahopuuta. Matokallion metsä on myös määritelty ydinmetsäksi vuoden 2019 metsä- ja puustoisen verkoston selvityksessä. Puuttuvat laji- ja luontokartoitukset tulisi tehdä, kirjata kaupungin luontotietojärjestelmään ja ottaa huomioon päätöksenteossa. Rakentamisen kaavoittaminen metsiin ei ole kestävää kaupunkisuunnittelua enää aikana, jona luontokadon ja ilmastokriisin huomioiminen tulisi olla mukana kaikessa päätöksenteossa.

Alueen viimeinen vanha metsä tarjoaa hyvinvointia ja virkistystä kaikille

Matokallio on rakas lähimetsä ja tärkeä ulkoilupaikka. Jääurheilu tavoittaa paljon ihmisiä, mutta luonnossa liikkuminen on mahdollista moninkertaiselle määrälle kaupunkilaisia tulotasosta riippumatta. Matokallio kytkeytyy metsäverkostoon alueellisen yhteyden osana. Se siis tarjoaa liikkumismahdollisuuksia eri lajeille – myös virkistysreittejä ihmisille. Näiden puustoisten ja metsäisten virkistysreittien varrella Matokallio on vanhana metsänä erityisen vaikuttava elämys. Kyseessä on Puotinharjun viimeinen metsä. Sen naapurissa Karhunkaatajan metsä jäi vastikään asemakaavan alle. Lähimetsien alueellinen riittävyys tulisi taata kaupunkisuunnittelussa.

Tehokkaan julkisen liikenteen ei tarvitse hävittää merkittäviä luonnon monimuotoisuuskohteita

On ongelmallista, että “vihreänä vaeltajana” mainostetun pikaratikan takia merkittävät luonnon monimuotoisuuskohteet ovat vaarassa kadota sen reitin varrelta. Näyttää siltä, että pikaratikan reunat rakennetaan mahdollisimman tehokkaasti paikallisista luonto- ja virkistysarvoista välittämättä.

Tehokas julkinen liikenne on tärkeä hiilidioksidipäästöjen vähentäjä, mutta sen infrastruktuuria rakennettaessa tulisi muistaa luontoarvojen turvaaminen. Parhaimmillaan pikaraitiotie tarjoaa kaupunkilaisille hyvän mahdollisuuden päästä myös arvokkaaseen lähiluontoon, jos sitä rakentamisen sijaan säästetään.

Energiaa runsaasti kuluttava ja hiilidioksidipäästöjä synnyttävä jäähalli on viimeinen vaihtoehto rakennettavaksi arvometsään ja ympäristötekona perustellun pikaraitiotien viereen. Viimeistään nyt on syytä laskea jäähallin ympäristökuorma – mukaan lukien vaikutukset luonnon monimuotoisuudelle.

Helsingissä 19.12.2022

Aino Juvonen

kampanjakoordinaattori, Kaadetaan kaava, ei metsää! -kampanja

Ida Korhonen

puheenjohtaja, Luonto-Liiton metsäryhmä

Antti Halkka

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys