Saavutettavuustyökalut

Suomen luonnonsuojeluliitto SLL Uudenmaan piiri Helsingin yhdistys

Helsinki
Navigaatio päälle/pois

Mielipide Östersundomin osayleiskaavan maan­käyt­tös­ke­naa­riois­ta

Östersundom. Kuva: Harri Nygren

Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ovat tutustuneet nyt nähtävillä olleisiin Östersundomin osayleiskaavan valmisteluun liittyviin ja verkkokyselyssä olleisiin maankäyttöskenaarioihin ja lausuvat niistä mielipiteenään seuraavaa.

Annoimme maaliskuussa kaavahankkeen osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta perusteellisen mielipiteen, jossa painotettiin suunnittelualueen merkittävien luontoarvojen huolellista kartoittamista laadittavien uusien selvitysten avulla sekä tulosten huomioimista jatkotyön pohjana. Esitimme samalla tulevaan yleiskaavaan luonnonsuojelualuevarauksia useille jo ennestään hyvin tunnistetuille arvokkaille luontokohteille Östersundomissa. Mielipiteen liitteinä oli myös uusia tietoja alueella tehtyjen luontokartoitusten tuloksena syntyneistä lajihavainnoista. Keväinen kannanotto on yhä edelleen ajankohtainen ja on luettavissa Helsingin luonnonsuojeluyhdistyksen verkkosivuilla: https://www.sll.fi/helsinki/2022/03/02/mielipide-ostersundomin-osayleiskaavan-osallistumis-ja-arviointisuunnitelmasta/

Uudet maankäyttöskenaariot

Erilaisia pääskenaarioita Östersundomin kehittämiseksi on nyt ollut esillä seitsemän ja ne ovat hyvin erilaisia. Mukana on laajaa intensiivistä rakentamista ja metroyhteyttä esittävä Skenaario 1 ja nykytilanteessa pitäytyvä Skenaario 5 sekä useita variaatioita pikaraitiotieyhteyteen perustuvista suunnitteluratkaisuista (Skenaariot 2–4), joissa rakennettavien alueiden laajuudet ja tehokkuudet poikkeavat merkittävästi toisistaan. Metroskenaario muistuttaa suuresti aiemman kumotun Helsingin, Sipoon ja Vantaan yhteisen Östersundomin yleiskaavan suunnitteluratkaisua.

Pikaraitioyhteyteen perustuvassa Skenaario 2:ssa luontoalueille kohdistuvan asuinrakentamisen alue on yhtä laaja kuin metroskenaariossa, mutta enemmän pientaloihin painottuva ja siten tehokkuudeltaan ja asukasmäärältään pienempi. Skenaarioissa 3 ja 4 rakentamisalueet ovat edellisiin verrattuna huomattavasti suppeampia, mutta ulottuvat silti myös luontoalueille. Virkistykseen, luonnonsuojeluun ja matkailuun pohjaava vaihtoehto Skenaario 6 sekä elinkeinotoimintoihin perustuva Skenaario 7 poikkeavat huomattavasti edellisistä, ja niissä asuinrakentamisen lisäys perustuu ainoastaan nykyisten rakennettujen alueiden tiivistämiseen.

Kiitämme suunnittelijoita avarakatseisuudesta useiden erilaisten skenaarioiden esittämisessä Östersundomin tulevaisuutta ajatellen, vaikka suunnitteluaineistossa korostetaankin sitä, että mitään skenaariota ei sellaisenaan olla esittämässä toteutettavaksi ensi vuonna laadittavassa osayleiskaavan kaavaluonnoksessa. Kiitämme skenaariotyötä myös siitä, että kaikissa esillä olleissa vaihtoehdoissa Salmenkallion ja Talosaaren luontoalueet on osoitettu kumotusta yleiskaavasta poiketen nyt viher- ja virkistysalueiksi sekä luonnonsuojelualueiksi.

Luontoselvitykset edelleen vaillinaisia

Kaavamateriaalissa ja muussa suunnitteluaineistossa mainitaan laadittavien uusien luontoselvitysten osalta edelleen vain lepakkoja ja viitasammakkoja koskevat valmisteilla olevat selvitykset. Nämä eivät missään mielessä ole riittäviä. Esimerkiksi METSO-selvityksiä tulisi tehdä niin, että koko osayleiskaavan suunnittelualueen kaikki metsäalueet saataisiin kattavasti inventoitua. Aivan erityisesti tämä tarve koskee yksityisomistuksessa olleita metsiä.

Iso osa Östersundomin maa-alueesta on aiemmin ollut yksityisomistuksessa, tai on sitä edelleen, joten niitä koskeva luontotieto on kaupungin luontotietojärjestelmässä vielä vaillinaista. Puutteellinen taustatieto korostuu ja kertautuu haitallisesti, kun alueen maankäytöstä ollaan nyt tekemässä suuria ja vaikutukseltaan pysyviä yleiskaavatason linjauksia. Tarkempien selvitystarpeiden osalta viittaamme siksi painokkaasti edelleen aiemmin mainittuun mielipiteeseemme.

Sipoonkorven kansallispuiston laajentaminen

Osayleiskaavan laatimisen yhteydessä on syytä selvittää perusteellisesti myös Sipoonkorven kansallispuiston laajentamista Helsingin puolelle. Nykyään kansallispuisto ulottuu useissa kohdin Helsingin rajalle, mutta kurottuu rajan yli vain hyvin vähäisessä määrin. Kansallispuiston alueen johdonmukainen ja suunnitelmallinen jatkaminen muille Östersundomin luontoalueilla ja aina merenrantaan asti kokoaisi hienosti yhteen alueen arvokkaita metsäalueita, joita uhkaa pirstaloituminen ja ekologisten yhteyksien heikkeneminen. Yleispiirteinen osayleiskaavavaihe on oivallisen sopiva laajennettavan Sipoonkorven kansallispuiston alustavan aluevarauksen tarkasteluun ennen tulevaa yksityiskohtaisempaa asemakaavatason suunnittelua.

Jatkosuunnittelusta

Jatkotyössä laaditaan nyt vaikutusten arviointi eri maankäyttöskenaarioista sekä tehdään suunnitteluperiaatteet tulevaa osayleiskaavaluonnosta varten. Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ja Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri katsovat edelleen, että tulevassa suunnitteluratkaisussa Östersundomin kaikki arvokkaat metsäalueet tulisi rajata rakentamisen ulkopuolelle. Nyt nähtävillä ja keskustelussa olleista vaihtoehdoista Skenaario 6 toteuttaisi tätä tavoitetta parhaiten. Joka tapauksessa tämän virkistykseen, luonnonsuojeluun ja matkailuun pohjaavan vaihtoehdon luontoalueverkostoa koskevien ehdotusten olisi syytä sisältyä pohjana myös kaikkiin muihin nyt jatkosuunnittelussa kehitettäviin maankäyttöskenaarioihin ja jatkosuunnitteluun tulevaa osayleiskaavaluonnosta ajatellen. Tämä olisi myös ilmastoviisas ratkaisu.

Helsingissä 5.12.2022

Antti Halkka

puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Emilia Pippola

järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry

Laura Räsänen

puheenjohtaja, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Lauri Kajander

erityisasiantuntija, Suomen luonnonsuojeluliiton Uudenmaan piiri ry

Lisätietoja

Matti Lipponen, varapuheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry: matti.lipponen(ät)welho.com / puh. 040 8248704