Yhteydenotto koskien Östersundomin (nykyisten pientaloalueiden) asemakaavoitusohjelmaa 2022
Lähetimme 11.11.2022 Helsingin kaupunkiympäristökautakunnan jäsenille yhteydenoton koskien Östersundomin (nykyisten pientaloalueiden) asemakaavoitusohjelmaa 2022:
Arvoisat kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys katsoo tarpeelliseksi ilmaista huolensa koskien lautakunnan 15.11. kokouksen esityslistalla olevaa asiakohtaa 5 eli Östersundomin (nykyisten pientaloalueiden) asemakaavoitusohjelmaa 2022.
Esityslistassa esitetään, että asemakaavoitusohjelma esitetään merkittäväksi tiedoksi. Päätös ja itse ohjelma jättävät auki kohtuuttoman joukon merkittäviä kysymyksiä tyyliin:
a) mikä tulee jatkossa olemaan tämän tiedoksiannoksi hyväksymisen vaikuttavuus osayleiskaavassa kyseisten pientaloalueiden ympäristöön tarkasteltavan maankäytön laajuuden ja määrän kannalta
b) millaisiin vaikutusarviointeihin esimerkiksi luontoarvojen huomiointivelvoitteiden asettamien rajoitteiden osalta esitetyt asemakaavakohtaiset asukasmäärätavoitteet pohjautuvat
c) miksi marraskuussa 2022 halutaan ottaa näin selvästi kantaa sellaisiin asemakaavahankkeisiin, jotka ovat täysin riippuvaisia samaan aikaan tekeillä olevasta osayleiskaavasta sekä
d) miksi asemakaavoitusohjelma 2022:n nimissä halutaan linjata ja ohjata asemakaavoitushankkeita, joiden toteutumisen ajankohdaksi on esitetty asemakaavahankkeina esimerkiksi vuosi 2025 tai vuoden 2030 jälkeinen aika?
Oma lukunsa on esittelijän perustelujen väite, jonka mukaan ”kaavoitusohjelman mukainen kehitys mahdollistaa Östersundomin maltillisen väestönkasvun ja palvelujen ylläpitämisen alueella”. Sama asia todetaan itse kaavoitusohjelmassa hieman toisilla sanoilla (Täydennysrakentaminen mahdollistaa maltillisen väestönkasvun ja palvelujen ylläpitämisen alueella). Kaavoitusohjelman mukaan ”Östersundomiin tavoitellaan n. 1500-2000 uutta asukasta ensimmäisessä vaiheessa ennen Östersundomin
osayleiskaavan voimaantuloa. Toisessa vaiheessa tavoitellaan n. 500-4000 uutta asukasta riippuen osayleiskaavan ratkaisuista. Yhteensä alueelle tavoitellaan n. 2000-6000 uutta asukasta ennen raideliikenteeseen perustuvaa aluerakentamista”. Esitetty maksimimäärä tarkoittaa Östersundomin nykyisen asukasmäärän (1800) reilua kolminkertaistamista. Tämän kutsuminen maltilliseksi väestönkasvuksi on harhaanjohtavaa.
Katsomme tarpeelliseksi tuoda lautakunnan tietoon sen, että ohjelman asemakaavakohtaisissa hankkeissa on ilmeisen toteuttamiskelpoisten täydennysrakentamissuunnitelmien joukossa useita tapauksia, joissa luontoarvot asettavat voimakkaita rajoitteita merkittävälle täydennysrakentamiselle. Monet täydennysrakentamiskohteiksi esitetyt pientaloalueet rajoittuvat välittömästi esimerkiksi metsäverkoston ydinmetsiin, muihin erityisen arvokkaisiin luontokohteisiin sekä muutamissa tapauksissa myös suojelu- ja Natura-alueisiin.
Ongelmallisia ovat vaiheen I kohteista ainakin hankkeet 2 (Karhusaaren pohjoisosa), 4 (Skutholmen), 5 (Kappelintie ja Långörintie), 6 (Ribbingö) ja 7 (Degermossa). Vaiheen II kohteista ilmeisen ongelmallisia ovat ainakin sijainniltaan erityisen herkkä kohde 10 (Vikkulla) ja kohtuuttoman laajasti Sipoonkorven metsiin rajattu hanke 11 (Kapteenintie, Bergantie, Härkätie, Puroniityntien eteläosa).
Ainakin luontoarvojen huomioinnin osalta vaiheen I hankealueista osa on sellaisia, että niiden täydennysrakentamisen vauhdittaminen tällaisella ilmeisen tarkoitushakuisella asemakaavoitusohjelmalla aiheuttaa nähdäksemme haittaa asialliselle osayleiskaavaprosessille.
Ratkaisuehdotukset:
Esitämme ensisijaisena vaihtoehtona sitä, että kaupunkiympäristölautakunta palauttaa Östersundomin (nykyisten pientaloalueiden) asemakaavoitusohjelman 2022 uuteen valmisteluun, jossa selkeämmin ja painotetummin huomioidaan varsinkin luontoarvojen vaikutus tosiasiallisiin täydennysrakentamismahdollisuuksiin.
Toinen vaihtoehto on se, että tuotokseen liitetään ponsi, joka rajoittaa voimakkaasti varsinkin sen asukasmäärätavoitteiden käyttöä kyseisiä pientaloalueita ja niiden ympäristöä koskevien osayleiskaavan tai asemakaavojen maankäyttöratkaisujen pohjana.
Kolmas vaihtoehto on jättää asia käsittelemättä, jolloin siihen ei ainakaan jatkossa viitata kaupunkiympäristölautakunnan osaltaan vahvistamana selvityksenä.
Helsingissä 11.11.2022
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry