Kannanotto kaupunkiympäristötoimialan talousarviosta
Lähetimme 13.9.2022 yhdessä Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry:n kanssa kaupunkiympäristölautakunnalle kannanoton koskien kaupunkiympäristötoimialan talousarviota 2023:
Hyvät kaupunkiympäristölautakunnan jäsenet ja varajäsenet,
Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry ja Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry ovat huolissaan siitä, että luontokadon ja ilmastonmuutoksen torjunta eivät näy kunnolla kaupunkiympäristön toimialan budjetissa. Budjettia tulisi muuttaa laajasti. Seuraavassa esitämme joitakin välittömiä muutoksia kaupunkiympäristötoimialan talousarvioon 2023, joka on seuraavan kokouksenne esityslistalla asiakohtana 18. Olemme kohdanneet kyseisiä kehitystarpeita kaupungin toiminnassa, kun olemme osallistuneet luontoa koskevien kaavojen, ohjeiden ja muiden suunnitelmien valmisteluun sekä seuranneet kriittisesti kaupunkiluonnon ja viheralueiden tilannetta sekä yleensä kaupungin vaikutusta ympäristöön.
1. Uuden luonnonsuojeluohjelman valmisteluun on varattava riittävät resurssit. Budjettiin on varattava vastuuhenkilön palkkauskulut sekä noin 100 000 euroa lisää luontoselvitysten tekemiseen. Tarvetta on muun muassa tärkeiden pölyttäjäalueiden selvittämiselle sekä ajantasaisille METSO-kartoituksille.
2. Koulutus luonnon monimuotoisuudesta laajasti luonnon ja viherympäristöjen kanssa toimiville kaupungin työntekijöille, Stara mukaan lukien. Koska aliurakoitsijoiden käyttö lisääntyy luonnonhoidossa, koulutus – ja miksei myös kehitettävä kaupungin LUMO-sertifikaatti – tulee ulottaa heihinkin. Törmäämme jatkuvasti muun muassa kaavoituksessa, maisemasuunnittelussa, luonnonhoidossa sekä kartanoiden puistojen ja luontoalueiden hoidossa puutteellisiin tietoihin luonnon monimuotoisuuden merkityksestä ja vaalimisesta.
3. Puiden ja muun kasvillisuuden merkittävä lisääminen leikkikentille, koulujen pihoille, puistoihin ja katujen varsille vähentämään hellejaksojen haittoja, lisäämään luonnon monimuotoisuutta ja asukkaiden hyvinvointia.
4. Lisää resursseja haitallisten vieraslajien torjuntaan – etenkin haitallisten vieraskasvien kitkentään, koska ongelma on valtava. Kaupunki tarvitsee myös oman vieraslajikoordinaattorin. Tähän on varattava koordinaattorin palkkauskulut sekä varoja lisätoimenpiteisiin vähintään 100 000 euroa.
5. Maamassojen kierrätystä kehitetään, etteivät haitalliset vieraslajit siirry niiden mukana uusiin kohteisiin kuten nyt tapahtuu lähes aina.
6. Vuorovaikutusta kaavoituksessa ja muussa ympäristösuunnittelussa parannetaan asukastilaisuuksilla. Tilaisuuksia myös kehitetään niin, että asukkaita, myös hiljaisia, kuullaan paremmin, jolloin he pystyvät vaikuttamaan. Olemme saaneet kaupunkisuunnittelijoilta jatkuvasti viestiä, ettei Helsingillä ole nykyisin varaa vuorovaikutustilaisuuksiin. Asukkailla tulee kuitenkin olla mahdollisuus puolustaa lähiluontoa, joka on monelle tärkeä hyvinvointitekijä. Luonto itsessään nähdään myös suojelemisen arvoisena asukkaiden luonto- ja ilmastotietoisuuden kasvaessa.
7. Lumen mereenkaadosta luopumiseen investoidaan riittävästi ja lumen keräystä parannetaan. Säilytyskenttiä on järjestettävä ja kaavoitettava lähialueelle, jossa lumikuorma syntyy. Siten pystytään vähentämään kuljetuksia sekä roskaisen ja kemikaaleja sisältävän lumen kaatamista mereen. Myös kuljetusten vähenemisellä on myönteisiä ympäristövaikutuksia. Samalla tiedotetaan asukkaille, miksi poistettu lumi on parasta säilyttää lumilähteiden lähellä. Tähän on varattava välittömästi vähintään 8 miljoonaa euroa.
8. Satsauksia ilmastotyöhön vähintään Hiilineutraali Helsinki 2035 -toimenpideohjelman edellyttämällä tasolla. Konkreettinen teko olisi esimerkiksi aurinkopaneelien hankkiminen 5 miljoonalla erolla.
Ehdottamamme lisäykset voidaan ottaa rakentamiseen varatuista määrärahoista.
Helsingissä 13.9.2022
Antti Halkka
puheenjohtaja, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Emilia Pippola
järjestösihteeri, Helsingin luonnonsuojeluyhdistys ry
Aleksi Mikola
puheenjohtaja, Helsingin Seudun Lintutieteellinen Yhdistys Tringa ry